Tietoa ekstremismistä
Väkivaltainen ekstremismi vahingoittaa lasten ja nuorten oikeutta tasa-arvoiseen kohteluun ja turvalliseen kasvuympäristöön, joka tukee heidän yksilöllistä kehitystään vastuuntuntoiseksi yhteiskunnan jäseneksi. Väkivaltainen ekstremismi horjuttaa yhteiskunnan tasapainoa luomalla turvattomuutta ja vastakkainasettelun ilmapiiriä.
Se normalisoi väkivaltaa esimerkiksi vihapuheen keinoin ja siten murentaa vihan kohteeksi joutuvien ihmisten hyvinvointia ja turvallisuudentunnetta. Aatteellinen väkivalta vaikuttaa koko yhteiskuntaan kylväen ryhmien välistä vihamielisyyttä ja vahvistaen uhkakuvia sekä epävarmuutta tulevaisuudesta.
Väkivaltainen ekstremismi tarkoittaa sellaista ajattelu- ja toimintatapaa, joka vastustaa demokraattisen yhteiskunnan perusarvoja, kuten yhdenvertaisuutta, moninaisuutta, yleisiä ihmisoikeuksia ja oikeusvaltioperiaatteita. Väkivaltainen ekstremismi pohjaa jyrkkään ja vihamieliseen me vastaan ne -ajatteluun, missä väkivalta tiettyjä ihmisryhmiä kohtaan oikeutetaan ideologisin perustein. Väkivaltainen ekstremismi on siis ideologialla ja aatemaailmalla perusteltua väkivaltaa, sillä uhkaamista ja/tai siihen kannustamista.
Väkivaltainen radikalisoituminen kuvaa prosessia, jonka aikana yksilön arvot, asenteet ja maailmankuva kärjistyvät ja alkavat sisältää väkivaltaisia piirteitä. Väkivaltainen radikalisoituminen kuvastaa siis kasvavaa sitoutumista väkivaltaiseen ideologiaan ja/tai toimintaan. Väkivaltainen radikalisoituminen on yksilöllinen prosessi, johon vaikuttavat useat eri psykologiset, sosiaaliset ja yhteiskunnalliset tekijät.
Väkivaltaisen radikalisoitumisen taustalla voi olla monia syitä.
Väkivaltainen radikalisoituminen on monisyinen ja mutkikas prosessi. Se ei ole ainoastaan yksilötason ilmiö, vaan radikalisoituminen liittyy vahvasti myös yhteiskunnalliseen kehitykseen ja sosiaalisiin suhteisiin. Radikalisoitumisen tunnistaminen onkin monesti haastavaa, sillä radikalisoitumiseen ei ole olemassa ennalta määriteltyä polkua tai listaa altistavista tekijöistä.
Kuka tahansa voi radikalisoitua, mutta oman identiteetin kanssa kamppaileva ja rajojaan kokeileva nuori on erityisen haavoittuvainen. Nuori on altis erilaisille vaikutteille, ja nuoruuden elämänvaiheeseen liittyy keskeisesti oman arvomaailman pohdinta, hyväksynnän tarve ja halu kuulua johonkin yhteisöön tai ryhmään.
Verkko on yksi väkivaltaisen ekstremismin päänäyttämöistä.
Vihamielinen ekstremistinen sisältö leviää helposti verkossa, jossa väkivaltaisen aatemaailman omaksuneet ihmiset jakavat näkemyksiään sekä väkivaltaiset ääriryhmät propagandaansa. Verkkoympäristöissä väkivaltaa normalisoidaan vihapuheella, joka kohdistuu eritoten historiallisesti alisteisessa yhteiskunnallisessa asemassa olleisiin väestöryhmiin, kuten naisiin ja moniin vähemmistöihin.
Viime vuosina etenkin maahanmuuttajat ja sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöt ovat joutuneet ekstremistisen vihasisällön kohteeksi. Verkossa muodostuu helposti samanlaisen ekstremistisen maailmankuvan jakavien ihmisten verkostoja, joissa väkivalta tiettyjä ihmisryhmiä kohtaan on glorifioitua ja äärimmäisen epäinhimillistävää.
Joka toinen nuorisotyöntekijä on kohdannut aatemaailmaltaan väkivaltaistuneen nuoren.
Ekstremistinen aatemaailma ja vihamielisyys erityisesti vähemmistöryhmiä kohtaan näkyy yhteiskunnassamme laajalti vihapuheena, etenkin verkossa. Kolme neljästä nuorten kanssa työskentelevästä ammattilaisesta on kohdannut työssään vihapuhetta, ja joka toinen on kohdannut nuoren, jonka maailmankuva on väkivaltaistunut.
Siksi on erittäin tärkeää tunnistaa myös näiden kahden välinen yhteys: vihapuhe normalisoi väkivaltaa ja vihamielisiä asenteita, ja siten se voi johtaa myös muunlaiseen vihamieliseen toimintaan. Asenteet, joita vihapuhe kuvastaa, liittyvät laajempiin yhteiskunnallisiin rakenteisiin ja siten vihapuhe myös toisintaa eriarvoisuutta ja vahvistaa ryhmien välisiä vihamielisiä suhteita.
Myös nuoria rekrytoidaan mukaan väkivaltaiseen toimintaan netissä.
Lähes kaikki väkivaltaiset ekstremistiset ääriliikkeet levittävät propagandaansa verkossa. Usein propaganda kohdistetaan erityisesti nuoriin ja monet ääriliikkeet harjoittavat myös nuoriin kohdistuvaa rekrytointia verkkoympäristöissä. Nuoret ovat ääriliikkeille otollinen kohde, koska he käyttävät verkkoa päivittäin ja lisäksi he ovat sosiaalisille vaikutuksille herkässä kehitysvaiheessa.
Erityisesti syystä tai toisesta yhteiskunnan ulkopuolelle jääneet nuoret ovat ääriliikkeille otollinen kohde, sillä vaihtoehtojen puute, toivottomuus ja turhautuminen voivat ajaa nuorta etsimään uusia mahdollisuuksia ja sitä kautta omaksumaan väkivaltaisia ajattelumalleja.
Väkivaltaisen ekstremismin ennaltaehkäisyn ytimessä on resilienssin vahvistaminen.
Väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin ennaltaehkäisyn ytimessä on resilienssin, eli psyykkisen palautumis- ja selviytymiskyvyn, vahvistaminen. On tärkeää tukea lasten ja nuorten tasapainoista kehitystä, psyykkistä hyvinvointia ja positiivista kiinnittymistä yhteiskuntaan. Etenkin aikoina, jolloin tulevaisuuteen liittyy paljon epävarmuutta ja suuria yhteiskunnallisia muutoksia, on ensi arvoisen tärkeää vahvistaa nuorten kykyä käsitellä hankalia tunteita ja vastoinkäymisiä, sekä jatkuvien muutosten tuomaa epävarmuutta.
Nuorten kanssa toimivat ammattilaiset ovat aitiopaikalla nuorten resilienssin vahvistamisessa. Tukemalla nuorten tasapainoista kehitystä ja psyykkistä hyvinvointia he voivat lisätä monia suojatekijöitä nuorten elämässä, ja siten ennaltaehkäistä alttiutta väkivaltaisten ajattelumallien omaksumiselle.
Julkaisut
Lue lisää väkivaltaisen ekstremismin vaikutuksista lasten ja nuorten elämään Pelastakaa Lasten julkaisuista.
Milloin vihaamisesta tulee maailmankuva
Nuoren omaksumat vihamieliset asenteet altistavat väkivaltaisiin ympäristöihin ajautumiselle. Vihamielisten asenteiden taustalla voi olla käsittelemättömiä vihan ja epäoikeudenmukaisuuden kokemuksia. On tärkeää tukea lapsia ja nuoria vihan ja muiden epämieluisien tunteiden käsittelemisessä, jotta tunteet eivät purkaudu väkivaltaisella tavalla.
