Vuonna 2021 TikTokissa julkaistiin joka minuutti yli 480 000 uutta videota ja Twitterissä (nykyinen X) 500 000 uutta twiittiä. Sosiaaliseen mediaan jaetaan siis joka minuutti tavaton määrä ajatuksia, kokemuksia, mielipiteitä ja uutisia.
Tässä valtavassa uutisvirrassa eteenpäin bittien aallokoilla liikkuu myös virheellistä ja harhaanjohtavaa tietoa. Tutkimusten mukaan vähintään joka toinen (todellisuudessa siis vielä useampi) suomalainen nuori törmää harhaanjohtavaan tietoon verkossa.
Mistä tällainen määrä virheellistä tietoa oikein kumpuaa?
Harhaanjohtava tieto syntyy usein suurten yhteiskunnallisten mullistusten yhteydessä, kun ihmiset janoavat ajankohtaista tietoa lievittämään tietämättömyyden tuomaa ahdistusta. Esimerkkejä tällaisista myllerryksistä ovat sota- ja kriisitilanteet, luonnonkatastrofit, terrori-iskut ja viime vuosina meille erittäin tutuksi tullut pandemia.
Virheellinen ja harhaanjohtava tieto voi olla peräisin pahaa aavistamattoman somettajan päivityksestä, tai sen taustalla voi olla systemaattista mielipidevaikuttamista harjoittava enemmän tai vähemmän järjestäytynyt taho. Vaikutukset ovat kuitenkin samansuuntaisia.
Harhaanjohtava tieto luo hedelmällistä maaperää ihmisten väliselle vihamielisyydelle
Harhaanjohtava tieto heikentää väestöryhmien välistä dialogia, syventää polarisaatiota ja vähentää luottamusta mediaa ja valtionjohtoa kohtaan. Se lisää yhteiskunnallista epävarmuutta ja laittaa liikkeelle monimutkaisen tunteiden ketjun: epävarmuus synnyttää turvattomuutta, turvattomuus luo pelkoa, pelko manifestoituu vihaksi. Tällä tavoin harhaanjohtava tieto luo siis otollista maaperää myös väestöryhmien väliselle vihamielisyydelle ja äärimmillään myös ideologiselle väkivallalle.
Mitä polarisoituneempi ja epävarmempi yhteiskunnallinen tilanne (eli mitä voimakkaampaa on ihmisten kokema turvattomuus), sitä enemmän väkivaltaiset ääriliikkeet hyötyvät. Harhaanjohtavan tiedon ja vihamielisen sisällön levittäminen verkossa on keskeinen osa niiden toimintaa. Monet niistä käyttävät samoja sosiaalisen median alustoja kuin lapset ja nuoret, ja lähes kaikki myös suunnitelmallisesti kohdistavat propagandaansa lapsiin ja nuoriin.
Ääriryhmille lapset ja nuoret ovat otollinen mielipidevaikuttamisen kohde, sillä he ovat alttiita ja haavoittuvaisia ulkopuolisille vaikuttimille ja sosiaalisille yllykkeille. Lapset ja nuoret vasta opettelevat itsenäistä, kriittistä ajattelua eikä heillä välttämättä ole välineitä tunnistaa itseensä kohdistuvaa mielipidevaikuttamista.
Mistä lapsi tai nuori voi tietää, mikä TikTokin 480 000 videosta on todenmukainen, ja mikä ei? Miten lapsi tai nuori oppii tunnistamaan 500 000 twiitistä ne, jotka levittävät vihamielistä maailmankuvaa? Tehtävä ei ole helppo (meille aikuisillekaan). Mitä harhaanjohtavan tiedon ja mielipidevaikuttamisen suhteen pitäisi siis tehdä?
Harhaanjohtava tieto vetää mutkat suoriksi ja juuri siksi vetoaa moneen
Kerrataanpa vähän: Harhaanjohtava tieto syntyy usein suurten yhteiskunnallisten mullistusten yhteydessä, kun ihmiset janoavat ajankohtaista tietoa lievittämään tietämättömyyden tuomaa ahdistusta. Harhaanjohtava tieto tarjoaa meille siis usein helpotusta epävarmuuden tuomaan ahdistukseen. Harhaanjohtava tieto on usein yksinkertaistavaa, mikä tekee siitä helpommin omaksuttavaa ja siten se myös vetoaa moniin: se tarjoaa selkeitä ja yksinkertaisia vastauksia monimutkaisiin kysymyksiin. Näin se siis onnistuu lievittämään ahdistusta.
Tukeaksemme lapsia ja nuoria harhaanjohtavan tiedon viidakoissa meidän tulee valmistaa heitä kohtaamaan elämän epävarmuuksia ja käsittelemään niitä rakentavalla tavalla. Yksinkertaisimmillaan tämä tarkoittaa tunteista puhumista, epävarmuuden kokemusten sanoittamista, ja nuoren opastamista itsereflektion polulle.
Itsereflektio on nimittäin myös kriittisen medialukutaidon ytimessä. Kun opimme tarkastelemaan omaa suhdettamme epävarmuuteen ja sen aiheuttamiin tunteisiin, tunnistamme helpommin sellaiset mediasisällöt, jotka pyrkivät juuri tunteitamme manipuloimalla johtamaan meitä harhaan.
VINKKI: Lue lisää harhaanjohtavan tiedon vaikutuksista lasten ja nuorten elämään uudesta julkaisustamme Nuoret harhaanjohtavan tiedon maailmassa.
Kirjoittaja Rosa Haavisto (sosiaalipsykologi, VTM) toimii ekstremismin ennaltaehkäisytyön asiantuntijana Pelastakaa Lapset ry:ssä. Hänen erikoisosaamiseensa kuuluu mm. ajattelun ja asenteiden muotoutumisen tematiikat, sosiaalinen identiteetti ja ryhmäprosessit.
Tämä kirjoitus on osa Pelastakaa Lasten ekstremismin ennaltaehkäisytyön asiantuntijablogien sarjaa. Asiantuntijablogin tarkoituksena on nostaa esille ajankohtaisia asioita liittyen nuorten väkivaltaiseen radikalisoitumiseen ja ekstremismiin, sekä niihin liittyviin lieveilmiöihin. Kirjoittajina toimivat Pelastakaa Lasten asiantuntijat sekä vierailevat alan asiantuntijat, nuorisotyöntekijät ja nuoret.
