Tukea ammattilaiselle

Digitaaliset ympäristöt ovat nykyään erottamaton osa lasten ja nuorten jokapäiväistä elämää. Digitaaliset laitteet ja sovellukset voivat tuoda lasten elämään useita myönteisiä asioita: mielekästä tekemistä, mahdollisuuksia oppia uutta, viihtymistä pelien parissa ja sosiaalisten suhteiden ylläpitoa. 

Digilaitteiden avulla avautuvien maailmojen kautta lapset voivat altistua myös erilaisille kielteisille ilmiöille, kuten asiattomille yhteydenotoille, huijauksille, väärälle tiedolle ja haitalliselle mediasisällölle. Niinpä lasten digitaitojen vahvistaminen on merkittävässä roolissa sekä lapsen hyvinvoinnin mutta myös oikeuksien toteutumisen kannalta. 

Tutustu digitaaliseen hyvinvointiin ja -turvallisuuteen tarkemmin

Jokaisen lapsen oikeuksia on kunnioitettava ja suojeltava, myös digitaalisessa ympäristössä.  Keskeisiä digitaaliseen hyvinvointiin ja turvataitoihin liittyviä lapsen oikeuksia ovat lapsen oikeus koulutukseen, yhdenvertaisuuteen, suojeluun, terveyteen sekä yksityisyyteen.  

Digiarjessa nämä tarkoittavat käytännössä sitä, että lapsella on oikeus saada tietoja ja taitoja sekä yhdenvertaiset mahdollisuudet toimia digiympäristöissä, riippumatta perhetaustasta tai siitä, missä hän käy koulua. Lisäksi lapsella on oikeus riittäviin turvataitoihin ja yksityisyyteen myös haastavissa digiympäristöissä. Jokaisella lapsella on myös kiistämätön oikeus parhaaseen mahdolliseen terveydentilaan, jolloin hyvinvointia tukeva digiosaaminen on oikeuksien toteutumisen kannalta keskeistä. 

Erityisen haavoittuvassa asemassa olevat lapset ja nuoret altistuvat myös digitaalisissa ympäristöissä muita todennäköisemmin erilaisille riskitekijöille. Tällaisilla lapsilla ja nuorilla on myös muita vähemmän keinoja suojautua näiltä riskeiltä.  

Haavoittuviin ryhmiin kuuluvat esimerkiksi seksuaali- tai sukupuolivähemmistöihin kuuluvat lapset, pakolais- ja siirtolaislapset, vammaiset ja neuropsykiatrisista haasteista kärsivät lapset sekä väkivaltaa kokeneet ja pienituloisissa perheissä elävät lapset.  Lisäksi tytöt kohtaavat negatiivisia kokemuksia yli kolme kertaa useammin kuin pojat.  

Lue lisää ja tutustu materiaaleihimme.

Lasten digitaalisen hyvinvoinnin ja turvallisuuden taidot koostuvat moniulotteisesta tietojen ja taitojen kentästä. Yksi tapa tarkastella digiosaamisen työkalupakkia on jakamalla se neljään peruspalikkaan; tasapainoiseen digiarkeen, osallisuuteen ja vuorovaikutukseen, turvallisuuteen sekä kriittiseen medialukutaitoon.  

Lasten hyvinvoiva digiarki koostuu perusasioista, kuten riittävästä unesta ja liikunnasta sekä emotionaalisesta tasapainosta. Digitaalisissa palvelussa toimivan lapsen tulee osata noudattaa yhteisiä pelisääntöjä ja vuorovaikuttaa muita kunnioittavasti. Arjen tärkeitä turvataitoja ovat esimerkiksi omasta ja muiden yksityisyydestä huolehtiminen sekä tieto, miten toimia mahdollisissa vaaratilanteissa. Lapsen tulee myös oppia erottamaan luotettava tieto epäluotettavasta sekä ymmärtää, miten hänen käyttämänsä palvelut keräävät hänestä tietoa ja miten tiedonkeruuseen voi vaikuttaa. 

Tutustu materiaaleihimme Huippulassa.

Pelastakaa Lasten tavoitteena on varmistaa, että jokaisen lapsen oikeudet toteutuvat yhdenvertaisesti myös digitaalisissa ympäristöissä. Lasten ja nuorten kanssa toimivilla ammattilaisilla on erinomaiset mahdollisuudet vahvistaa toimintaansa osallistuvien lasten ja nuorten digiturvallisuuden ja -hyvinvoinnin taitoja. 

Tuemme tätä tärkeää työtä monin eri tavoin. Tuotamme tietoa sekä käytännöllisiä materiaaleja kasvatus- ja opetustyön tueksi. Asiantuntijamme kouluttavat ja konsultoivat digitaaliseen hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyvistä kysymyksistä. Kehitämme myös palveluita ja toimintatapoja yhteistyössä laajan yhteistyöverkostomme kanssa.