Pelastakaa Lapset ry:n tuore ”Lapset kriiseissä” -selvitys käsittelee lasten ja perheiden asemaa sekä tuen tarvetta laajamittaisissa kriisi- ja häiriötilanteissa Suomessa. Selvityksen tulosten mukaan laajoissa kriisitilanteissa suurin uhka koettelee haavoittavimmassa asemassa olevia ryhmiä, kuten lapsia sekä eri kieli- ja kulttuuritaustoista tulevia. Pelastakaa Lapset on systemaattisesti kehittänyt jo useamman vuoden ajan omaa varautumistaan myös Suomessa tapahtuviin lapsia ja perheitä koskeviin häiriö- ja poikkeustilanteisiin.
”Lapsilla on hyvin rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa itseään koskeviin päätöksiin ja toimintaan. Heillä on myös usein erilaiset fyysisen ja henkisen tuen tarpeet kuin aikuisella. Lasten erityisasema tulisikin huomioida kaikilla tasoilla kriisivalmiudessa ja kriiseissä toimimisessa”, sanoo valmiussuunnittelun asiantuntija Anna Mikkonen Pelastakaa Lapset ry:stä.
Suomessa viime vuosien laajamittaisia kriisitilanteita ovat olleet muun muassa äärimmäiset sääilmiöt ja niiden aiheuttamat onnettomuudet ja pitkittyneet sähkökatkot, suuret liikenneonnettomuudet, kuten laivaonnettomuudet, laajamittaisen maahantulon tilanne vuonna 2015 sekä parhaillaan käynnissä oleva koronapandemia. Lisäksi erilaiset mediassa vahvasti esillä olleet ja julkista keskustelua aiheuttaneet, erityisesti lapsiin kohdistuneet väkivaltaisuudet, ovat aiheuttaneet kriisitilanteita.
”Pelastakaa Lapset voi tarvittaessa toimia viranomaisten tukena, jos tapahtuu lapsia ja perheitä koskettava suuronnettomuus tai väkivallanteko. Lisäksi järjestöllä on valmius perustaa nopeastikin työntekijöiden ja vapaaehtoisten voimin lapsille ja perheille ”Lapsiystävällisen tilan” tai tukea nuoria verkossa”, kertoo Mikkonen.
Lapset jäävät yhteiskunnassa vähälle huomiolle valmiussuunnitelmissa – erityisesti maahanmuuttaja- ja pakolaistaustaisten perheiden tarpeisiin kiinnitettävä huomiota
Lapset kriiseissä -selvityksessä vahvistui, että lapset yleisesti jäävät vähälle huomiolle valmiussuunnitelmissa tai lapsia ei erikseen huomioida suunnitelmissa ja huomiointi jää yleiselle tasolle. Pakolais- ja maahanmuuttajataustaisten perheiden ja lasten erityistarpeiden huomioimisen havaittiin olevan lähes olematonta valmiussuunnittelussa Suomessa. Asiantuntijoiden mukaan sama puute on havaittavissa myös muissa Euroopan maissa. Lasten ja muiden haavoittuvien ryhmien huomioimisessa havaittiin aukkoja niin varautumisen kuin myös kriiseissä toimimisen osalta, vaikka Suomessa varautumiseen on yleisesti kiinnitetty paljon huomiota.
”Maahanmuuttaja- ja pakolaistaustaisten lasten ja perheiden haavoittuvuuteen kriiseissä vaikuttaa muun muassa kielitaidon puute, turvaverkostojen vähäisyys, riittämätön tieto palveluista ja niihin pääsemisestä sekä pakolaistaustaisilla henkilöillä usein aiemmat traumaattiset kokemukset sekä mahdollinen viranomaisten pelko”, kertoo erityisasiantuntija Eveliina Viitanen Pelastakaa Lapset ry:stä.
Tämän lisäksi maahanmuuttajalapsilla on samat haavoittuvuustekijät kuin kaikilla muillakin lapsilla eli rajalliset vaikutusmahdollisuudet ja erilainen tuen tarve kuin aikuisilla.
”Lapset tarvitsevat muun muassa omantasoista ja omankielistä tietoa siitä mitä tapahtuu ja miten he itse voivat tilanteessa toimia”, sanoo Viitanen.
Selvityksessä tuli esiin useita toimivaksi todettuja toimintamalleja, joita Pelastakaa Lapset suosittaa otettavan huomioon ja käyttöön varautumisessa ja kriisitilanteiden sattuessa. Näistä yksi on ”Lapsiystävällinen tila” –toiminta, jota Pelastakaa Lapset itse käyttää laajasti lasten auttamiseen humanitaarisissa kriiseissä ympäri maailmaa. Myös Suomessa järjestö on toteuttanut mallia muun muassa laajamittaisen maahantulon tilanteessa vuonna 2015, ja kehittää sitä valmiuskeskuksissa hyödynnettäväksi yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa.
Miten varautua ja tehdä kriisien sattuessa:
- Kriiseissä lasten osallistaminen on tärkeää. Osallistamisella lasten oma ääni saadaan mukaan turvallisuuskeskusteluun ja valmiussuunnitteluun.
- Mahdollisimman pian tarjotulla psykososiaalisella tuella voi olla valtava merkitys lapsen selviämiseen ja toipumiseen itse kriisitilanteesta.
- Lasten lisäksi tulisi myös kiinnittää huomiota perheiden ja erityisesti vanhempien tukemiseen, sillä he ovat lapsille oleellinen tukiverkko.
- Kokonaisturvallisuuden kehittämiseen kuuluu eri toimijoiden mahdollisuuksien ja näkökulmien huomioiminen monipuolisesti. Näin kasvatetaan kattavaa kriisin kestävyyttä. Suomessa tätä tehdäänkin jo paljon, mutta esimerkiksi koronapandemia osoitti, että haavoittuvat ryhmät saattavat kärsiä kriisistä suhteettomastikin.
- Turvallisuuskeskustelussa lasten äänen kuulemiselle ja huomioimiselle tilaa. Työtä helpottaisivat avoimuus näkökulmille sekä osaamisen tunnistaminen, toimintatapojen sisällyttäminen tekemiseen ja tiedon vaihtaminen. Lapset jäävät helposti aikuisten varjoon yhteiskunnassa, mutta niin ei tarvitse olla. Turvallisuus kuuluu lapsillekin.
Lapset kriiseissä -selvityksen tausta
Lapset kriiseissä -selvityksessä tarkasteltiin viranomaisjulkaisuja, akateemisia tutkimuksia sekä eri lapsitoimijoiden materiaaleja. Lisäksi selvitykseen haastateltiin kahtatoista viranomaisia, tutkijayhteisöä ja järjestötoimijoita edustavaa asiantuntijaa Suomesta ja Euroopasta, ja teetettiin pienehkö kysely asiantuntijoille Suomessa. Selvitys toteutettiin osana Pelastakaa Lasten Yhdessä lasten tueksi kriiseissä -hanketta, joka on järjestön valmiustyön ja pakolaistyön yhteishanke. Selvitykset ja haastattelut on tehty keväällä 2021.
Linkki selvitykseen: pelastakaalapset.fi/lapsetkriiseissa2021
