Tukea tuoreille sijaisvanhemmille

Pelastakaa Lasten valmennuksessa ja perhehoidon tuessa sijaisvanhempia ohjataan ja kannustetaan itsetuntemukseen sekä huomioimaan ja tulkitsemaan lapsen mielentiloja ja tarpeita. 

Sosiaalityöntekijä ja perheohjaaja käyvät keskusteluja yhdessä sijaisvanhempien kanssa heidän jaksamisestaan ja tunteistaan uudenlaisen ja ihanan erityisen vanhemmuuden rakentumisessa. Sijaisvanhemmat tarvitsevat kuuntelijaa ja ohjausta lapsen menetyskokemusten kohtaamiseen ja käsittelemiseen, jotta he jaksavat pysyä turvallisina ja rakastavina aikuisina sijoitetulle lapselle.

Alkuvaihe lapsen sijoituksessa on erityisen herkkää aikaa: silloin luodaan pohja uudenlaisten toimintamallien rakentumiselle lapsen elämässä. Turvallisen kiintymyssuhteen kannattelemana, ennakoivassa ja turvallisessa arjessa sekä hoivassa lapsella on mahdollisuus kuntoutua.

Sijaisvanhempia tuetaan vuorovaikutuksen rakentamisessa

Perhehoidon alkuvaiheen tuessa on tärkeintä tukea sijoitetun lapsen kotiutumista sijaisperheeseen, kiinnittymistä sijaisvanhempiin ja tukea yhteistyön rakentumista lapsen vanhempien ja läheisverkoston kanssa. Pelastakaa Lasten perhehoidon tuessa sijaisvanhempaa (perhehoitajaa) tuetaan vuorovaikutuksen rakentamisessa kiintymyskeskeisen vanhemmuuden periaatteiden mukaan. Perhehoidon sosiaalityöntekijä ja perheohjaaja tukevat yhdessä sijaisvanhempaa lapsen hoivaamisessa ja ohjaavat heitä kohtaamaan lasta tunnetasolla, vastaamaan lapsen tarpeisiin, ymmärtämään lasta ja näkemään ilmikäyttäytymisen taakse.

On tärkeää muistaa, että lapsen käyttäytymisellä on aina tarkoitus, vaikka se näyttäytyisikin kummalliselta, tai oudolta arjen tilanteissa. Lapsella on usein taustallaan turvattomuutta, traumaattisia kokemuksia ja kiintymyssuhteen vaurioita ennen sijoitusta.

On tärkeää muistaa, että lapsen käyttäytymisellä on aina tarkoitus, vaikka se näyttäytyisikin kummalliselta, tai oudolta arjen tilanteissa. Lapsella on usein taustallaan turvattomuutta, traumaattisia kokemuksia ja kiintymyssuhteen vaurioita ennen sijoitusta, jotka hän tuo ennen pitkää esiin sijaisperheessä.

Näissä tilanteissa perhehoidon tuen työntekijöinä sosiaalityöntekijä ja perheohjaaja työparina sanoittavat lapsen oirehdintaa sijaisvanhemmille ja tuovat sitä kautta enemmän ymmärrystä ja oikeanlaista sekä oikea-aikaista tukea lapselle, jotta hän voi eheytyä ja jatkaa kasvuaan ja kehitystään turvallisessa ympäristössä. Työpari käyttää yleensä erilaisia työmenetelmiä niin lapsen kuin sijaisperheenkin kanssa. Myös avoin keskustelu ja suhteen luominen ovat tärkeää työskentelyn aikana.

Vaurioituneet lapset tarvitsevat aikaa ja hoivaa

Kiintymyssuhteessaan vaurioituneet lapset tarvitsevat paljon aikaa ennen kuin he voivat luottaa ja turvautua uusiin vanhempiinsa. Kiintymyssuhteen puuttuminen kokonaan, vahingollinen kiintymyssuhdemalli tai monien erokokemusten aiheuttamat vauriot voivat korjaantua vain vuorovaikutuksessa sensitiivistä hoivaa antavan vanhemman kanssa. Sijoitetun lapsen tullessa perheeseen on tärkeää keskittyä vuorovaikutussuhteen luomiseen ja syventämiseen.

Tärkeä osa lapsen kiinnittymisessä perheeseen on myös arjen ennakoitavuus sekä se, että lapsi pääsee rauhallisesti asettumaan perheeseen. Ennakoitava arki vähentää lapsen stressiä, tukee lapsen turvallisuuden tunnetta ja auttaa lasta kuntoutumaan perheen suojassa.