YK:n mukaan ennennäkemätön määrä ihmisiä on joutunut pakenemaan sotaa, väkivaltaa vainoa ja ihmisoikeuksien loukkauksia sekä yhteiskunnalisia mullistuksia. Asuinsijoiltaan siirtymään joutuneita ihmisiä oli viime vuoden lopussa 82,4 miljoonaa. Heistä noin 42 prosenttia on alle 18-vuotiaita. Paossa olevien määrä kasvoi vuoden 2020 aikana lähes kolmella miljoonalla.
–Samaan aikaan, kun meistä monet olivat eristäytyneinä kodeissaan koronakriisin takia, lähes 35 miljoonaa lasta ympäri maailmaa oli paossa. Myrskyt, tulvat, tuhoisa kuivuus, hellittämättömät konfliktit ja pandemian vaikutukset pakottivat lapset jättämään kotinsa, toteaa Gabriella Waaijman, kansainvälisen Pelastakaa Lasten humanitaarinen johtaja.
– Olemme kohdanneet lähes päivittäin ihmisiä, jotka ovat joutuneet siirtymään asuinsijoiltaan. Nämä ihmiset ovat paenneet yhteisöistään usein lähes tyhjin käsin. Tätä on tapahtunut muun muassa Syyriassa, Jemenissä ja Sahelin alueella. Usein lapset matkustavat yksin jouduttuaan eroon perheistään katastrofin myllerryksessä, kuten näimme äskettäin Mosambikissa. Lapset joutuivat siellä hirmutekojen kohteiksi pakenemisen yhteydessä. Pelkästään Mosambikissa sadat tuhannet ihmiset ovat joutuneet lähtemään kodeistaan kuluneen vuoden aikana, mikä on kasvattanut kotiseuduiltaan paenneiden ihmisten lukumäärän maailmanlaajuisesti ennätyslukemiin.
– Saapuessani Pembaan etsin katseellani ihmisiä, joita olisin tuntenut, mutten nähnyt ketään. En nähnyt ystäviäni tai perhettäni. Olin veneessä melko yksin, koska suurin osa muista ihmisistä oli vielä jossain metsässä, kertoo Antonio*, 15-vuotias poika Cabo Delgadon maakunnasta Pohjois-Mosambikista.
Aseistettujen miesten hyökätessä Palman kaupunkiin pohjoisessa Mosoambikissa, 15-vuotias Antonio* joutui eroon perheestään. Antonio onnistui hakeutumaan osavaltion pääkaupunkiin Pembaan, missä lastensuojelun työntekijämme antoivat pojalle ruokaa, vettä ja vaatteita. Avustustyöntekijämme järjestivät Antoniolle sijaisperheen yhdessä viranomaisten kanssa. Ponnistelemme myös saattaaksemme Antonion yhteen perheensä kanssa. Kuva: Sacha Myers / Pelastakaa Lapset
– Lapset, jotka ovat paenneet kodeistaan, ovat menettäneet myös perheenjäseniään ja ystäviä tai vähintään joutuneet keskeyttämään koulunkäynnin. Näillä asioilla on suuri vaikutus lapsiin, ja he tarvitsevat tukea selviytyäkseen menetyksistään ja uudesta tilanteesta, sanoo Waaijman.
– Olemme 2000-luvun suurimman maailmanlaajuisen nälkäkriisin kynnyksellä. Ilmastokriisi vie pohjan ihmisten toimeentulolta ja konfliktit ovat hellittämättömiä. Meidän kaikkien on yhdistettävä voimamme ja autettava lapsia tämän kolminkertaisen uhan edessä. Mikäli emme näin tee, lukujen nousu entisestään on väistämätöntä todellisuutta.
– Meidän on puututtava [ongelmien] perimmäisiin syihin – pyrittävä saamaan aikaan tulitaukoja, tartuttava ilmastokriisiin ja taisteltava eriarvoisuutta vastaan. Tällä välin paossa olevat ihmiset tarvitsevat tukeamme suojapaikan, puhtaan veden sekä taloudellisen avun ja turvallisten olosuhteiden muodossa. Hallitusten tulee rahoittaa kattavasti ja viipymättä toimenpiteet, joilla tuetaan kotinsa ilman oman syytään jättämään joutuneita ihmisiä, toteaa Waaijman.
* Nimi muutettu henkilöllisyyden suojaamiseksi
