Lapset istuvat luokkahuoneessa. Edessä tyttö ja poika katsovat toisiinsa.

11-vuotias Stefaniia palasi kouluun Ukrainassa – “Voin taas oppia ja olla ystävien kanssa”

Ukrainan pohjoisosassa, vain parinkymmenen kilometrin päässä rintamasta sijaitsevassa Sumyn kaupungissa 11-vuotias Stefaniia* on elänyt vuosia poikkeuksellista arkea.

Vuonna 2019 tavallisesti alkanut koulupolku muuttui nopeasti katkonaiseksi: ensin pandemia siirsi opetuksen verkkoon, ja vuonna 2022 alkanut täysimittainen sota keskeytti koulunkäynnin kokonaan kuukausiksi. Sen jälkeen arki jatkui pitkälti etäopetuksen varassa, mutta siihen liittyi paljon ongelmia.

“Opettajan video jäätyi jatkuvasti. En aina kuullut tai ymmärtänyt, mistä puhuttiin”, Stefaniia kertoo.

Sähkökatkot ja epävakaa internet tekivät oppimisesta raskasta. Motivaatio hiipui, ja yhteys muihin oppilaisiin jäi heikoksi.

Äiti Kseniia* muistaa, miten opetusvastuu siirtyi pitkälti vanhemmille. Hän kertoo joutuneensa käymään koulun oppisisältöjä itse läpi voidakseen opettaa lastaan kotona.

Etäopetus heikentää lasten motivaatiota ja sosiaalisia taitoja

Stefaniian kokemus ei ole poikkeus. Ukrainassa monista kouluista puuttuu väestönsuojia edelleen, mikä pakottaa järjestämään opetuksen etänä. Tämä on jättänyt tuhannet lapset vuosiksi ilman lähiopetusta ja kaikkea muuta, mitä koulu lapsille merkitsee.

“Kun lapset opiskelevat verkossa, he menettävät motivaationsa. Lapset muuttuvat eristäytyneemmiksi ja vetäytyvät”, kertoo Stefaniian opettaja Yehor*.

Etäkoulussa menetetään muutakin kuin oppitunnit, sillä yhdessä tekeminen ja ystävyyksien muodostuminen ei onnistu.

“Lapset eivät tiedä, miten toimia luokassa, ryhmässä. Se on tragedia”, Kseniia kuvaa etäopetuksen vaikutuksia.  

Matematiikan ja tietotekniikan opettaja Yehor* kertoo, että lapset oppivat paremmin lähiopetuksessa. Sähkökatkokset ja ilmahälytykset eivät keskeytä opetusta jatkuvasti. Kuva: Yurii Lavryk / Pelastakaa Lapset.

Turvallinen koulutila mahdollistaa lähiopetuksen sodan keskellä

Kun Stefaniian koulu sai käyttöönsä kunnostetun, turvallisen suojatilan, tapahtui muutos. Pelastakaa Lasten ja Suomen ulkoministeriön tuella rakennettuun väestönsuojaan järjestettiin lähiopetusta täysimittaisesti.

Ensimmäisen koulupäivän jälkeen Stefaniia palasi kotiin innostuneena.

“Isoin asia lähiopetuksessa on se, että voin jutella kaikkien kanssa, ja siellä on todella kiinnostavaa”, hän sanoo. ”Koulu herättää nyt positiivisia tunteita, koska se ei ole sitä, mitä ennen oli.”

Luokassa opettajat ehtivät auttaa, kysymyksiin vastataan, ja oppiminen tuntuu jälleen selkeältä. Vielä tärkeämpää on kuitenkin se, että Stefaniia ei ole enää yksin.

”Lähikoulussa pidän todella siitä, että minulla on siellä ystäviä.”

Opettajan mukaan muutos lapsissa näkyy nopeasti.

“Kun lähiopetus alkoi, heistä tuli sosiaalisempia. Ja he kommunikoivat jo avoimemmin, vilpittömämmin.”

Suojatilassa oppitunnit jatkuvat myös hälytysten, pommitusten ja sähkökatkosten aikana. Psykologit ja opettajat tukevat lasten jaksamista, jotta he voivat tuntea olonsa turvalliseksi edes hetkeksi.

Pelastakaa Lasten tuella ja Suomen ulkoministeriön rahoituksella Stefaniian* koulussa on nyt kunnostettu suojatila, joka tarjoaa turvalliset, lapsiystävälliset oppimisolosuhteet. Kuva: Yurii Lavryk / Pelastakaa Lapset.

Pelastakaa Lapset rakentaa turvallisia koulutiloja Ukrainaan

Pelastakaa Lapset työskentelee sen eteen, että yhä useampi lapsi Ukrainassa pääsisi takaisin turvalliseen kouluarkeen. Olemme kunnostaneet jo yli 750 koulun väestönsuojaa eri puolilla maata ja hankkineet niihin oppimiseen tarvittavia välineitä.

Pelastakaa Lasten koulutusasiantuntija Kateryna korostaa lähiopetuksen tärkeyttä.

“Monet lapset ovat opiskelleet vuosia etänä. Osa ei ole koskaan päässyt kokemaan, millaista oikea koulu on. Turvallinen koulutila antaa heille mahdollisuuden oppia ja olla lapsia”, hän sanoo.

Stefaniian koulussa uusi suojatila on varustettu muun muassa älytauluilla ja kunnollisilla oppimisvälineillä. Se tarjoaa paikan, jossa arki voi hetkeksi jatkua normaalina sodan keskellä.

Äiti ja tytär istuu sängyllä lukemassa kirjaa.
Yhdessäolo on tärkeää Stefaniialle ja hänen äidilleen Kseniialle sodan keskellä Ukrainan Sumyssa. Kuva: Yurii Lavryk / Pelastakaa Lapset.

Toivoa tulevaisuudesta sodan keskellä Ukrainassa

Sodan keskellä kasvamisesta huolimatta Stefaniia puhuu tulevaisuudesta toiveikkaasti.

“Haluaisin isona tuomariksi. Haluan tuoda maailmaan oikeudenmukaisuutta ja rauhaa.”

Äidin mukaan lapsi on kasvanut nopeasti. “Toisinaan en tiedä lohdutammeko me enemmän häntä, vai hän meitä”, äiti Kseniia sanoo.

Arki on täynnä huolta, mutta myös pieniä, merkityksellisiä hetkiä, kuten iltakävelyitä, naurua ja yhdessäoloa.

*Nimet muutettu henkilöllisyyden suojaamiseksi.

Paluu lähiopetukseen Ukrainassa

Opettaja kertoo, minkälainen merkitys lähiopetukseen paluulla on ollut.