Jarkolla ja Jerellä on takanaan vuosi sijaisvanhemmuutta. Sijaisperhe-elämässä onnellisinta on lapsiarki, he sanovat. Kolmen hengen perheenä he ovat luoneet toistensa seurasta mukavan arjen.
”Tuntuu hyvältä saada elää perheenä”
”Ehdimme juuri saada sijaisvanhemmuusvalmennuksen alta pois, kun jo toimimme sijaisperheenä. Käytännössä tämä elämänmuutos tapahtui todella nopeasti. Haluamme vanhemmuuteen olimme ehtineet pohtia riittävästi neljäntoista vuotta kestäneen yhteiselämän aikana”, sanoo Jere ja jatkaa:
”Jännitimme etukäteen yhteistyön sujuvuutta syntymävanhempien kanssa. Yhteistyö on sujunut todella hyvin, sillä kaikki aikuiset näkevät sijoituksen tarpeellisuuden. Niinpä olemme voineet toimia vahvasti yhteistyössä lapsen syntymä-äidin kanssa.”
“Sijaisvanhemmuudessa on tärkeää pitää mielessä, että meitä on tässä monta lapseen kiintynyttä aikuista huolehtimassa hänestä”, lisää Jarkko.
”Silti kiintymys yllätti”
Lapsen tulon myötä Jarkon ja Jeren arkirytmi muuttui kerta heitolla. Molemmat sanovat, että hyvään suuntaan. Huolenpitäminen lapsesta on antanut uudenlaista merkityksellisyyttä elämään.
Lapsen kanssa yhteiselämän aloittamista helpotti se, että heillä oli paljon yhteisiä kiinnostuksen kohteita. Oli helppo sopia, mitä tehdään. Yhdessä tekeminen puolestaan on tarjonnut sisältöä päiviin, mutta myös yhteisiä tunnekokemuksia.
”Nautimme urheilusta, retkeilystä ja mökkeilystä. Olemme lapsen vanhempien luvalla tehneet myös ulkomaanmatkan. Kokemuksilla on ollut merkitystä arjen ilmapiiriin ja siihen, että olemme oppineet pitämään toisistamme tyyppeinä. Keskinäinen kiintymys on upea kokemus. Vaikka sisältyyhän siihen aina pieni menettämisen pelko”, Jere toteaa.
Selkeä päivärytmi tarvitaan
Arki on rakennettu lapsen tarpeiden ympärille. Tärkeäksi apuvälineeksi on osoittautunut kuvataulu, johon lapsen kanssa yhdessä etsitään seuraavan päivän tapahtumia esittävät kuvakortit.
Sijoitetun lapsen elämään liittyy monenlaisia pakollisia tapaamisia. Joka kuukausi on sovitut vierailut syntymävanhempien luona sekä toimintaterapeutin, perheohjaajan ja sosiaalityöntekijän säännölliset tapaamiset.
”Elämäämme on tullut kerta heitolla melkoinen määrä uusia ihmisiä”, naurahtaa Jarkko.
Vertaistuki luo me-henkeä
Pelastakaa Lasten tuella on ollut Jarkolle ja Jerelle suurempi merkitys kuin mitä he valmennuksessa olivat osanneet arvata.
Jarkko sanoo, että järjestön työnohjausryhmässä sijaisperheet ovat jakaneet avoimesti kokemuksia. Vaikka kaikilla on omansalaiset perhetilanteet ja lapset ovat erilaisia, niin sijaisperheenä toiminen yhdistää.
”Toisilta perheiltä kuulee, miten heillä syntymäperheen tapaamiset ovat sujuneet, kuinka siirtymät kodeista toiseen on hoidettu ja kuinka lapsen asettumista sijaisperhearkeen on voitu tukea”, Jarkko kertoo.
Ammattilaisilta saa vahvan tuen
Perheen tukena toimivat Pelastakaa Lasten sosiaalityöntekijä ja perheohjaaja.
“Todella merkittävänä pidän sitä, että olemme aina saaneet Pelastakaa Lasten sosiaalityöntekijän kiinni, kun olemme tarvinneet nopeasti neuvoa ja lisää tukea. Hän on tarvittaessa auttanut myös saamaan yhteyden kunnan vastuusosiaalityöntekijään”, Jarkko sanoo.
Ammatti-ihminen saattaakin kyetä arvioimaan paremmin kokonaisuutta kuin arkea lapsen kanssa elävät vanhemmat. Jarkko kiittelee, että nopeasti saatavissa olevan tuen avulla itselle hämmentävät tilanteet ovat asettuneet luontevasti mittasuhteisiinsa ja arki kotona on pysynyt vakaana.
Teksti: Raili Mykkänen
Kuvat. Anna Autio
