Kotouttava perhehoito

Suomeen tulee vuosittain lapsia ja nuoria ilman vanhempiaan hakemaan turvapaikkaa. Ilman huoltajaa tulleilla lapsilla on monenlaisia haasteita arjessa: yksinäisyys, ystävien ja luotettavien aikuisten puute, huoli perheestä sekä nuorelle kasaantuneet paineet onnistumisesta ja pärjäämisestä.

Suomessa alle 16-vuotiaat lapset on pääasiallisesti majoitettu ryhmäkoteihin ja oleskeluluvan saamisen jälkeen he ovat siirtyneet perheryhmäkoteihin. Perhehoidossa asumista ei Suomessa juurikaan ole käytetty. YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen (LOS) mukaan jokaisella lapsella on oikeus saada erityistä suojelua, tukea ja hoitoa valtiolta sekä oikeus perheeseen. Tällainen hoito voi olla esimerkiksi perhehoitoa mahdolliseen perheenyhdistymiseen saakka. Muualla Euroopassa perhehoidosta on hyviä kokemuksia: lapset kotoutuvat ja voivat paremmin kuin laitosmaisessa hoidossa.

Mitä lapselle tapahtuu hänen saavuttuaan Suomeen?

Lapset eivät tunne olevansa turvassa omassa kotimaassaan ja hakevat Suomesta kansainvälistä suojelua. Taustalla voi olla myös perheen hajoaminen, vanhempien kuolema tai koulutusmahdollisuuksien puute. Saapuessaan Suomen rajalle lapsi ilmoittaa rajaviranomaisille tai poliisille haluavansa turvapaikkaa. Hänet ohjataan ryhmäkotiin ja hänelle järjestetään ikänsä ja kehitystasonsa mukaista kouluopetusta ja muuta koulutusta. Lapsi saa myös oikeudellista apua ja tarvittavaa tulkkauspalvelua. Hänelle haetaan edustaja, jonka tehtävänä on huolehtia lapsen edusta ja käyttää puhevaltaa lapsen henkilöä ja varallisuutta koskevissa asioissa. Edustaja ei kuitenkaan ole vastuussa lapsen päivittäisestä huollosta. Oleskeluluvan saanut lapsi voi hakea perheenyhdistämistä ja sitä kautta hänellä voi olla mahdollisuus saada vanhempansa Suomeen. Lapsen saatua oleskeluluvan, hän muuttaa perhehoitoon tai perheryhmäkotiin.

Kun lapselle harkitaan perhehoitoa

Monelle lapselle käsitteet perhehoito ja sijaisperhe ovat vierailta ja ajatus asumisesta suomalaisessa perheessä voi tuntua pelottavalta. Lapsen työntekijät keskustelevat hänen kanssaan perhehoidon mahdollisuudesta. Keskustelun tukena voi käyttää alla olevaa animaatiota.

Please accept all cookies to see this content or watch content here.

Vaihtoehtona perheessä asuminen -animaatio

Kotouttavan perhehoidon sijaisperheet valmennetaan tehtävään

Ilman huoltajaa tulleiden lasten tai nuorten sijaisvanhemmiksi haluaville on kehitetty oma valmennusmalli, joka huomioi lasten erityistarpeet sekä käsittelee mm. maahanmuuttoon ja kulttuurillisiin ilmiöihin liittyviä teemoja. Sijaisperheiden soveltuvuus arvioidaan huolellisesti ja kiinnitämme erityistä huomiota siihen, että kotouttavan perhehoidon sijaisperheemme ovat joustavia ja arvostavat kulttuurista moninaisuutta.

Ennakkovalmennuksen tehtävänä on antaa mahdollisuus tutustua lasten tilanteeseen ja sijaisvanhemmuuteen sekä auttaa perheitä arvioimaan omia vahvuuksiaan ja kehittämistarpeitaan. Valmennus on ryhmämuotoinen sisältäen perhekohtaisia tapaamisia ja yksilötehtäviä.

Valmennuksen teemat ovat:

• turvapaikkaprosessi
• kotoutumisen tukeminen
• kulttuuriset ilmiöt
• erot, menetykset, traumatisoituminen sekä niistä selviytyminen ja rasismi
• edustajajärjestelmä ja viranomaisyhteistyö
• oleskeluluvan saaneiden lasten perhehoitoon muuttaminen
• tietoa sijaisvanhemmuudesta, sijaissisaruudesta, lastensuojelusta ja perhehoidosta.

Lapsen tai nuoren muutettua perheeseen sijaisvanhemmat saavat tukea lapsen kasvatuksessa ja hoidossa.

Ladattavat materiaalit

Please accept all cookies to see this content or watch content here.

Katso video sijaisperheen kokemuksista

Kiinnostuitko? Ota yhteyttä