Lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistava materiaali

Joka kerta, kun lapseen kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistava kuva tai video jaetaan ja sitä katsotaan, lapsi asetetaan uudelleen uhrin asemaan ja hänen oikeuksiaan loukataan. Seksuaaliväkivalta ja sitä todistavan materiaalin levittäminen voivat aiheuttaa lapselle vakavia psyykkisiä seurauksia niin rikoksen tekohetkellä, myöhemmin lapsuudessa kuin koko loppuelämän ajan. Lapsuuden väkivaltainen kokemus vaatii asianmukaista läpikäyntiä. 

Lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistava materiaali (eng. child sexual abuse material, CSAM) todistaa lapsiin kohdistuvia seksuaalirikoksia lapsen iästä, sukupuolesta tai muusta vastaavasta riippumatta. Lapsilla tarkoitamme kaikkia alle 18-vuotiaita. Materiaalista käytetään Suomessa ja kansainvälisesti usein termiä ”lapsiporno”, vaikka tämä on harhaanjohtava ja ilmiötä vääristävä. Suomen rikoslaissa käytetään termejä “lasta seksuaalisesti esittävä kuva” ja “lasta seksuaalisesti esittävä esitys“. Materiaali todistaa kuitenkin lapseen kohdistunutta tai kohdistuvaa vakavaa seksuaalirikosta.  

Seksuaaliväkivallan tarkoituksellisella kuvaamisella ja kuvien levittämisellä on usein keskeinen merkitys lapsiin kohdistuvissa seksuaalirikoksissa. Lapseen kohdistuva seksuaalirikos ja sen taltioiminen kuvamateriaaliksi tapahtuu usein lapselle läheisen ihmisen toimesta kodinomaisessa ympäristössä. Rikos on voitu toteuttaa myös täysin netin välityksellä.

Lue lisää lapsen houkuttelusta seksuaalisiin tarkoituksiin netissä.

Materiaali on tyypillisesti:

  • Tekijän kuvaamaa materiaalia lapseen kohdistetusta seksuaaliväkivallasta. Materiaalin todistama seksuaalirikos on voitu tehdä netissä (esim. web-kameran välityksellä) tai se on tehty netin ulkopuolella ja tallennetta levitetään netissä.
  • Lapsen itse kuvaamaa materiaalia häneen kohdistetusta seksuaaliväkivallasta. Seksuaalirikos on toteutettu netissä, jossa lasta tai nuorta on esimerkiksi houkuteltu, ohjattu tai kiristetty ottamaan itsestään kuvia ja videoita.
  • Lapsen suostumuksellisessa seurustelusuhteessa toisen lapsen kanssa jakamia kuvia tai videoita. Vastaanottaja on kuitenkin luvatta jakanut materiaalin eteenpäin kolmansille osapuolille tai nettiin. 

Henkilöt, jotka käyttävät lapseen kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavaa materiaalia omien seksuaalisten tarpeidensa tyydyttämiseen eivät aina tunnista tai tunnusta yhteyttä kuvamateriaalin käyttämisen ja varsinaisen seksuaalirikoksen välillä. Laittoman kuvamateriaalin kysyntä kuitenkin lisää tarvetta tuottaa sitä – joko itselle tai muille. Käytännössä tämä tarkoittaa yhä uusia lapsiin kohdistuneita seksuaalirikoksia. Laittoman kuvamateriaalin määrää maailmassa on mahdotonta arvioida tarkasti, sillä suuri osa rikoksista ei tule viranomaisten tietoon.

Tässä joitain esimerkkejä kuvamateriaalin määrästä eri toimijoilta:

  • Yli 4,3 miljoonaa kuvaa/videota Interpolin ICSE tietokannassa.
  •  Vuonna 2021 yhdysvaltalainen NCMEC vastaanotti 29,3 miljoonaa ilmoitusta lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavasta materiaalista. Ilmoitukset sisälsivät noin 40 miljoonaa kuvaa, hieman alle 45 miljoonaa videota ja yli 195 000 muuta tiedostoa.
  • Kanadalaisessa Project Arachnidissa on analysoitu yli 50 miljoonaa kuvaa vuodesta 2017 tammikuun 2023 alkuun mennessä. Palveluntarjoajille on lähetetty 20 miljoonaa ilmoitusta laittomasta materiaalista. 

Lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavan materiaalin tuottaminen, hallussapito ja levittäminen on Suomessa laitonta (Rikoslaki 39/1889 20 luku). Lain mukaan lapsella tarkoitetaan alle 18-vuotiasta henkilöä. Arkaluonteisen kuvamateriaalin, tiedon tai väitteiden levittäjä voi syyllistyä myös yksityiselämää loukkaavaan tiedon levittämiseen tai kunnianloukkaukseen. 

Kuvamateriaalin analysointi Nettivihje-palvelussa 

Nettivihje-palveluun ilmoitetun kuvamateriaalin käsittelyssä noudatetaan Suomen lainsäädäntöä, viranomaisilta saatuja ohjeita ja INHOPE-verkoston edellyttämiä toimintatapoja sekä hyviä käytänteitä. Nettivihjeen asiantuntijat saavat koulutuksen vihjeiden käsittelyyn ja luokitteluun INHOPE:lta ja kansainväliseltä poliisijärjestö Interpolilta. Vihjepalveluun saapuneet kuvat ja videot arvioidaan yksitellen ja luokitellaan INHOPE:n ICCAM-järjestelmässä Interpolin ICSE tietokannan mukaisesti. Muista vihjeiden käsittelyyn liittyvistä käytännöistä voit lukea lisää Vihjeiden käsittely -sivultamme.

Analysoimme laitonta lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavaa kuvamateriaalia myös Canadian Centre for Child Protection -järjestön ylläpitämässä Project Arachnidissa, jossa käytetyt kategoriat mukailevat samaa kansainvälisesti käytettyä luokittelua. Lisätietoa projektista löytyy myös omalta Project Arachnid -sivultamme.

Lue lisää kuvamateriaalin sisällön luokittelusta Arkipäiväiset kuvat lapsista seksualisoivassa kontekstissa -julkaisusta.

Lue lisää Nettivihjeeseen saapuneista vihjeistä ja tilastoistamme vuosiraportistamme, jonka löydät materiaalipankistamme.

Euroopan unionin osarahoittama logo

Tämän julkaisun sisällöstä vastaa yksinomaan Pelastakaa Lapset, eikä se välttämättä vastaa Euroopan unionin näkemystä.