Eduskuntavaalien jälkeen Suomeen aletaan muodostamaan hallitusta tilanteessa, jossa lapsiperheköyhyys on kasvussa, nuorten pahoinvointi nousussa ja peruspalvelut kriisissä. Pelastakaa Lapset on huolissaan erityisesti lasten ja nuorten tilanteesta.
”Nyt ei ole aika sivuuttaa lapsia. Kun uudet lainsäätäjät aloittavat työnsä, on ensisijaisen tärkeää, että päättäjät tuntevat lapsen oikeudet ja niihin liittyvät velvoitteet”, muistuttaa Pelastakaa Lasten johtava asiantuntija Tiina-Maria Levamo.
Julki tultuaan vetoomus keräsi nopeasti 25 000 nimeä kasaan ja määrä on nousussa.
”Vetoomuksen saama vastaanotto antaa selkeän viestin: lasten hyvinvoinnin on oltava tulevalle hallitukselle prioriteetti numero yksi”, Levamo toteaa.
Pelastakaa Lapset haluaa myös muistuttaa, että kansalliseen lapsistrategiaan tulee sitoutua. Viime hallituskaudella Suomeen hyväksyttiin kansallinen lapsistrategia, jolla ohjataan ja toimeenpannaan valtakunnallista lapsi- ja perhepolitiikkaa lapsenoikeusperustaisesti yli hallituskausien.
Kansallisen lapsistrategian tavoitteena on vahvistaa lapsen edun ensisijaisuutta kaikessa lapsia koskevassa ja heihin vaikuttavassa lainsäädännössä ja toimeenpanossa.
Lapsistrategian ja EU:n lapsitakuun toimintasuunnitelmien toteuttaminen ovat lapsilähtöisen päätöksenteon perusta.
Pelastetaan päiväkodit ja koulut
Jo pitkään jatkunut resurssipula vaarantaa varhaiskasvatuksen ja koulutuksen laadun ja heikentää pahimmillaan lasten turvallisuutta. Mitä pienempiä lapset ovat, sitä tärkeämpää heille on, etteivät työntekijät ja heidän arkeensa turvaa tuovat aikuiset vaihdu jatkuvasti.
Lapsilla on oikeus varhaiskasvatukseen ja koulutukseen. Päiväkodit ja koulut ovat suuressa roolissa lasten arjessa, jolloin näiden lähiympäristöjen on toimivuuden ja turvallisuuden näkökulmasta oltava lapsen edun mukaisia.
Resurssipula vaivaa sekä varhaiskasvatusta että kouluja ja henkilöstön saatavuudessa on useita ongelmia. Näiden haasteiden ratkaiseminen on vaikeaa ja vaatii pitkäkestoista työtä.
Vaikeassa valtion taloustilanteessa ei voida kuitenkaan sivuuttaa lasten oikeuksia vaan on sekä päätöksenteossa että sitä seuraavissa toimenpiteissä huomioitava lapsen edun ensisijaisuus.
Maksuton varhaiskasvatus lisää osallistumisastetta varhaiskasvatukseen, mikä luo kaikille lapsille yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua varhaiskasvatukseen. Suomessa varhaiskasvatuksen osallistumisaste on eurooppalaista keskiarvoa hieman alhaisempi.
Lasten kasvua ja kehitystä tukee varhaiskasvatus, jonka laatu ja resurssit on turvattu.
On myös varmistettava, että kaikki oppivelvollisuuden piiriin kuuluvat lapset ja nuoret saavat riittävän tuen oppimiseen, ja että kouluissa on tarpeeksi läsnä olevia aikuisia ja ammattilaisia sekä opettajilla on tarpeeksi resursseja tukea oppilaita.
Vetoomuksessa vaaditaan, että tuleva hallitus:
- varmistaa, että päiväkodeissa ja kouluissa on riittävästi työntekijöitä ja lapset voivat muodostaa tuttuihin aikuisiin pysyviä suhteita
- takaa maksuttoman varhaiskasvatuksen, jotta lasten eriarvoisuus vähenee
- varmistaa oppivelvollisuuden yhdenvertainen toteutuminen turvaamalla riittävät resurssit ja tukitoimet kouluille, jotta jokaisella lapsella olisi mahdollisuus oppimiseen.
Pysäytetään lapsiperheköyhyys
Lapsiperheköyhyys on kasvussa Suomessa. Hintojen nousu kurittaa perheitä eikä sosiaaliturva riitä elämiseen. Suomi on saanut Euroopan neuvostolta huomautuksia siitä, että sosiaaliturvan taso on liian matala.
Työllistymisen tukeminen on tehokas toimi lapsiperheköyhyyttä vastaan, mutta siinä tulee myös huomioida monimuotoisten perheiden tarpeet. Yhden vanhemman perheille lapsen vuorohoidon järjestyminen varhaiskasvatuksesta tai alakoululaisen aamuhoidon mahdollisuus on ehdoton edellytys työllistyä vuorotyöhön. Toisaalta maahanmuuttajataustaiset vanhemmat tarvitsevat tukea kielen oppimiseen ja esimerkiksi työllistymispalveluihin pääsyyn.
Työllistymisen tukeminen on paras toimi lapsiperheköyhyyttä vastaan.
Sosiaaliturva ei itsessään vähennä köyhyyttä, mutta sillä turvataan lapsen ja perheen oikeudet vaikeissa elämäntilanteissa ja elämäntilanteiden muutoksissa, kuten opiskelun tai vanhempainvapaan aikana. Myös haavoittuvassa asemassa olevien ja monimuotoisten perheiden arkea ja hyvinvointia tulee tukea sosiaaliturvalla, huomioiden esimerkiksi vammaisten ja sairastavien lasten perheet sekä eroperheet.
Sosiaaliturvan taso on Suomessa riittämätön ja nykyinen hintataso on hankaloittanut sosiaaliturvan varassa elävien lapsiperheiden arkea entisestään.
Sosiaaliturvaa kehitetään kokonaisvaltaisesti vuoteen 2027 saakka, mutta on myös ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin lasten oikeuksien turvaamiseksi ennen tätä.
Vetoomuksessa vaaditaan, että tuleva hallitus:
- korottaa sosiaalietuuksia perheiden toimeentulon turvaamiseksi
- huomioi monimuotoisten perheiden, kuten yhden vanhemman perheiden, tarpeet sosiaaliturvassa.
Varmistetaan peruspalvelut kaikille
Hoitojonot ovat kasvaneet. Lapset eivät saa matalan kynnyksen tukea esimerkiksi kouluissa, vaan lasten pahoinvointi syvenee ja tuen tarve kasvaa. Lastensuojelun ja erityissairaanhoidon kuormitus kasvaa.
Kaikilla Suomessa asuvilla lapsilla ja lapsiperheillä on oltava esteetön pääsy lapsen kehityksen ja hyvinvoinnin kannalta tärkeisiin palveluihin. Monimuotoisten perheiden tarpeet on huomioitava palvelujen saatavuudessa ja resursseissa. Lasten arjen ympäristöjen mielen hyvinvointia tukevia toimia on lisättävä niin, että kouluissa on riittävät tukipalvelut.
Pelastakaa Lasten Lapsen ääni -kyselyssä 2022 vastanneista lapsista 46 % määritteli hyvinvointinsa hyväksi, mutta 28 % koki vointinsa huonoksi. Pienituloisten perheiden lasten ja vähemmistöihin kuuluvien lasten vastauksissa mielenterveyden haasteet nousivat erityisesti esille, heistä jopa noin 40 % koki vointinsa huonoksi.
”Mielenterveyden kannalta kaikki tärkeät palvelut ovat ihan liian kaukana. Suoraan sanottuna turhauttaa ärsyttää ja itkettää joka kerta kun mietin sitä.”
Lapsen ääni -kyselyssä on tullut esille lasten ja nuorten tarve matalan kynnyksen mielenterveyspalveluille. Lapset kokivat odottaneensa aivan liian pitkään palveluja tai eivät olleet edes tulleet kohdatuiksi palveluissa.
Vetoomuksessa vaaditaan, että tuleva hallitus:
- varmistaa, että lapsiperheiden palvelut, kuten mielenterveyspalvelut ja perhetyö ovat oikea-aikaisia ja niihin on varattu riittävästi resursseja.
