Lapsen ääni

Lapsen ääni

Perheen taloudellisen tilanteen vaikutukset lasten arkeen, hyvinvointiin ja turvallisuuden tunteisiin


Lue Lapsen ääni 2021-raportin 2. osa (FI)
Barnets röst 2021 rapport 2(SV)

Lasten ja nuorten kokemuksia koronapandemian ajalta


Lue Lapsen ääni 2021-raportin 1. osa (FI)
Barnets röst 2021 rapport 1(SV)

LAPSEN ÄÄNI -KYSELY 2021

Lapsen ääni on Pelastakaa Lasten vuodesta 2001 lähtien toteuttama selvitys, jonka avulla saadaan tärkeää tietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Vuonna 2021 selvitettiin 12–17 –vuotiaiden näkemyksiä koronapandemiasta. Lisäksi kyselyssä tarkasteltiin perheen taloudellisen tilanteen vaikutuksia lasten hyvinvointiin. Aineisto kerättiin huhti-toukokuussa 2021. Kyselyyn vastasi 1102 lasta ja nuorta eri puolilta Suomea.

Kyselyn tulokset julkaistaan kahdessa osassa. Ensimmäinen raportti Lasten ja nuorten kokemuksia koronapandemian ajalta tarkasteli lasten ja nuorten kokemuksia koronapandemian varjossa eletystä vuodesta. Lokakuussa julkaistu toinen raportti Perheen taloudellisen tilanteen vaikutukset lasten arkeen, hyvinvointiin ja turvallisuuden tunteisiin keskittyy puolestaan lasten ja nuorten köyhyyskokemuksiin sekä turvallisuuskysymyksiin.

”Rahaa riittää juuri ja juuri ruokaan.”

Perhetausta vaikuttaa lasten hyvinvoinnin kokemuksiin, vapaa-ajan mahdollisuuksiin ja turvallisuuden tunteisiin

Lapsen ääni –kysely osoittaa monen vähävaraisen perheen lapsen huolehtivan perheen toimeentulosta. Osa lapsista myös auttaa taloudellisesti omaa perhettään. Lisäksi perheen taloudellinen tilanne heijastuu lasten vapaa-ajan mahdollisuuksiin.

Tulevaisuus herätti monessa lapsessa ja nuoressa huolta. Erityisesti huolta kokivat matalatuloisten perheiden ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvat lapset. Eri vähemmistöihin kuuluvilla lapsilla ja nuorilla myös turvallisuuteen liittyvät tuntemukset olivat keskimääräistä heikompia.

Koronapandemian osalta lähes puolet vastaajista kertoi henkisen hyvinvoinnin huonontuneen kuluneen vuoden aikana. Etäopinnot ja sosiaaliset suhteet myös mietityttivät monia.

Keskeiset tulokset, raportti 1

  1. 21 % vastaajista oli huolissaan perheensä toimeentulosta koronapandemian vuoksi. Perheensä taloudellisen tilanteen koki heikentyneen vähintään jonkin verran 25 % kaikista vastaajista. Vastaava luku oli matalatuloisten perheiden lapsilla 47 % ja hyvätuloisten perheiden lapsilla 11 %.
  2. 47 % kaikista vastaajista koki henkisen hyvinvointinsa huonontuneen kuluneen vuoden aikana. Vastaushetkellä henkisen hyvinvointinsa koki huonoksi tai melko huonoksi matalatuloisten perheiden lapsista 55 %, hyvätuloisten perheiden lapsista 31 % ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen edustajista 60 %.
  3. 59 % kaikista vastaajista koki etäopiskelun vaikeuttaneen tai heikentäneen opinnoista pärjäämistä. Matalatuloisten perheiden lapset kokivat useammin (37 %) etteivät saa kotoa riittävästi tukea opiskeluun; hyvätuloisten perheiden lasten kohdalla vastaava luku oli 15 %.
  4. Aiempaa yksinäisemmäksi itsensä koki 36 % vastaajista. Uusia ystäviä oli kuluneen vuoden aikana saanut 48 %.
  5. Koronapandemian myötä 41 % kertoi viettävänsä aiempaa enemmän aikaa perheen ja läheisten kanssa. 22 % kertoi riitelyn lisääntyneen perheessä.

Keskeiset tulokset, raportti 2

  1. 44% vastaajista koki perheen menojen kattamisessa olevan vähintään pieniä vaikeuksia. Matalatuloisten perheiden lapsista näin koki 60% ja hyvätuloisten perheiden 2%.
  2. 7% vastaajista kertoi, ettei voi osallistua säännöllisesti järjestettyyn harrastukseen, koska perheellä ei ole siihen varaa. Matalatuloisten perheiden lapsista näin vastasi 33%, hyvätuloisista 1%.
  3. Perheen taloudellisesta tilanteesta johtuvat tunteet, kuten huoli, syyllisyys ja kateus, olivat yleisempiä matalatuloisten perheiden lasten kohdalla.
  4. Matalatuloisen perheen lapsista 21% kertoi joutuneensa auttamaan taloudellisesti omaa perhettään. Kaikista vastaajista luku oli 7%, hyvätuloisten perheiden lapsilla 3%.
  5. 18% kyselyyn vastanneista koki itsensä tai perheensä tarvitsevan kyselyn vastaushetkellä tukea tai apua arjessa selviytymiseen koronapandemiasta johtuvien olosuhteiden myötä. Matalatuloisten perheiden lapsista avuntarvetta koki 44%, hyvätuloisista 11%.
  6. Vastaushetkeä edeltävien kuuden kuukauden aikana tulevaisuuden koki huolestuttavana 43% lapsista. Matalatuloisten perheiden lapsista näin koki 67%, hyvätuloisista 35%. Myös seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvilla huoli tulevaisuudesta oli yleisempää (57%).
  7. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön sekä kansalliseen tai etniseen vähemmistöön kuuluvilla lapsilla ja nuorilla turvallisuuden tunne julkisissa kulkuneuvoissa tai julkisissa tiloissa oli keskimääräistä heikompaa.

Lapsen ääni on Pelastakaa Lasten vuosittain toteuttama kysely, jossa selvitetään lasten ja nuorten omia ajatuksia vaihtuvista teemoista. Kyselyn tarkoituksena on tuoda lasten oma ääni osaksi sekä arkea että laajempaa yhteiskunnallista keskustelua ja päätöksentekoa.

Lue myös viime vuoden Lapsen Ääni -raportit

Vuoden 2020 Lapsen ääni -kyselyllä selvitettiin 13-17-vuotiaiden lasten ja nuorten kokemuksia koronapandemian aiheuttamista poikkeusoloista arjen, koulunkäynnin, vapaa-ajan, harrastusten ja henkisen hyvinvoinnin näkökulmasta.  Ensimmäinen raportti, Lasten näkemyksiä koronakeväästä, käsitteli sitä, miten lapset ja nuoret ovat kokeneet koronapandemiasta johtuvat poikkeusolot. Toinen osa keskittyi lasten ja nuorten koronakevään aikaisiin köyhyyskokemuksiin ja harrastuksiin sekä vapaa-aikaan.

Lue Lapsen ääni 2020-raportin 1. osa (FI)
EN SV

Lue Lapsen ääni 2020-raportin 2. osa (FI)
EN / SV