Pelastakaa Lasten tuoreessa julkaisussa Nuoret harhaanjohtavan tiedon maailmassa havaitaan, että lapset ja nuoret ovat erityisen alttiita harhaanjohtavalle tiedolle, jota leviää erityisen paljon verkossa nuorten käyttämissä medioissa. Harhaanjohtavan tiedon tunnistaminen on vaikeaa lapsille ja nuorille. Monet lapset kärsivät lisääntyneen turvattomuuden tunteen vaikutuksista.
Nuorten käyttämissä medioissa leviävä harhaanjohtava tieto, kuten disinformaatio ja salaliittoteoriat, pyrkii aktiivisesti vaikuttamaan lasten ja nuorten asenteisiin sekä mielipiteisiin, toteaa Pelastakaa Lasten uusi julkaisu.
Pyrkimys yhteiskunnallisten jännitteiden ja ihmisten välisten konfliktien lisäämiseen on harhaanjohtavan tiedon ominaispiirre. Pahimmillaan se vaarantaa lapsen oikeuden turvalliseen kasvuympäristöön. Riski on erityisen suuri vähemmistöön kuuluvilla nuorilla.
“Harhaanjohtavan tiedon tunnistaminen ei aina ole helppoa, ja erityisesti lapset ja nuoret ovat sen edessä muita heikommassa asemassa, sillä he vasta harjoittelevat luotettavan tiedon tunnistamista”, ekstremismin asiantuntija Rosa Haavisto Pelastakaa Lapset ry:stä kertoo.
Taitavasti rakennetut valeuutiset hyödyntävät psykologisia vaikutusmekanismeja pyrkien vaikuttamaan ihmisten ajatuksiin ja asenteisiin tiedostamattomalla tasolla.
“Harhaanjohtava tieto luo vaihtoehtoisia maailmankuvia, joiden ympärille syntyy myös yhteisöjä: tämä vetoaa ihmisen perustarpeeseen ryhmään kuulumisesta. Myös sosiaalisella medialla on valtava rooli disinformaation ja salaliittoteorioiden leviämisessä”, Haavisto jatkaa.
Disinformaatio ja salaliittoteoriat myös ääriliikkeiden työkaluina
Harhaanjohtavan tiedon levittäminen on olennainen osa ekstremististen ääriryhmien toimintaa. Ääriliikkeet luovat ja levittävät tunteisiin vetoavia ja kärjistäviä valeuutisia jäsenien rekrytoimiseksi ja agendansa edistämiseksi. Valeuutisten luomiseen käytetään myös synteettisen median eri muotoja, erityisesti ns. deepfake-teknologiaa.
Useat ekstremistiset ideologiat myös pohjautuvat jonkinlaiseen salaliittouskomukseen.
“Salaliittonarratiivit ovat oivallinen keino oikeuttaa ennakkoluuloja syntipukiksi nimettyjä ryhmiä kohtaan sekä korostaa niiden vaarallisuutta ja vaikutusvaltaa”, Rosa Haavisto kertoo.
Viime vuosina salaliittoteoriat ovat olleet verrattain usein kytköksissä erilaisiin äärioikeistolaisiin ja äärikonservatiivisiin tahoihin.
“Yksi vaikutusvaltaisimmista ääriliikkeiden viljelemistä salaliittoteorioista on äärioikeiston ideologisessa kehyksessä vaikuttava väestönvaihtoteoria. Äärioikeistoon kytkeytyvien teorioiden kanssa risteää myös ympäri Eurooppaa vahvistuva konservatiivinen anti-genderliike”, Haavisto sanoo.
Kriittinen medialukutaito ja ennakointi suojaavat disinformaatiolta
Pelastakaa Lasten selvitys tarjoaa myös käytännön vinkkejä niin ammattilaisille kuin huoltajille siitä, miten tukea lasta ja nuorta harhaanjohtavan tiedon keskellä. Suomalaisten medialukutaito on jo korkealla tasolla, mutta uudet teknologiat ja viestintäkanavat haastavat sitä.
“Medialukutaito on tänä päivänä entistäkin tärkeämpi kansalaistaito. Se auttaa nuorta tunnistamaan vääristynyttä, harhaanjohtavaa ja puolueellista sisältöä, ymmärtämään median valtasuhteita ja toimintatapoja sekä kehittämään itsenäistä ajattelua ja päätöksentekokykyä”, Haavisto muistuttaa.
***
Käsitteet lyhyesti:
Disinformaatio tarkoittaa virheellistä tietoa, jota levitetään tietoisesti ja tahallisesti. Disinformaation tarkoituksena on johtaa harhaan ja sitä kautta vaikuttaa ihmisten asenteisiin.
Salaliittoteorioilla voidaan viitata niin viihteellisiin kuin vakavamielisiinkin teorioihin vaihtoehtoisista totuuksista. Pelastakaa Lasten selvityksessä salaliittoteorioilla tarkoitetaan uskomuksia siitä, että tietyt tilanteet ja tapahtumat ovat jonkin valtaa omaavan, pahantahtoisen tahon tahallaan aiheuttamia.
Nuorten ajatuksia väkivaltaisesta radikalisoitumisesta
Väkivaltaisen radikalisoitumisen ennaltaehkäisemiseen paikallistasolla nuorten osallisuutta vahvistamalla tähdännyt Resilienssi-hankkeemme tuli päätökseensä elokuun lopussa. Hankkeen aikana olemme kohdanneet satoja nuoria ja päässeet keskustelemaan heidän kanssaan väkivaltaisesta radikalisoitumisesta, vihamielisistä asenteista ja yhteiskunnassa viime aikoina paljon puhuttaneesta nuorten välisestä väkivallasta. Nuoret kertovat näkevänsä väkivaltaa ja vihamielisiä asenteita arjessaan toistuvasti. Esimerkiksi rasismi ja syrjintä, mustavalkoisten ajatusten viljely, vihakommentointi ja…
Milloin vihaamisesta tulee maailmankuva
Nuoren omaksumat vihamieliset asenteet altistavat väkivaltaisiin ympäristöihin ajautumiselle. Vihamielisten asenteiden taustalla voi olla käsittelemättömiä vihan ja epäoikeudenmukaisuuden kokemuksia. On tärkeää tukea lapsia ja nuoria vihan ja muiden epämieluisien tunteiden käsittelemisessä, jotta tunteet eivät purkaudu väkivaltaisella tavalla.
Nuoret harhaanjohtavan tiedon maailmassa
Nuoret harhaanjohtavan tiedon maailmassa -julkaisussamme kerrotaan mitä harhaanjohtavalla tiedolla tarkoitetaan, miksi sitä uskotaan, ketkä sitä levittävät ja mikä suojaa disinformaation vaikutuksilta.
