Mitä lapset ajattelevat arjestaan ja hyvinvoinnistaan? Mitä he ajattelevat omasta tulevaisuudestaan? Miten perheen taloudellinen tilanne vaikuttaa lasten näkemyksiin ja kokemuksiin?
Vuoden 2026 Lapsen ääni -kyselyssä selvitettiin lasten ja nuorten kokemuksia hyvinvoinnista, palveluista ja taloudellisesta tilanteesta sekä vapaa-ajasta. Erityistä huomioita kiinnitimme lasten ja nuorten pienituloisuuden kokemuksiin. Näin pyrimme tekemään näkyväksi lasten kokemaa köyhyyttä ja lisäämään ymmärrystä lapsiperheköyhyydestä, joka on lisääntynyt Suomessa huolestuttavalla vauhdilla.
Jo noin 140 000 lasta Suomessa elää vähävaraisissa perheissä ja köyhyyteen putoaa jatkuvasti uusia perheitä.
”Elämä on välillä pelottavaa, kun ei tiedä, kuinka pitkään ruoka kotona riittää. Hinnat vain nousevat ja nousevat ja meillä ei riitä rahat.”
Arki jakautuu yhä voimakkaammin perheen taloudellisen tilanteen mukaan
Vuoden 2026 Lapsen ääni -kyselyn tuloksissa näkyy yhä selvemmin lasten välinen eriarvoisuus. Heikossa taloudellisessa asemassa olevissa perheissä taloudellinen tilanne on huonontunut entisestään, kun taas hyvin toimeentulevissa perheissä tilanne on parantunut tai pysynyt samana. Osalle vastaajista jatkuva puute rahasta on jo normaali tila, johon on totuttu.
Pienituloisissa perheissä elävät lapset ja nuoret kokevat arjessaan aineellista puutteen ohella ulkopuolisuutta. Myös usko omaan tulevaisuuteen on heikompaa, kuin paremmin toimeentulevilla.
Ennen kaikkea puute rahasta heijastuu jatkuvana huolena ja ahdistuksena taloudellisesta pärjäämisestä. Asiana, joka on otettava kaikessa huomioon ja joka rajoittaa toiveita ja mahdollisuuksia jo etukäteen.
Lapset kertovat perheen vaikean taloudellisen tilanteen aiheuttavan mm. surun, epäoikeudenmukaisuuden ja häpeän tunteita.
”Lähiaikaiset leikkaukset on leikannut meidän perheeltä niin ison osan tuloista, että raha riittää just ja just enää ruokaan…”
Sosiaaliturvan leikkaukset painavat pienituloisten perheiden lasten arkea
Jo noin 140 000 lasta Suomessa elää vähävaraisissa perheissä. Sosiaaliturvaleikkaukset ja hintojen nousu vaikuttavat eniten jo valmiiksi heikommassa asemassa oleviin vähävaraisiin perheisiin.
Heikosti toimeentulevien perheiden lapsista 51 % kertoi leikkausten vaikuttaneen heihin ja heidän perheisiinsä.
Vastauksissaan lapset ja nuoret kertovat, etteivät tuet riitä enää kattamaan perustarpeita. Osa on joutunut esimerkiksi muuttamaan tukien pienennyttyä pienempään kotiin.
”Jouduimme esimerkiksi muuttamaan halvempaan asuntoon ja kaikki kaverini asuvat nyt kaukana. Myös halpa tanssiryhmä missä kävin ei ole enää mahdollinen, koska oli pakko muuttaa.”
Koulujen pitkät lomat aiheuttavat taloudellista huolta
Tänä vuonna Lapsen ääni -kyselyssä haluttiin myös selvittää lasten ja nuorten näkemyksiä loma-ajasta kysymällä, miten koulujen pitkä kesäloma näkyy vastaajien ja heidän perheidensä arjessa.
Kaikkien vastaajien osalta kesälomat näyttävät tuovan kaivattua lepoa kiireelliseen arkeen ja lomalta odotetaan yhdessäoloa kavereiden ja perheen kanssa.
Taloudelliset huolet nousivat kuitenkin heikosti toimeentulevien perheiden lasten vastauksissa korostuneesti esiin ja koulujen pitkät kesälomat luovat paineita perheen ruokabudjetille, kun koko perhe ruokaileekin kotona. Moni nuori toivoi saavansa kesätöitä auttaakseen kattamaan perheen kuluja.
”En pääse mihinkään reissuun. Kaverit käy, me ei. Ruokaa menee paljon ja rahat vähissä. Äiti ja iskä jää sit syömättä tarvittaessa, et meille jää ruokaa.”
”En osaa sanoa, mutta luulen että tulee olemaan tiukempaa rahan kanssa, kun ei saa kouluruokaa. Lisäksi tiedän jo, että on surullista mennä kouluun, kun ei ole mitään kerrottavaa lomasta kuten joillain muilla.”
Lasten omat ratkaisut
Lapset ja nuoret kertoivat kyselyssä omia näkemyksiään siitä, miten taloudellisesti vaikeassa tilanteessa olevia perheitä voitaisiin tukea yhteiskunnassa paremmin ja kertoivat, millaisia terveisiä he haluavat lähettää päättäjille.
- Lisää taloudellista tukea ja ruoka-apua, erityisesti suurille lapsiperheille ja yksinhuoltajille
- Enemmän maksuttomia harrastusmahdollisuuksia ja harrastustukea, jotta jokaisella olisi mahdollisuus harrastaa perheen taloudellisesta tilanteesta riippumatta
- Parempaa tukea työllistymiseen sekä toimia työllisyystilanteen parantamiseksi
- Ruoan, asumisen ja palveluiden hintojen nousun hillitseminen
- Verotuksen suhteuttaminen nykyistä paremmin tulotasoon / tulotason mukaan
- Lapsilisien korottaminen
- Sosiaaliturvaan kohdistuvien leikkausten lopettaminen sekä julkisten palveluiden turvaaminen / julkisten palveluiden karsimisen lopettaminen
- Peruspalvelut maksuttomia ja saatavilla kaikille (kuten terveydenhuolto ja koulutus)
- Enemmän mielenterveyspalveluita ja matalan kynnyksen keskusteluapua lapsille ja nuorille
- Apua/tukea tarvitsevat perheet saisivat itse kertoa, mitä palveluita ja tukitoimia he tarvitsevat.
Lasten terveisiä päättäjille
Huoli yhteiskunnan tilanteesta ja heikommin toimeentulevista koskettaa nuorten päättäjille lähettämien viestien perusteella niin heikommin toimeen tulevien kuin hyvätuloistenkin perheiden lapsia.
”Mä toivon että tämä näytetään suoraan päättäjille: Haistakaa paska. Lapset ja nuoret voi pahoin, ja te vain leikitte rahalla kavereidenne kanssa. Leikkaatte koko ajan vähemmistöiltä. Moni lapsi elää köyhyydessä. Olen yksi niistä. Asun äitini ja pikkusiskoni kanssa kolmestaan, ja rahasta on pulaa. Olen ollut taas monta päivää syömättä, koska kotona ei ole ruokaa, eikä rahaa käydä kaupassa, koska ruuan hinnat on korkeat. Kotona on kylmä, koska sähkö maksaa, käyn 2 kertaa viikossa suihkussa, hyvällä tuurilla 4, jos sähkö on halpaa. En saa edes kunnollista apua. Sosiaalityöntekijät tekevät huonoa työtä. Tulevat vain meille puhumaan, eikä edes kunnon asioista. Tän pitää muuttua. Mä pyydän.”
”Kaikille ei ole ruokaa kotona, koska leikkaatte vähävaraisilta. Olen nälkäinen lähes joka päivä.”
”On annettava meidän osallistua ja kuulua. Meidät on huomioitava, vaikka emme olisikaan rikkaiden lapsia. Me vajoamme teidän sontaanne. Ottakaa lapiot käteen ennen kuin hukumme, sillä meidän mukanamme hukkuu koko tulevaisuus.”
”Te ette tiedä miten paljon nämä päätökset vaikuttaa nuortenkin elämään se että näin nuorena pitää pelätä köyhyyttä ja tulevaisuutta käyttää reikäisiä kenkiä ja olla huolissaan nostetaanko kaupan halppismerkkienkin hintoja sitä että milloin tulee taas se pieni määrä rahaa vai tuleeko ollenkaan jolla pitäisi syöttää koko perhe kaikki vain sen takia että te joilla menee hyvin rahallisesti voisi mennä vähän paremmin se on vaan niin epäreilua.”
Pelastakaa Lasten suositukset lapsiperheköyhyyden vähentämiseksi
Suositusten muotoilussa on huomioitu poliittiset päätökset ja niiden vaikutukset esimerkiksi sosiaaliturvaleikkausten osalta, Lapsen ääni -kyselyn vastaukset ja vastaajien ratkaisuehdotukset sekä YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen sisällöt ja lapsen oikeuksien komitealta saadut suositukset Suomen valtiolle.
Suomessa ehkäistään lapsiperheköyhyyttä
- asettamalla sitova tavoite köyhyydessä elävien lasten määrän vähentämisestä vähintään 33 000 lapsella hallituksen toimilla hallituskauden aikana.
- sitoutumalla lapsiperheköyhyyden ja syrjäytymisen ehkäisemiseen toimeenpanemalla eurooppalaista lapsitakuuta Euroopan unionissa (EU) ja kansallisesti osana lapsistrategiaa.
- uudistamalla sosiaaliturvaa lapsivaikutusten arvioinnin pohjalta lapsilähtöisesti ottaen huomioon haavoittavassa asemassa olevat perheet.
- varaamalla sosiaalietuuksiin korotuksia ja huomioimalla etuuksissa lapsikorotusten tarve.
- ottamalla takaisin käyttöön lapsilisien indeksisidonnaisuus.
- ulottamalla lapsilisä 17-vuotiaisiin, ja jatkamalla lapsilisäjärjestelmän kehittämistä arvioiden huolellisesti lapsivaikutukset.
- varaamalla harrastamisen Suomen malliin riittävät resurssit ja kehittämällä mallia edelleen kansallisen arvioinnin pohjalta harrastamisen yhdenvertaisuuden edistämiseksi.
- kannustamalla kuntia järjestämään lapsiperheille maksutonta kesäajan puistoruokailua.
Hyvinvointialueilla ehkäistään lapsiperheköyhyyttä
- tunnistamalla tukea tarvitsevat lapset, nuoret ja perheet.
- varmistamalla, että kaikille haavoittavassa asemassa oleville perheille suunnatut terveys- ja sosiaalipalvelut ovat riittäviä ja oikea-aikaisia.
- ottamalla neuvolapalveluissa varhaisessa vaiheessa puheeksi perheen taloudellinen tilanne sekä ohjaamalla vanhempia saamaan tukea tilanteeseensa.
- varaamalla riittävästi resursseja täydentävään ja ehkäisevään toimeentulotukeen.
- helpottamalla yksinhuoltajien ja muiden tukea tarvitsevien perheiden tilannetta ja varmistamalla, että kotipalvelut ja perhetyö toimivat ja tukea on saatavilla matalalla kynnyksellä esimerkiksi lastenhoitoavun
- tekemällä päätöksiä ja investointeja, jotka tukevat perheille suunnattujen palvelujen joustavaa yhteensovittamista.
- varmistamalla, että kuntien perhekeskuksista välittyy tietoa lasten ja lapsiperheiden tilanteesta hyvinvointialueen päätöksentekoon.
- tarjoamalla perheille monipuolisesti matalan kynnyksen palveluja, kuten kummi- ja lomakotitoimintaa ja tukiperheitä.
Kunnissa ehkäistään lapsiperheköyhyyttä
- huolehtimalla, että lasten ja perheiden yksilöllinen tilanne huomioidaan palveluissa, jotka on suunnattu vanhemmille, huoltajille ja muille lasten elämässä oleville aikuisille.
- tukemalla kaikkien lasten harrastamista perheiden toimeentuloa kuormittamatta.
- kohtaamalla erilaisissa tilanteissa olevia lapsia, nuoria sekä perheitä ja hyödyntämällä köyhyyden kierteen katkaisemisessa heidän kokemuksiaan sekä kouluterveyskyselyn ja sen kaltaisten tutkimusten ja selvitysten tuloksia päätöksiä tehdessä.
- rahoittamalla, kehittämällä ja ylläpitämällä ennaltaehkäiseviä palveluja ylisukupolvisen huono-osaisuuden ennaltaehkäisemiseksi ja eriarvoisuuden kaventamiseksi.
- tarjoamalla lapsille maksutonta puistoruokailua koulujen lomakausilla.
Jokainen voi omalta osaltaan olla mukana vahvistamassa lapsiystävällisen yhteiskunnan ja yhteisöjen elinvoimaisuutta ja vaikuttamassa lapsiperheköyhyyden vähentämiseen ja ehkäisemiseen.
- Kannustetaan ja vahvistetaan kohtaamaan ja kohtelemaan toisia ihmisiä kunnioittavasti ja arvostavasti, jotta jokainen voi kokea olevansa yhteisönsä arvokas jäsen taloudellisesta tilanteestaan riippumatta.
- Lapsiperheköyhyyden vähentämisessä tulee hyödyntää yhteisöjen kannattelevaa voimaa. Eri järjestöjen, yhdistysten ja yritysten, seurakuntien ja urheiluseurojen sekä digitaalisen tuen ja paikallisyhteisöjen merkitys on huomioitava osana lasten ja perheiden arjen tukea. Yhteistyötä on tärkeää tehdä yli sektorirajojen ja julkisen ja kolmannen sektorin osaamista hyödyntäen.
- Paikallisesti toimiville yhteisöille on taattava resurssit auttaa toimeentulovaikeuksista kärsiviä perheitä neuvonnalla ja riittävillä taloudellisilla avustuksilla.
- Lasten ja nuorten kuulluksi ja kohdatuksi tulemisen mahdollisuuksia on edistettävä yhteisöissä esimerkiksi yhteisillä tapaamisilla ja tilaisuuksilla sekä digitaalisia keinoja hyödyntäen. Lasten toiveita kuulemalla voidaan järjestää esimerkiksi maksuttomia harrastuskokeiluja yhteistyössä kunnan ja harrastusseurojen kanssa.
- Lapsiperheköyhyyden vaikutukset eivät saa vahingoittaa lasten hyvinvointia, kasvua ja kehitystä. Eri tahojen välisellä yhteistyöllä paikallisyhteisöt voivat olla merkittävällä tavalla edistämässä lapsen oikeuksien toteutumista ja vaikuttamassa lapsiperheköyhyyden vähentämiseen ja ehkäisemiseen.
