Jo valmiiksi heikommassa asemassa oleva lapset ja nuoret kokevat muita enemmän ikäviä tilanteita myös verkossa. On tärkeää huolehtia yhdessä siitä, että verkko on turvallinen paikka ihan kaikille lapsille.
Jokaisella on oikeus turvalliseen digiympäristöön. Suurelle osalle suomalaislapsista ja -nuorista verkko onkin melko harmiton paikka.
Samaan aikaan on joukko muita haavoittuvammassa asemassa olevia lapsia, jotka tilanteensa vuoksi altistuvat pelottaville, ahdistaville tai haitallisille sisällöille. Pelastakaa Lapset teki vuosina 2020–2021 koulu- ja verkkokyselyt, joissa selvitettiin verkossa tapahtuneiden ikävien tilanteiden lisäksi myös laajasti vastaajien taustoja ja tilanteita.
Kyselyissä selvisi, että haavoittuvassa asemassa olevat lapset ovat myös verkossa muita heikommassa asemassa. Ikävien kohtaamisten määrää netissä ja somessa lisäävät esimerkiksi seksuaalivähemmistöön kuuluminen, etninen tausta, sairaus tai vamma ja sukupuoli. Vaikutusta on myös elämäntilanteella. Rahahuolet, yksinäisyys sekä lastensuojelun tai päihdepalveluiden piirissä olevien ja vähävaraisten perheiden lapset kokevat muita useammin esimerkiksi haukkumista.
Ryhmät, joista suurin osuus oli kokenut jotain ikävää verkossa
”Olin snapchatissä ja joku tyttö pyysi minua kaveriksi ja hyväksyin. Tämän jälkeen hän halusi tutustua minuun mutta kun kerroin mistä olen kotoisin hän ei oikein tykännyt siitä ja hän esti minut ja estin hänet myös.”
– 8.-luokkalainen koulukyselyn vastaaja
Itsemurhavideoita ja alastonkuvien pyytäjiä
Ahdistavat sisällöt ovat jo kuudesluokkalaisille kaikkein yleisimpiä ikäviä asioita netissä. Niitä kohdattiin erityisesti videoita katsellessa, peleissä ja somepalvelu Tiktokissa. Esimerkiksi viraaliksi muuttunut Tiktok-video itsemurhan tekevästä miehestä vuodelta 2020 toistui monesti lasten ja nuorten vastauksissa.
Ahdistavia tilanteita ovat myös tuntemattomilta tulleet kaveripyynnöt tai ehdotukset ja ilman suostumusta lähetyt seksuaalisävytteiset kuvat. Peräti 70 prosenttia 16–17-vuotiaista tytöistä on kyselyn mukaan saanut seksuaalisävytteisen viestin viimeisen vuoden aikana. Seksuaalinen häirintä verkossa ja sen ulkopuolella onkin erittäin sukupuolittunutta.
Oletko viimeisen 12 kuukauden aikana kohdannut jotain seuraavista asioista siten, että ne olisivat tuottaneet sinulle harmia, ahdistusta tai pelkoa?
Vihapuheen kohteeksi joutuvat erityisesti seksuaaliseen ja etniseen vähemmistöön kuuluvat lapset ja nuoret. Kaikista vastaajista sitä oli kokenut joka kolmas.
”Snapchatissa kysytään paljastavia kuvia jatkuvasti”
– Lukioikäinen koulukyselyn vastaaja
Yksin ahdistuksen ja häpeän kanssa
Kyselyissä moni lapsi ja nuori kertoo, että ikävät tapahtumat verkossa eivät jää vaivaamaan pitkäksi aikaa. On kuitenkin myös paljon heitä, joita esimerkiksi väkivaltaisten videoiden näkeminen painaa ja ahdistaa pitkään. Lapset ja nuoret saattavat myös muuttua verkossa varovaisemmiksi ja suhtautua epämiellyttävän kohtaamisen jälkeen varautuneesti tuntemattomiin.
”Alkoi ahdistamaan ja tuli huono olo. Tämä kävi jokin aika sitten ja aina välillä se muistikuva tulee mieleen.”
– 8. luokkalainen koulukyselyn vastaaja
Ikävistä tilanteista ei yleensä kerrota kenellekään. Syynä voi olla, ettei tapahtumaa pidetä kovin vakavana, mutta myös esimerkiksi häpeä esti joitain kyselyihin vastanneista puhumasta asiasta muille.
Melkein puolet kyselyyn vastanneista ajatteli, että pienet lapset eivät saisi käyttää nettiä ollenkaan. Myös vanhempien, huoltajien ja koulun roolia peräänkuulutettiin.
Lapsilla on oikeus suojeluun verkossa, mutta se ei synny ilman yhteistyötä. Kehittäessämme parempaa verkkoa tietyille lapsille emme voi samaan aikaan jättää toisia vaille huomiota. Turvallisen digitaalisen ympäristön kehittäminen edellyttää yleisten kehitysponnistusten lisäksi erityisryhmien huomioimista ja kehitystyöhön mukaan ottamista.
Teksti: Ida Valpas
