Olemme laatineet eduskuntavaali- ja aluevaalitavoitteidemme pohjalta täsmennetyt viestit hallitusneuvotteluiden neuvotteluryhmiin.
Suomi tulee saamaan kesäkuussa pitkän tauon jälkeen YK:n lapsen oikeuksien komitealta uudet suositukset lasten oikeuksien toteuttamiseksi ja parantamiseksi Suomessa. On tärkeää sisällyttää nämä suositukset parhaillaan kirjoitettavaan hallitusohjelmaan. YK:n lapsen oikeuksien sopimus velvoittaa sopimuksen ratifioineita jäsenmaita kansainväliseen yhteistyöhön lapsen oikeuksien takaamiseksi.
Olemme kaikissa viesteissä muistuttaneet hallitusneuvottelijoita, että kaikki eduskuntapuolueet ovat sitoutuneet kansallisen lapsistrategian toimeenpanoon yli hallituskausien. Tämä on otettava huomioon läpileikkaavasti kaikissa neuvottelupöydissä, jotta hallitusohjelma toteuttaa johdonmukaisesti lapsen oikeuksia.
Kaikessa päätöksenteossa on tehtävä etupainotteisesti lapsivaikutusten arviointia ja hyödynnettävä lapsibudjetointia.
Kestävä julkinen talous
- Kaikkien puolueiden yhteisesti hyväksymä kansallinen lapsistrategia sitouttaa julkisen talouden suunnittelussa ja seurannassa lapsivaikutusten arviointiin ja lapsibudjetointiin.
Lue lisää kansallisesta lapsistrategiasta >>
- YK:n lapsen oikeuksien komitea on antanut YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen ratifioinneille maille ohjeet Yleiskommentissa nro 19 (2016) julkisesta budjetoinnista lasten oikeuksien toteuttamiseksi (4 artikla).
- Euroopan komissio on antanut ohjeet EU:n jäsenvaltioille lapsiin investoimiseksi.
Lue lisää Euroopan komission antamista ohjeista (englanniksi) >>
- Suomi on YK:n ja tämänhetkisen ihmisoikeusneuvoston jäsenenä sitoutunut pitkäjänteiseen kehitys- ja humanitaarisen työn rahoitukseen, joka turvaa lasten tulevaisuutta. Ilmastorahoitusta tulee lisätä osana kehitysrahoitusta, jotta voidaan tehdä lapsikeskeisiä sopeutustoimia esim. sosiaaliturvaa vahvistaen.
Lue lisää Pelastakaa Lasten eduskuntavaaliohjelmasta (.pdf) >>
Pelastakaa Lapset muistuttaa, että nykyisessä yhteiskunnallisessa tilanteessa lapsiin kohdistuvien leikkausten on perustuttava tietoon pohjaaviin huolellisiin lapsivaikutusarviointeihin.
Verotus
Pelastakaa Lapset ry esittää seuraavia hallitusohjelmakirjauksia:
- Edistetään vero-oikeudenmukaisuutta ja velkahelpotuksia kehittyville maille muun muassa laatimalla kaikki hallinnonalat kattava Verotus ja globaali oikeudenmukaisuus -toimintaohjelma nykyisen Verotus ja kehitys – ohjelman jatkoksi.
Lue lisää toimintaohjelmasta (.pdf) >>
- Veropolitiikassa, kuten kaikessa päätöksenteossa ja toimeenpanossa, on tehtävä etupainotteisesti lapsivaikutusten arviointia.
Toimiva ja kestävä hyvinvointiyhteiskunta
Pelastakaa Lapset ry esittää seuraavia hallitusohjelmakirjauksia:
Varmistetaan lapsistrategian toimeenpano
- Varmistetaan sosiaali- ja terveysministeriön mahdollisuudet koordinoida ja tukea ministeriöiden yhteistyötä lapsistrategian toimeenpanossa.
- Rakennetaan hallitusohjelmaan lapsistrategian toimeenpanon runko.
- Sitoudutaan kansallisesti edistämään EU:n lapsitakuun toimenpiteitä.
Lasten kuuleminen
- Vahvistetaan lasten kuulemista heitä koskevissa lainsäädäntöhankkeissa.
- Edistetään lainvalmistelijoiden ja lasten kanssa työskentelevien ammattilaisten osaamista kaiken ikäisten ja -taustaisten lasten kuulemisessa.
Lapsivaikutusten arviointi
- Varataan riittävät resurssit huolellisten lapsivaikutusten arviointien tekemiseen.
- Ohjataan hyvinvointialueita ja kuntia ottamaan käyttöön lapsivaikutusten arviointi ja lapsibudjetointi.
- Varmistetaan koronakriisin jälkihoito arvioiden vaikutukset lapsiin, nuoriin ja perheisiin.
Lapsen edun ensisijaisuus
- Lisätään perustuslain 6.3 §:ään virke: ”Kaikissa lapsia koskevissa toimissa on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu”.
Lastensuojelu
- Saatetaan loppuun mittava lastensuojelulain kokonaisuudistus.
- Panostetaan lastensuojelussa kelpoisuusehdot täyttävään henkilöstön saamiseen ja heidän pysyvyytensä työssään.
Palvelut
- Turvataan riittävät peruspalvelut, jotta erityispalveluiden tarve vähenee.
- Edistetään lapsiperheille, lapsille ja nuorille suunnattujen palvelujen, kuten mielenterveyspalveluiden ja perhetyön saatavuutta, myös digitaalisissa ympäristöissä. ’
Seksuaaliväkivalta
- Tarjotaan lapsille ja nuorille riittävästi seksuaali- ja turvataitokasvatusta.
- Taataan paremmat ja kattavat palvelut kaikille henkilöille, joilla on lapsikohteinen seksuaalinen kiinnostus.
Sosiaali- ja terveyspalvelut
Sosiaali- ja terveyspalveluiden kuormitus ja koronavuosien aikana kertynyt hoivavaje ja hoitovelka kuormittavat suomalaisten perheiden elämää.
Peruspalvelut on saatettava kuntoon niin, että ne vastaavat oikea-aikaisesti ja täsmällisesti perheiden tarpeisiin. Tällä hetkellä peruspalveluiden puutteet kuormittavat viimesijaista palvelua eli lastensuojelua.
Valmius ja varautuminen ovat tärkeitä sisäisen turvallisuuden kannalta, erityisesti viime vuosien koronapandemian ja Ukrainan sodan myötä. Viranomaisten varautumis- ja valmiussuunnitelmissa on otettava huomioon haavoittuvat ryhmät, kuten lapset, myös erikieliset ja erityisryhmiin kuuluvat lapset.
Väkivallaton lapsuus -toimenpideohjelma ottaa laajasti huomioon lasten kokeman ja todistaman väkivallan. Sen edistämistä on jatkettava tällä hallituskaudella.
Lanzaroten sopimuksen (lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan ehkäisy) ja Istanbulin sopimuksen (naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisy) toimeenpanosuunnitelmien jatkuvuuteen on sitouduttava ja toimeenpanoa on jatkettava sopimusten valvontaelimiltä saamien suositusten ohjaamana. Hallituksen on otettava huomioon viimeistään kesällä 2023 annettavat YK:n lapsen oikeuksien komitean huomautukset ja suositukset lapsen oikeuksien takaamiseksi Suomessa.
Pelastakaa Lapset ry esittää seuraavia hallitusohjelmakirjauksia:
- Saatetaan loppuun mittava lastensuojelulain kokonaisuudistus
- Palveluista päätettäessä toteutetaan lapsibudjetointia ja varataan riittävät resurssit lapsivaikutusten arviointiin
- Panostetaan lastensuojelussa kelpoisuusehdot täyttävän henkilöstön saamiseen ja heidän pysyvyyteensä työssään
- Edistetään lapsille, nuorille ja lapsiperheille suunnattujen palvelujen saatavuutta, myös digitaalisissa ympäristöissä.
- Otetaan viranomaisten valmius- ja varautumissuunnitelmissa huomioon haavoittuvat ryhmät
- Kielletään turvaa hakevien lasten säilöönotto Suomessa ja etsitään sille aktiivisesti vaihtoehtoja
- Varmistetaan Lanzaroten ja Istanbulin sopimusten jatkuva ja johdonmukainen toimeenpano
- Edistetään lapsen oikeuksien toimeenpanoa YK:n lapsen oikeuksien komitealta saatujen suositusten mukaisesti
- Jatketaan Väkivallaton lapsuus -toimenpideohjelman edistämistä varmistaen riittävät resurssit toimeenpanoon
Lue lisää Väkivallaton lapsuus –toimenpidesuunnitelmasta (.pdf) >>
- Parannetaan lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen resursseja ja saavutettavuutta ja toteutetaan mielenterveysstrategian tavoitteet
Lue lisää kansallisesta mielenterveysstrategiasta (.pdf) >>
Valtion aluehallinto, kunnat ja kaupungit
Lasten ja perheiden arki rakennetaan kunnissa ja nykyisillä hyvinvointialueilla. Palveluiden yhteys ja kosketus arkeen ei saa heikentyä uudenlaisen rakenteen myötä. Järjestöjen työ on olennainen osa suomalaista hyvinvointivaltiota, eikä järjestöjen toimintaedellytyksiä pidä heikentää tilanteessa, jossa lapsiperheköyhyys lisääntyy ja perheiden selviytyminen arjessaan hankaloituu.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen saumatonta palvelukokonaisuutta tarvitaan kipeästi tasaamaan lasten, nuorten ja perheiden kasvaneita hyvinvointieroja ja kasaantunutta palveluvajetta. Koronakriisin jälkihoitoon on panostettava vielä pitkään. Tämä edellyttää koko sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän keskinäisen yhteistyön ja moniammatillisuuden vahvistamista. Järjestöjen tarjoamat monialaiset palvelut ja vapaaehtoistoiminta on huomioitava tässä yhteistyössä.
Erityisen tärkeää on, että tulevassa hallitusohjelmassa varmistetaan ennaltaehkäisevistä sosiaalihuollon palveluista terveyspalveluihin integroiden ja niiden kehittämisestä. Lapsille ja lapsiperheille merkittäviä palveluita hyvinvointialueilla ovat mm. sosiaalityö, sosiaaliohjaus, perhetyö, kotipalvelu, päihdetyö, mielenterveystyö, kasvatus- ja perheneuvonta.
Hyvinvointialueilla tulee edellisten lisäksi olla myös resursseja tehdä kuntien perhehoitoa, lastensuojelua, adoptioneuvontaa, perheasioiden sovittelua ja opiskelijahuoltoa. Palveluja tulee sosiaalihuoltolain mukaisesti koota yhteen, kun on kysymys esimerkiksi lastensuojelusta tai mielenterveys- ja päihdepalveluista. Sosiaalipäivystyksen tulee myös toimia moitteettomasti lapsia ja lapsiperheitä hätä- ja kriisitilanteissa tukien.
Pelastakaa Lapset ry esittää seuraavia hallitusohjelmakirjauksia:
Lapsivaikutusten arviointi ja lapsibudjetointi
- Ohjataan hyvinvointialueita ja kuntia ottamaan käyttöön lapsivaikutusten arviointi ja lapsibudjetointi.
- Varataan riittävät resurssit huolellisten lapsivaikutusten arviointien tekemiseen.
- Varmistetaan koronakriisin jälkihoito arvioiden vaikutuksia lapsiin, nuoriin ja perheisiin.
Lastensuojelu
- Varmistetaan, että kuntien ja hyvinvointialueiden sosiaalityöntekijöiden asiakasmitoitus toimii niin, että sosiaalityöntekijöiden on mahdollista huolehtia lapsen edun turvaamisesta, oikeuksien toteutumisesta ja laadukkaasta lastensuojelusta.
- Tuetaan hyvinvointialueita siinä, että niin yritysten kuin järjestöjen tarjoama sijaishuolto on laadukasta ja laatukriteerit ovat käytössä palvelujen harkinnassa.
- Varmistetaan, että laitos- ja perhehoitoa valvotaan asianmukaisesti ja lastensuojelupalveluja kehitetään kerättyyn tietoon pohjaten.
- Toteutetaan mittava lastensuojelun kokonaisuudistus.
Maksuton varhaiskasvatus
- Siirrytään maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilun jälkeen valtakunnalliseen toimeenpanoon.
- Turvataan varhaiskasvatuksen henkilöstöresurssit.
Palvelut
- Varmistetaan, että lapsiperheiden palvelut, kuten esim. mielenterveyspalvelut ja perhetyö ovat oikea-aikaisia; niihin on varattu riittävästi rahaa; ja ne vastaavat perheiden tarpeisiin.
- Ohjataan valtakunnallista kehitystä niin, että perhekeskukset toimivat jatkossa jokaisessa kunnassa ja niiden verkosto muodostaa hyvinvointialueen palvelukokonaisuuden, jolloin pystytään keräämään palveluiden käyttäjiltä tietoa päätöksenteon tueksi ja palveluiden kehittämiseksi.
- Varmistetaan, että kaikkia lapsia, nuoria ja lapsiperheitä palvellaan ja hoidetaan sosiaali- ja terveyspalveluissa ottaen huomioon heidän äidinkielensä, yksilölliset tarpeensa ja kulttuurinsa.
- Vahvistetaan hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveyspalveluja niin, että ennaltaehkäistään myös digitaalisissa ympäristöissä lapsiin kohdistuvan väkivallan kaikkia muotoja, ja varmistetaan, että lapset ja nuoret saavat tarvitsemaansa tietoa ja apua.
- Huolehditaan, että hyvinvointialueilla asuville lapsille ja nuorille on tarjolla digitaalisia matalan kynnyksen tukipalveluja. Lapsilla ja nuorilla tulee olla tietoa näistä palveluista ja yhdenvertainen mahdollisuus käyttää niitä. Tuetaan järjestöjen työtä näiden palvelujen takaajina.
- Varmistetaan, että tietojärjestelmät toimivat aluehallinnossa, kunnissa ja kaupungeissa niin, että palveluja voidaan tarjota tarkoituksenmukaisina kokonaisuuksina ja johdonmukaisesti lapsia, nuoria ja perheitä palvelujärjestelmässä liikaa kuormittamatta.
Harrastamisen Suomen malli
- Jatketaan harrastamisen Suomen mallin kestävää ja yhdenvertaista toteuttamista kaikkialla Suomessa varaten tähän riittävät resurssit.
- Otetaan harrastamisen Suomen mallin jatkokehittämisessä huomioon sosioekonomisten erojen tasoittaminen sekä erityisryhmien ja haavoittuvien ryhmien (erityisen tuen tarve, erikielisyys tai muu rajoite) mahdollisuudet osallistua kulttuuri- ja liikuntaharrastuksiin.
Lapsiin kohdistuva väkivalta
- Varmistetaan, että hyvinvointialueiden päättäjät tuntevat Väkivallaton lapsuus –toimenpidesuunnitelma lapsiin kohdistuvan väkivallan ehkäisystä 2020–2025 tavoitteet ja valvotaan, että suunnitelmaa toimeenpannaan hyvinvointialueiden, kuntien ja kaupunkien vastuiden mukaisesti.
Valmius ja varautuminen
- Kehitetään valtakunnallisesti yhtenäistä hyvinvointialueiden poikkeus- ja häiriötilanteiden kriisivalmiutta, joka ottaa huomioon lasten ja perheiden kohtaamisen ja psykososiaalisen tuen.
- Varmistetaan, että Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi -pelastustoimen strategia vuoteen 2025 ohjaa hyvinvointialueita.
Lapsen oikeuksien täysimääräinen toteutuminen hyvinvointialueilla vaatii, että sosiaali- ja terveyspalvelujen laatua ja riittävyyttä kehitetään, arvioidaan ja toimeenpannaan YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen ja muihin ihmisoikeussopimuksiin nojaavan lainsäädännön mukaisesti kaikkialla Suomessa. Näin varmistetaan, että lapsia kohdellaan hyvinvointialueilla yhdenvertaisesti ja syrjimättä.
Hyvinvointi syntyy työstä
Pelastakaa Lapset ry esittää seuraavia hallitusohjelmakirjauksia:
Sosiaaliturva
- Suunnitellaan sosiaaliturvauudistusta lapsilähtöisesti tähdäten lapsiperheköyhyyden vähentämiseen.
- Toimeenpannaan sosiaaliturvauudistusta portaittain jo ennen kokonaisuudistuksen valmistumista.
- Korotetaan sosiaalietuuksia niin, että ne turvaavat perheiden toimeentulon.
- Otetaan lapsilisien indeksisidonnaisuus takaisin käyttöön.
- Selvitetään tarpeita uudistaa lapsilisäjärjestelmää rakenteellisesti.
- Varmistetaan, että lapsiperheiden palvelut, kuten esim. mielenterveyspalvelut ja perhetyö ovat oikea-aikaisia; niihin on varattu riittävästi rahaa; ja ne vastaavat perheiden tarpeisiin.
Työllistyminen
- Edistetään yhden vanhemman perheiden ja maahanmuuttotaustaisten perheiden vanhempien työllistymistä.
- Puretaan työllistymisen esteitä lisäämällä varhaiskasvatuksen joustoja, vuorohoitoa, pienten koululaisten aamu- ja iltahoitoa, joustavia työskentelymahdollisuuksia ja joustavaa työmatkaliikkumista.
Sosiaaliturva
Lapsiperheköyhyys on lisääntynyt: 12 % lapsista elää Suomessa pienituloisissa perheissä (121 800 lasta). Kun lasketaan mukaan myös syrjäytymisriskissä olevat lapset, tukea tarvitsevia lapsia on jo 138 000.
Lapsuudessa koetulla köyhyydellä on monia pitkäaikaisia vaikutuksia myöhempään elämään ja mahdollisuuksiin nuorena ja aikuisena. Lapsiperheköyhyyden lisääntyminen on katkaistava kohdentamalla riittävät resurssit palveluihin, sosiaaliturvaan ja lapsenoikeusperustaisiin toimiin.
Pelastakaa Lapset esittää seuraavia hallitusohjelmakirjauksia:
- Varmistetaan sosiaaliturvan riittävä taso tehden lapsivaikutusarviointia ja lapsibudjetointia
- Uudistetaan sosiaaliturvaa lapsilähtöisesti ja lapsiperheköyhyyttä vähentävästi (ottaen hallituskaudella huomioon mm. sosiaaliturvaetuuksien tasokorotusten ja lapsilisäjärjestelmän uudistamisen tarpeet, lapsilisän indeksisidonnaisuuden tarpeellisuuden ja perheiden monimuotoisuuden)
- Turvataan riittävät peruspalvelut, jotta erityispalveluiden tarve vähenee
- Edistetään lapsiperheille, lapsille ja nuorille suunnattujen palvelujen saavutettavuutta lasten arjen lähiympäristöissä, myös digitaalisissa ympäristöissä
- Kohdennetaan palveluja niin, että ne ovat oikea-aikaisia ja täsmällisesti lasten ja perheiden tarpeisiin vastaavia
- Parannetaan lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen resursseja ja saavutettavuutta ja toteutetaan mielenterveysstrategian tavoitteet
Lue lisää mielenterveysstrategiasta (.pdf) >>
- Varmistetaan monimuotoisten perheiden (esim. sairastavat, maahanmuuttotaustaiset ja yhden vanhemman perheet) tarpeisiin soveltuvat saavutettavat palvelut (esim. matalan kynnyksen mielenhyvinvoinnin ja perhetyön palvelut, työllistymisen tukipalvelut ja varhaiskasvatus)
- Edistetään yhden vanhemman perheiden ja maahanmuuttotaustaisten perheiden vanhempien työllistymistä
- Puretaan työllistymisen esteitä lisäämällä varhaiskasvatuksen joustoja, vuorohoitoa, pienten koululaisten aamu- ja iltahoitoa, joustavia työskentelymahdollisuuksia ja joustavaa työmatkaliikkumista
Lue lapsi- ja perhejärjestöjen politiikkasuositukset sosiaaliturvan uudistamiseksi >>
Osaava Suomi
Pelastakaa Lapset ry esittää seuraavia hallitusohjelmakirjauksia:
Varhaiskasvatus
- Siirrytään maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilun jälkeen valtakunnalliseen toimeenpanoon.
- Turvataan varhaiskasvatuksen henkilöstöresurssit.
Harrastaminen
- Jatketaan harrastamisen Suomen mallin kestävää ja yhdenvertaista toteuttamista kaikkialla Suomessa varaten tähän riittävät resurssit.
Kulttuuri, liikunta ja nuoriso
OECD:n mukaan mielenterveyden häiriöihin liittyvät kustannukset ovat Suomessa noin 11 miljardia vuodessa. Kulttuurin, liikunnan ja nuorisotyön alalla on paljon mahdollisuuksia edistää ja ylläpitää lasten ja nuorten mielenterveyttä ja hyvinvointia.
Harrastaminen ei ole Suomessa edelleenkään yhdenvertaista. Jokaisella lapsella ja nuorella tulee olla oikeus ja mahdollisuus mieluisaan harrastukseen varallisuuteen, asuinpaikkaan tai muuhun lapsesta riippumattomaan tekijään katsomatta. Harrastamisen Suomen mallia on valtakunnallisesti jatkokehitettävä huomioiden eri puolilla maata asuvien lasten näkemykset ja yhdenvertaisuus varmistaen.
Liikunta- ja urheilumaailmaan liittyy monia ratkaisuja vaativia ihmisoikeuskysymyksiä. Ihmisoikeusliitto on tuonut niitä esille Älä riko urheilua -kampanjassa, jonka viesti on, että ihmisoikeudet kuuluvat urheilun ytimeen. Ihmisoikeusloukkauksia voi ilmetä sekä urheilun rakenteissa että tavallisissa arjen tilanteissa.
Älä riko urheilua -kampanja nostaa esille seuraavia huolenaiheita urheilussa:
- Lapsen oikeuksia ei ole riittävästi turvattu
- Rasismiin ei ole järjestelmällisesti kaikessa toiminnassa puututtu
- Vammaisilla ihmisillä ei ole yhdenvertaista mahdollisuutta urheilla
- Sukupuolten tasa-arvo ei toteudu
- Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt eivät voi urheilla omana itsenään
- Häirintään ja väkivaltaan ei ole puututtu kaikissa tilanteissa
- Urheilijoiden sanan- ja mielipiteenvapautta on rajoitettu
YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen 31. artiklaan on kirjattu lapsen oikeus osallistua kulttuurielämään ja taiteisiin. Jokaisella lapsella tulee olla mahdollisuus osallistua kulttuuripalveluihin riippumatta asuinpaikastaan tai sosioekonomisesta taustastaan.
Pelastakaa Lapset ry esittää seuraavia hallitusohjelmakirjauksia:
- Jatketaan harrastamisen Suomen mallin kestävää ja yhdenvertaista toteuttamista kaikkialla Suomessa varaten tähän riittävät resurssit.
- Kuullaan lapsia ja nuoria harrastamisen Suomen mallin kehittämisessä ja juurruttamisessa valtakunnalliseksi
- Otetaan harrastamisen Suomen mallin jatkokehittämisessä huomioon sosioekonomisten erojen tasoittaminen sekä erityisryhmien ja haavoittuvien ryhmien (erityisen tuen tarve, erikielisyys tai muu rajoite) mahdollisuudet osallistua kulttuuri- ja liikuntaharrastuksiin.
- Varmistetaan lasten suojelu ja lapsen oikeuksien toteutuminen urheilussa
- Toteutetaan Valtakunnallista lapsi- ja nuorisopoliittista ohjelmaa (VANUPO)
- Varmistetaan, että Rasismin vastainen ja hyvien väestösuhteiden toimintaohjelma etenee ja ohjaa tulevaisuudessa syrjinnän vastaisia toimia Suomessa
Muistutamme hallitusneuvottelijoita, että kaikki eduskuntapuolueet ovat sitoutuneet kansallisen lapsistrategian toimeenpanoon yli hallituskausien. Tämä on otettava huomioon läpileikkaavasti kaikissa neuvottelupöydissä, jotta hallitusohjelma toteuttaa johdonmukaisesti lapsen oikeuksia.
Kasvun kaava
Haluamme nostaa hallitusohjelmaa koskevaan Kasvun kaava -neuvottelupöytäänne suosituksen siitä, että EU-laajuisen yritysten huolellisuusvelvoitedirektiivin tulee olla lapsenoikeusperustainen.
Pelastakaa Lapset tukee Euroopan yritysten sosiaalisen vastuun huolellisuusvelvoitteen kehittämistä. Tällä on merkittävä vaikutus yritysten toimintaan ja niiden kykyyn kunnioittaa, suojella ja edistää ihmisoikeuksia, mukaan lukien lapsen oikeudet.
Sidosryhmien osallistuminen on keskeistä huolellisuusvelvoitteen ja korjaustoimenpiteiden tehokkuuden kannalta. Työntekijöiden ja sidosryhmien varhainen osallistuminen toimintojen suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin tarjoaa ensikäden tietoa riskien ja vaikutusten tunnistamiseen, lieventämiseen ja lopulta korjaamiseen. Lapsen oikeuksiin vaikuttavien yritystoimintojen vakavien vaikutusten vuoksi lapset on tunnustettava erityisenä sidosryhmänä ja otettava mukaan yritysten riskiarviointeihin ja koko ihmisoikeuksiin liittyvään huolellisuusprosessiin.
Lapsilla on kansainvälisen oikeuden mukaisten aikuisten oikeuksien lisäksi myös erityisoikeuksia, jotka on vahvistettu YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksessa. Nämä oikeudet on otettava huomioon valtioiden yleislakien ja -politiikkojen laatimisessa. Lapsen oikeudet tulee ottaa täysimääräisesti huomioon yritysten kestävän kehityksen huolellisuusprosesseissa, ja siksi lapsen oikeudet tulee käsitellä kokonaisuutena, ja yleissopimus tulisi näkyvästi ja nimenomaisesti mainita tekstissä ja viitata siihen liitteissä. Vastustamme jyrkästi neuvoston ehdotusta poistaa viittaus yleissopimukseen tai muihin ihmisoikeussopimuksiin direktiivin liitteissä.
Direktiivin tulee varmistaa, että tehokkaiden oikeussuojakeinojen saatavuus on täysin lasten saavutettavissa ja on lapsiystävällinen, läpinäkyvä niin menettelyjen ja valitustyyppien kuin määrän ja kriteerien osalta, kansainvälisten standardien mukaisesti. Tämä on välttämätöntä, koska lasten iän ja oikeudellisen aseman vuoksi oikeussuojakeinojen käyttäminen on usein erityisen vaikeaa tai jopa mahdotonta.
OECD:n suuntaviivat monikansallisille yrityksille tarjoavat suosituksia vastuulliseen liiketoimintakäytäntöön globaalissa kontekstissa. Suuntaviivat kattavat laajan kirjon aiheita, kuten työllisyys- ja teollisuussuhteet, ihmisoikeudet, ympäristö, tiedon julkinen saatavuus, korruptiovastaisuus ja kuluttajien edut. Suuntaviivat ovat vapaaehtoisia, mutta niiden mukaan sitoutuneiden hallitusten odotetaan myös kannustavan yrityksiä noudattamaan niitä. Suuntaviivat tarjoavat myös mekanismin sidosryhmille, joiden avulla he voivat esittää valituksia yrityksiä vastaan, jotka eivät täytä vastuullisuusvelvoitteitaan suuntaviivojen mukaisesti.
Suuntaviivat tarjoavat myös ohjeita huolellisuusvelvollisuuteen liittyen, mikä tarkoittaa haitallisten vaikutusten tunnistamista, ennaltaehkäisyä ja lieventämistä ihmisiin ja ympäristöön. Tämä sisältää riskien tunnistamisen ja arvioinnin, riskienhallinnan integroimisen liiketoimintatoimintoihin, suorituskyvyn seurannan ja arvioinnin sekä tiedottamisen sidosryhmille. Kaiken kaikkiaan OECD:n suuntaviivat monikansallisille yrityksille ovat tärkeä kehys vastuullisen liiketoimintakäytännön edistämisessä ja varmistavat, että yritykset toimivat tavalla, joka kunnioittaa ihmisoikeuksia, ympäristöä ja muita tärkeitä sosiaalisia ja eettisiä näkökohtia.
Pelastakaa Lapset ry esittää seuraavia hallitusohjelmakirjauksia:
Suomen tulee varmistaa, että huolellisuusvelvoitedirektiiviin sisällytetään
- lapsen oikeuksia koskeva erityisnäkökulma sidosryhmien osallistumisen osalta.
- lapsen oikeudet kokonaisuudessaan direktiivin liitteeseen.
- lapsille pääsy oikeusjärjestelmään ja oikeus korvauksiin.
- kirjaus siitä, että direktiivi ja täytäntöönpanolait koskevat koko arvoketjua.
Viestintä ja digitalisaatio
Muuttuvassa digitaalisessa kulttuurissa kasvavan lapsen oikeuksien turvaaminen on tasapainoilua suojelun ja osallisuuden välillä, lasta kuullen ja hänen kokemuksiaan arvostaen. Lapsivaikutusten arviointi tulee tehdä kaikissa lapsia koskevissa digitaalisissa päätöksissä.
YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan lapsilla on oikeus yksityisyyteen. Tämä korostuu digitaalisissa ympäristöissä, jossa tietoa liikkuu paljon, ja mahdollisuuksia yksityisyyden loukkauksiin on runsaasti. Loukkauksia ovat esimerkiksi tilanteet, joissa vanhemmat jakavat tahallisesti tai tahattomasti lapsesta nettiin kuvia tai muuta tietoa ilman lupaa. Muita esimerkkejä ovat nettikiusaamisen ja nettirikosten yhteydessä tapahtuva henkilötietojen levittäminen tai tilanteet, joissa yritykset keräävät lapsesta tietoa läpinäkymättömästi tai tavalla, joka ei ota lapsen kehitystasoa huomioon.
On valtioiden vastuulla varmistaa, että lapsen yksityisyyttä ei loukata. Euroopassa voimassa oleva tietosuojalainsäädäntö (GDPR) on hyvä lähtökohta henkilötietojen suojaamiseen väärinkäytöltä, mutta meidän tulee aktiivisesti varmistaa, että lasten tiedot eivät päädy vääriin käsiin, olipa kyse vanhempien ajattelemattomuudesta, tietoisesta pahanteosta tai järjestelmän valuvioista.
Lapsen oikeuksien komitean antamassa 25. yleiskommentissa tuodaan esiin digitaalisten palveluiden mahdollisuus haavoittuvassa asemassa olevien lasten tavoittamiseen ja nuorten halu saada maksutonta, luottamuksellista tukea digitaalisesti. Myös järjestömme laajan kokemuksen perusteella osalle lapsista digitaalisten palvelujen anonymiteetti mahdollistaa ennalta ehkäisevän, matalan kynnyksen tuen. Digitaaliset palvelut voivat myös tukea kasvokkaisten palveluiden piiriin pääsemistä sekä niiden parempaa hyödyntämistä, ennen kuin ongelmat ovat päässeet kasautumaan.
Nettikiusaaminen ja häirintä ovat yleisiä ilmiöitä monen lapsen elämässä ja korostuvat järjestömme tekemän selvityksen perusteella etenkin vähemmistöihin kuuluvien ja vähävaraisten nuorten kohdalla. Yleisiä nettikiusaamisen muotoja ovat loukkaavien kommenttien ja viestien lähettäminen sekä perättömien huhujen, loukkaavien kuvien, videoiden tai yksityisen tiedon levittäminen. Kiusaaminen rikkoo lapsen oikeuksia ja aiheuttaa huomattavaa ja usein pitkäkestoista inhimillistä kärsimystä. Lapsen verkostoissa toimivat ammattilaiset ja huoltajat tarvitsevat lisää tietoa ja työkaluja digitaalisen kiusaamisen ennalta ehkäisemiseksi ja kiusaamistilanteissa toimimiseen.
Pelastakaa Lapset esittää seuraavia hallitusohjelmakirjauksia:
- Sitoudutaan lasten oikeuksien takaamiseen YK:n lapsen oikeuksien sopimusta ohjaavan Yleiskommentin lapsen oikeuksista digitaalisissa ympäristöissä Nro: 25 mukaisesti.
- Lisätään vanhempien tietoisuutta lapsen oikeudesta yksityisyyteen digitaalisissa ympäristöissä.
- Lisätään lapsille ja nuorille matalan kynnyksen digitaalisia palveluja ja varmistetaan järjestöjen resurssit kohdata lapsia ja nuoria digitaalisissa ympäristöissä, jotta nämä saavat tukea ja apua nopeasti sekä ennalta ehkäisevästi.
- Edistetään lasten ja nuorten digiturvallisuutta tarjoamalla oppilaitosten henkilöstölle työkaluja digitaalisen kiusaamisen ja häirinnän tunnistamiseen ja siihen puuttumiseen.
- Selvitetään, miten digitaaliseen kiusaamiseen voidaan puuttua johdonmukaisemmin viranomaisvalvonnan kautta.
Lue lapsi- ja perhejärjestöjen kommentit YK:n lapsen oikeuksien komitealle >>
Ilmasto
Ilmastonmuutos, luontokato ja ympäristössämme tapahtuvat muutokset vaikuttavat syvästi lasten ja nuorten elämään nyt ja enenevässä määrin tulevaisuudessa.
Lapsi- ja perhejärjestöt huomauttavat kannanotossaan, että lapsen oikeudet Suomessa ja maailmalla voivat toteutua vain, jos ilmastonmuutosta ja luontokatoa hillitään ja ympäristön muutoksiin sopeutumiseen panostetaan.
YK:n lapsen oikeuksien komitea valmistelee parhaillaan yleiskommenttia nro: 26, joka ohjeistaa jatkossa YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen ratifioineita jäsenvaltioita ottamaan ympäristö- ja ilmastopolitiikan toimeenpanossa huomioon lapsen oikeudet. Yleiskommentin vahvana painopisteenä on lapsen oikeuksien varmistaminen ilmastonmuutokseen liittyvässä päätöksenteossa ja toimissa.
Lue kommentin tämänhetkinen luonnos >>
Lue Suomen kommentti luonnokseen (englanniksi) (.docx) >>
Lue lapsiasiavaltuutetun kommentti luonnokseen (englanniksi) (.docx) >>
Lue Pelastakaa Lasten kommentti luonnokseen (englanniksi) (.docx) >>
Pelastakaa Lapset esittää seuraavia hallitusohjelmakirjauksia:
- Varmistetaan osana lapsistrategiatyötä, että ilmastonmuutokseen puututaan päätöksenteossa lapsenoikeusperustaisesti.
- Varmistetaan lapsille ja nuorille merkityksellisiä tapoja ja mahdollisuuksia vaikuttaa ilmastonmuutosta ja ympäristöä koskeviin päätöksiin.
- Tuetaan lapsia ja nuoria heidän omien oikeuksiensa puolustajina ja kansalaisina ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ja ympäristön suojelussa.
- Hallitus huomioi päätöksenteossaan ja toimeenpanossaan YK:n lapsen oikeuksien komitean yleiskommentin nro: 26 toimeenpano-ohjeet sitten, kun yleiskommentti on valmistunut.
Ympäristö
Ilmastonmuutos, luontokato ja ympäristössämme tapahtuvat muutokset vaikuttavat syvästi lasten ja nuorten elämään nyt ja enenevässä määrin tulevaisuudessa.
Lapsi- ja perhejärjestöt huomauttavat kannanotossaan, että lapsen oikeudet Suomessa ja maailmalla voivat toteutua vain, jos ilmastonmuutosta ja luontokatoa hillitään ja ympäristön muutoksiin sopeutumiseen panostetaan.
YK:n lapsen oikeuksien komitea valmistelee parhaillaan yleiskommenttia nro: 26, joka ohjeistaa jatkossa YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen ratifioineita jäsenvaltioita ottamaan ympäristö- ja ilmastopolitiikan toimeenpanossa huomioon lapsen oikeudet. Yleiskommentin vahvana painopisteenä on lapsen oikeuksien varmistaminen ilmastonmuutokseen liittyvässä päätöksenteossa ja toimissa.
Lue kommentin tämänhetkinen luonnos (englanniksi )(.pdf) >>
Lue Suomen kommentti luonnokseen (englanniksi) (.docx) >>
Lue lapsiasiavaltuutetun kommentti luonnokseen (englanniksi )(.docx) >>
Lue Pelastakaa Lasten kommentti luonnokseen (englanniksi) (.docx) >>
Pelastakaa Lapset esittää seuraavia hallitusohjelmakirjauksia:
- Varmistetaan osana lapsistrategiatyötä, että ilmastonmuutokseen puututaan päätöksenteossa lapsenoikeusperustaisesti.
- Varmistetaan lapsille ja nuorille merkityksellisiä tapoja ja mahdollisuuksia vaikuttaa ilmastonmuutosta ja ympäristöä koskeviin päätöksiin.
- Tuetaan lapsia ja nuoria heidän omien oikeuksiensa puolustajina ja kansalaisina ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ja ympäristön suojelussa.
- Hallitus huomioi päätöksenteossaan ja toimeenpanossaan YK:n lapsen oikeuksien komitean yleiskommentin nro: 26 toimeenpano-ohjeet sitten, kun yleiskommentti on valmistunut.
Muistutamme hallitusneuvottelijoita, että kaikki eduskuntapuolueet ovat sitoutuneet kansallisen lapsistrategian toimeenpanoon yli hallituskausien. Tämä on otettava huomioon läpileikkaavasti kaikissa neuvottelupöydissä, jotta hallitusohjelma toteuttaa johdonmukaisesti lapsen oikeuksia.
Kansainvälinen ja aktiivinen Nato-Suomi
Pelastakaa Lapset ry esittää seuraavia hallitusohjelmakirjauksia:
Kehityspolitiikka
- Varmistetaan Suomen kehityspolitiikan lapsikeskisyys sisällyttämällä lapsivaikutusten arviointi sisällytettävä kaikkiin seurantamittareihin ja Suomen kahdenvälisiin hankkeisiin.
- Otetaan lapsibudjetointi osaksi kehitysrahoituksen budjetointia ja seurantaa ja kasvatetaan lapsiin kohdistuvaa osuutta systemaattisesti.
Lasten suojelun keskeisyys
- Varmistetaan humanitaarisissa kriiseissä, että lastensuojelun osaaminen ja rahoitus on riittävää.
- Vahvistetaan ihmisoikeustarkkailijoiden roolia ja läsnäoloa kriisialueilla, jotta vakavat rikkomukset lapsia vastaan tulevat raportoiduiksi ja tuomituiksi.
Kestävän kehityksen rahoitus ja toteutus
- Varmistetaan kansainvälisten sitoumusten mukainen pitkäjänteinen rahoitus kehitysyhteistyölle ja humanitaariselle työlle, jotta lasten pääsy peruspalveluihin voidaan varmistaa.
- Lisätään ilmastorahoitusta osana kehitysrahoitusta. Ohjataan rahoitusta vahvemmin lapsikeskeisiin sopeutumistoimiin, erityisesti sosiaaliturvaan ja ilmastonmuutoksen uhreille.
- Edistetään vero-oikeudenmukaisuutta ja velkahelpotuksia kehittyville maille mm. laatimalla kaikki hallinnonalat kattava Verotus ja globaali oikeudenmukaisuus -toimintaohjelma nykyisen Verotus ja kehitys – ohjelman jatkoksi.
Turvalliset reitit ja suojelu rajoilla
- Tarjotaan väkivaltaa ja vainoa kotimaistaan pakeneville lapsille ja perheille turvallisia reittejä suojelun piiriin esimerkiksi pakolaiskiintiön ja EU:n sisäisten siirtojen avulla.
EU:n turvapaikkapolitiikka
- Vaikutetaan aktiivisesti liikkeellä olevia lapsia ja heidän oikeuksiaan suojelevaan EU:n laajuiseen turvapaikkapolitiikkaan.
EU-politiikka
Ehdotamme, että EU-politiikkaa linjaavissa hallitusohjelmaneuvotteluissa otetaan huomioon seuraavat Suomea EU:n jäsenvaltiona koskevat velvoitteet.
Pelastakaa Lapset ry esittää seuraavia hallitusohjelmakirjauksia:
Lasten köyhyyden ja syrjäytymisen torjunta
- Sitoudutaan EU:n lapsitakuuseen, jota toteutetaan osana yli hallituskaudet ulottuvaa kansallista lapsistrategiaa ja sen toimeenpanosuunnitelmaa, jollainen laaditaan alkavalle hallituskaudelle.
- EU: lapsitakuussa tavoitteena on kohdistaa erityistoimenpiteitä köyhyys- tai syrjäytymisvaarassa olevien lasten auttamiseen ja pääsyyn keskeisiin laadukkaisiin palveluihin, kuten varhaiskasvatus, koulutus (mukaan lukien kouluissa tapahtuva toiminta), terveydenhuolto, ravitsemus ja asuminen.
Lue lisää Eurooppalaisen lapsitakuun Suomen toimintasuunnitelmasta >>
- Noudatetaan Lasten oikeuksia koskevaa EU:n strategiaa
Lue lisää EU:n strategiasta >>
Paossa olevien lasten turvalliset reitit ja suojelu rajoilla
- Tarjotaan yhdessä EU-maiden kanssa paossa oleville lapsille ja perheille turvallisia reittejä suojelun piiriin pakolaiskiintiön, perheenyhdistämisen, humanitaaristen viisumien ja EU:n sisäisten siirtojen avulla. Samalla varmistetaan liikkeellä olevien lasten suojelu myös Suomen rajoilla ja lapsen oikeuksien toteutuminen rajamenettelyissä.
Lue lisää kansainvälisen Pelastakaa Lasten raportista (englanniksi) >>
Lue lisää Punaisen ristin sivuilta (englanniksi) >>
- Vaikutetaan aktiivisesti liikkeellä olevia lapsia suojelevaan EU:n laajuiseen turvapaikkapolitiikkaan.
Lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistava kuva- ja videomateriaali
- Lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan torjumiseksi varmistetaan, että EU:n lainsäädännössä on palveluntarjoajilla myös jatkossa oikeus käyttää vapaaehtoisesti digitaalisia työkaluja, joiden avulla suojellaan lapsia seksuaaliväkivallalta.
Taustaa:
Verkkoalustojen palveluntarjoajat toimittavat viranomaisille vuosittain noin 85 miljoonaa vapaaehtoista raporttia lapseen kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavasta materiaalista ja lapsiin kohdistuvasta seksuaalisesta houkuttelusta eli groomingista verkossa. EU:ssa sijaitsevilla palvelimilla ylläpidetään yli 62 % lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavasta materiaalista maailmanlaajuisesti. Euroopan komissio on antanut ehdotuksen uudeksi lainsäädännöksi lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan ennaltaehkäisemiseksi ja torjumiseksi verkkoympäristöissä. Siinä käsitellään erityisesti palveluntarjoajien velvollisuuksia havaita, raportoida, estää ja poistaa lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavaa materiaalia ja lasten houkuttelua seksuaalisiin tarkoituksiin. Komission ehdotus on monin tavoin onnistunut, mutta palveluntarjoajilla tulee olla myös jatkossa oikeus käyttää vapaaehtoisesti digitaalisia työkaluja, joiden avulla suojellaan lapsia seksuaaliväkivallalta.
Sisäinen turvallisuus
YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaisesti jokaisella lapsella on oikeus elämään, turvalliseen kasvuun, kehitykseen ja koulutukseen, sekä yksityisyyteen ja suojeluun väkivallalta.
Lasten ja nuorten kokema väkivalta ja turvattomuus on lisääntynyt. Lapsiin kohdistuvaa vihapuhetta, kiusaamista ja seksuaaliväkivaltaa ilmenee enenevässä määrin myös digitaalisissa ympäristöissä. Rasismi on lisääntynyt Suomessa. Lapset ja nuoret kokevat rasismia ja kiusaamista arjen ympäristöissään kouluissa, harrastuksissa, julkisissa tiloissa ja tapahtumissa. Väkivaltaisia asenteet ja rasistiset puhetavat ovat yleistyneet arkipäiväisessä yhteiskunnallisessa keskustelussa, mikä vaarantaa lapsen oikeuden turvalliseen kasvuympäristöön.
Koronapandemiasta on opittu, että yhteiskunnan häiriötilanteisiin ei ole lapsilähtöisesti riittävästi varauduttu. Kansalliset tai hyvinvointialue- ja kuntatason kriisivalmiussuunnitelmat eivät tarpeeksi ohjeista lasten huomioimista kriisi- ja häiriötilanteissa.
Sisäisen turvallisuuden käsite on hyvin laaja, kuten Valtioneuvoston sisäisen turvallisuuden selonteko on tuonut kattavasti esille. Selonteossa siteeratun tutkimuksen mukaan yleinen eriarvoistumiskehitys huolettaa yli 60 prosenttia Suomessa asuvista ihmisistä.
Eriarvoisuus näkyy turvallisuudessa erityisesti väkivallan, onnettomuuksien, syrjinnän ja viharikosten sekä eri tavoin ilmenevän kaltoinkohtelun uhkana. Turvallisuutta horjuttava köyhyys- ja syrjäytymisriski koskettaa huomattavaa osaa väestöstä eli noin 860 000 suomalaista. Lisäksi tuen saannin nopeudessa on eroja ihmisten asuinpaikan mukaan.
Lue valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta (.pdf) >>
Pelastakaa Lapset ry esittää seuraavia hallitusohjelmakirjauksia:
- Viranomaisten varautumis- ja valmiussuunnitelmissa huomioidaan päätösten ja toiminnan vaikutukset lapsiin, myös erikielisten ja erityisryhmiin kuuluvien lasten osalta. Lapsivaikutusten ennakko- ja jälkiarviointia sovelletaan myös eri toimijoiden valmiussuunnitelmiin.
- Lapset huomioidaan hyvinvointialueilla pelastustoimen ja hyvinvointialueiden kriisivalmiuden kehittämistyössä. Valmiussuunnitelmiin lisätään konkreettisia ohjeita lasten ja perheiden kohtaamiseen ja huomioimiseen, sisältäen myös psykososiaalisen tuen suunnitelmat.
- Varmistetaan, että Rasismin vastainen ja hyvien väestösuhteiden -toimintaohjelma etenee.
Lue lisää toimintaohjelmasta (.pdf) >>
- Edistetään johdonmukaisesti Väkivallaton lapsuus -toimenpideohjelmaa, varmistaen myös tarvittavat resurssit.
Lue lisää toimenpideohjelmasta (.pdf) >>
- Lisätään ammattilaisten koulutusta lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan ennaltaehkäisemiseksi ja torjumiseksi.
- Tarjotaan lapsille ja nuorille riittävästi seksuaali- ja turvataitokasvatusta.
- Lisätään poliisien, syyttäjien, hallinto-oikeuksien ja muiden lasten rikosprosesseissa mukana olevien tahojen resursseja, jotta rikosprosessien kesto on lapsiuhrien kannalta mahdollisimman lyhyt.
- Turvataan kolmannen sektorin toimijoiden edellytykset tehdä ekstremismiä ennalta ehkäisevää työtä.
- Varmistetaan, että laaditaan jatkosuunnitelma Kansalliselle väkivaltaista radikalisoitumista ja ekstremismiä ennalta ehkäisevälle toimenpideohjelmalle.
Oikeuspolitiikka ja tasa-arvo
Suomi on saa paljon huomauksia ja suosituksia YK:n ja Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimuksia seuraavilta valvontaelimiltä ihmisoikeustilanteemme parantamiseksi.
Tietyt oikeusloukkaukset, kuten naisiin kohdistuva väkivalta, perusturvan riittämätön taso ja turvapaikanhakijoiden oikeusturvaongelmat, toistuvat suosituksissa, koska aiempia suosituksia ei ole toimeenpantu tehokkaasti ja johdonmukaisesti.
Valtioneuvoston tämänhetkiset resurssit muun muassa perus- ja ihmisoikeuksien seurannan kehittämiseen, toimeenpanon systemaattiseen edistämiseen sekä ajantasaiseen määräaikaisraportointiin sopimusvalvontaelimille ovat jääneet huomattavasti jälkeen resurssien tarpeen kasvusta. Viime aikoina Suomen määräaikaisraportit ovat viivästyneet ulkoministeriön resurssipulan takia.
Pelastakaa Lapset esittää seuraavia hallitusohjelmakirjauksia:
- Käsitellään kansainvälisten ihmisoikeusvalvontaelinten suositukset ja suositusten toimeenpano säännöllisesti valtioneuvostossa ja eduskunnassa.
- Otetaan huomioon ja täytäntöön kesällä 2023 YK:n lapsen oikeuksien komitealta saapuvat uudet suositukset lapsen oikeuksien takaamiseksi Suomessa.
- Vahvistetaan perus- ja ihmisoikeusvaikutusten arviointia säädösvalmistelussa ja muussa valmistelussa, kuten valtion talousarvion ja politiikkaohjelmien valmistelussa sekä toimeenpanon seurannassa.
- Laaditaan neljäs Kansallinen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelma.
- Jatketaan vuonna 2021 annetun ihmisoikeuspoliittisen selonteon toteuttamista.
- Varataan riittävät resurssit perus- ja ihmisoikeuksien tehokkaaksi toteuttamiseksi ja edistämiseksi erityisesti ulko- ja oikeusministeriön hallinnonaloille sekä ministeriöiden välisen yhteistyön turvaamiseen.
- Huolehditaan, että Lanzaroten ja Istanbulin sopimusten toimeenpanosuunnitelmien toteutus ja toimenpiteiden arviointi jatkuu valvontaelimiltä Suomen saamien suositusten mukaisesti.
Lue järjestöjen yhteinen kannanotto perus- ja ihmisoikeuksien turvaamisesta (.pdf) >>
Tarkempaa tietoa hallitusohjelmatavoitteistamme:
Lue hallitusohjelmatavoitteista (suomeksi) (.pdf) >>
Lue hallitusohjelmatavoitteista (ruotsiksi) (.pdf) >>
Hyvinvointialueisiin liittyvät tavoitteemme:
Lue lisää hyvinvointialueisiin liittyvistä tavoitteistamme >>
Lue kotimaan lapsiperheiden huolenaiheisiin liittyvä vetoomuksemme >>
