EI JÄTTILEIKKAUKSIA KEHITYSYHTEISTYÖHÖN!

Suomen on pidettävä lupauksensa maailman lapsille, eikä kääntää heille selkäänsä. 

Hallitusneuvotteluissa on esitetty kehitysyhteistyömäärärahojen leikkaamista jopa lähes puoleen nykyisestä. Tämä tarkoittaisi, että joka toiselta lapselta riistettäisiin apu, joka hänelle on jo luvattu. 

Massiivisilla leikkauksilla olisi katastrofaaliset vaikutukset lapsille. Juuri nyt joka kuudes lapsi elää konfliktin keskellä. Ilmastonmuutoksen vaikutukset sekä hintojen nousu lisäävät aliravittujen lasten määrää ympäri maailmaa. Mitä näille lapsille käy, jos riistämme heiltä nyt avun? 

Parahin Petteri, miten teillä on sydäntä sanoa 10-vuotiaalle lapselle, että hän ei pääse enää kouluun, vaan joutuu takaisin töihin tiilitehtaalle?  Rakas Riikka, miten valitset kahdesta lapsesta kumpi ei saa enää huomenna ruokaa? 

Vetoa kanssamme hallitukseen – ei jättileikkauksia kehitysyhteistyöhön!

Tavoitteemme on kerätä 10 000 allekirjoitusta ja lähettää vahva viesti hallitusneuvottelijoille: emme saa kääntää lapsille selkäämme. Lue lisää

Hallitusneuvotteluissa on esitetty, että Suomi leikkaisi kehitysyhteistyön määrärahoista jopa 500 miljoonaa euroa vuodessa. Tämä tarkoittaisi, että kehitysyhteistyön määrärahoista otettaisiin pois lähes puolet.

Tämä olisi katastrofaalista niille lapsille, joita olemme jo sitoutuneet auttamaan. Käytännössä joka toiselta lapselta riistettäisiin apu, joka hänelle on jo luvattu. Lapsille tämä tarkoittaisi pahimmillaan paluuta lapsityöhön, joutumista naimisiin tai nälkiintymistä.

Juuri nyt pitkäjänteisen avun tarve on valtava, ja kriisit seuraavat toisiaan. Joka kuudes lapsi maailmassa elää konfliktin keskellä. Ilmastonmuutoksen vaikutukset tuhoavat satoja juuri samaan aikaan, kun ruuan hinta on kasvanut räjähdysmäisesti.

Myös humanitaarinen apu kuuluu kehitysyhteistyömäärärahoihin, joten leikkaukset kohdistuisivat myös kaikkein akuuteimmassa hädässä oleviin lapsiin. Ne vaikuttaisivat lasten elämiin niin Ukrainassa, Nepalissa kuin Sambiassakin.

Suomi on sitoutunut YK:ssa ja EU:ssa nostamaan kehitysyhteistyön määrärahat tasolle, joka on 0,7 prosenttia bruttokansantuotteesta. Tänä vuonna Suomen arvioidaan pääsevän tasolle, joka on 0,42 prosenttia bruttokansantuotteesta. Kaikki muut pohjoismaat paitsi Islanti ovat jo ylittäneet 0,7 prosentin tavoitteen. Nyt esitetyt leikkaukset pudottaisivat Suomen kauas muista pohjoismaista, jopa alemmalle tasolle kuin Unkari.

Lähetetään yhdessä painava viesti hallitusneuvottelijoille – Suomi pitää lupauksensa maailman lapsille, eikä käännä selkäänsä heille.