Nuorten ilmastoaktivismi on ollut voimakasta kaikkialla maailmassa. Nuoret ovat osoittaneet, että heillä on tietoja ja valmiuksia osallistua keskusteluun ja päätöksentekoon, vaikka monesti nuoria pyritään vähättelemään ja sivuuttamaan. Nuoret ovat tuoneet talouden ja politikoinnin hallitsemaan yhteiskunnalliseen keskusteluun arvot ja oikeudenmukaisuuden.
Nuoret ovat nousseet näkyviksi ja äänekkäiksi ilmasto-oikeuksien puolustajiksi kaikkialla maailmassa. Monissa maissa poliittinen ja taloudellinen eliitti suhtautuu vielä nihkeästi nuorten ilmastoaktivismiin, vaikka lasten ja nuorten oikeus tulla kuulluksi on tunnustettu monissa kansainvälisissä sopimuksissa. Ilmastoaktivismin voi nähdä vastareaktiona politiikalle, joka ei ole onnistunut vastaamaan nuorten ilmastohuoleen riittävän vakavasti ja tehokkaasti.
Keskustelimme nuorten roolista Suomen lukiolaisten liiton puheenjohtajana sekä koulutus- ja ihmisoikeusaktivistina tunnetuksi tulleen Adina Nivukosken ja Pelastakaa Lasten vaikuttamistyön asiantuntija Emmi Pakkalan kanssa. Adina opiskelee parhaillaan kansainvälistä ja Eurooppa-oikeutta Hollannissa.
Aihetta on tutkinut myös Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Marika Kettunen. Kettusen mukaan yhteiskunnan yleinen ilmastokeskustelu näyttäytyy lapsille ja nuorille usein sirpaleisena ja epämääräisenä. Erityisesti poliittinen ja taloudellinen eliitti keskittyy nuorten kannalta kapeisiin ja poliittisesti tarkoitushakuisesti valittuihin teemoihin.
”Ilmastotyö ja aktivismi tarjoavat nuorille keinoja toimia ilmaston ja tulevaisuuden eteen. Ne antavat mahdollisuuden tehdä asioille jotain. Nuorten täytyykin saada äänensä kuuluville. Tulevaisuus koskettaa meitä pisimpään, ja meidän täytyy saada vaikuttaa siihen, millaista tulevaisuutta rakennamme”, Adina sanoo.
Talousargumenteilla usein estetään nuoria osallistumasta heitä koskevaan päätöksentekoon
Adinan mukaan ikävimpiä kokemuksia nuorena aktivistina ovat olleet tilanteet, joissa nuorten ilmastotoimintaa on väheksytty. Esimerkiksi Seinäjoella nuorisovaltuusto vei vuonna 2021 kaupunginvaltuustoon aloitteen kasvisruoan tarjoamisesta koulussa. Aloite sai laajaa kannatusta, mutta valtuusto kuitenkin hylkäsi aloitteen paikallispoliitikkojen voimakkaiden väheksyvien lausuntojen kera.
”Päätöksentekijöiden täytyisi muistaa, että lapsilla ja nuorilla on oikeus tulla kuulluksi kansainvälisten ihmisoikeussopimuksien mukaisesti ja heidän näkemyksillään täytyy olla myös merkitystä käytännön tasolla. Tämä unohtuu päätöksentekijöiltä toisinaan niin Suomessa kuin monissa muissakin maissa. Erityisen vaikeaa nuorten on osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun ja toimintaan kehittyvissä maissa. Pelastakaa Lasten strategian yhtenä peruspilarina on vahvistaa lasten osallisuutta eri tavoin. Tulevan Generation Thrive -kampanjan keskiössä on lasten ja nuorten oman äänen ja osallisuuden vahvistaminen erityisesti ilmastonmuutokseen liittyvissä asioissa”, Emmi sanoo.
“Globaalina järjestönä tavoitteemme on, että lasten ja nuorten vaikutusmahdollisuudet paranevat kansainvälisellä, Yhdistyneiden kansakuntien tasolla asti ja että nuorten toiminta näkyy paikallistasolla”, Emmi jatkaa.
Lasten oikeus tulla kuulluksi on todettu monissa kansainvälisissä lastenoikeuksien sopimuksissa. Lapsen oikeuksien komitea on myös tänä vuonna valmistelemassa lapsen oikeuksien sopimukseen uutta yleiskommenttia lasten oikeudesta terveelliseen elinympäristöön ja ilmastonmuutoksen estämiseen.
Sitran tutkimushankeen mukaan ilmastokeskustelun keskeinen ongelma on se, että talous ja teknologia jyräävät keskustelussa usein kaikki muut näkökulmat. Talousargumentteja käytetään yhteiskunnallisissa keskusteluissa ulossulkemisen keinona: ne tuottavat vaihtoehdottomuutta ja rajaavat sitä, keiden annetaan osallistua vaikuttamiseen. Talousargumentit olivat vahvasti esillä myös Seinäjoen tapauksessa.
Nuoret ovat kääntäneet ilmastokeskustelun suuntaa ja sisältöä
Talousargumenttien sijaan nuoret ovat tuoneet keskusteluun arvot ja oikeudenmukaisuuden. Oikeudenmukainen siirtymä onkin tunnustettu parhaaksi tavaksi taistella ilmastonmuutosta vastaan muun muassa Pariisin ilmastokokouksessa, jossa vauraat OECD-maat lupasivat 100 miljardin dollarin avustuksen kehittyville maille ilmastokriisin hoitoon. Tämä rahoitus ei ole tosin vielä toteutunut käytännössä.
Ylisukupolvinen oikeudenmukaisuus oikeuttaa kiireelliset toimet ja jopa joidenkin teollisuusalojen taloudelliset menetykset.
Vähättelyn ja ulossulkemisen tavoista huolimatta nuoret ilmastoaktivistit ovat onnistuneet kääntämään ilmastokeskustelua oikeaan suuntaan, merkityksellisten asioiden äärelle. Nuoret ilmastoaktivistit ovat puolustaneet tiedettä valeinformaatiota vastaan, muistuttaneet ilmastotoimien kiireellisyydestä ja osoittaneet asioiden arvojärjestyksen tuomalla esille myös tunteiden merkityksen.
Nuoret kautta maailman tekevät muutosta paikallisilla arjen ympäristöteoilla
Nuorten aktivoituminen ilmastokysymyksissä on globaali ilmiö, eikä ihme, sillä ilmastokriisi uhkaa lasten ja nuorten mahdollisuuksia elää ihmisarvoista elämää puhtaassa ympäristössä. Tulevaisuuden uhkakuvat luonnollisesti myös huolestuttavat nuoria.
Vuoden 2018 Nuorisobarometrissa 67 prosenttia nuorista ilmoitti kokevansa turvattomuutta tai epävarmuutta ilmastonmuutoksesta. Lisäksi 25 maassa korkeakouluopiskelijoille vuonna 2021 tehty tutkimus osoittaa ilmastomuutoksen aiheuttamien negatiivisten tunteiden vaikuttavan nuorten aikuisten unettomuuteen ja mielenterveyteen.
Toiminta ilmaston hyväksi on terve keino torjua masennusta ja ahdistusta.
”Itselleni toivoa tuovat lukuisat päätökset, joita valtiot ovat viime vuosina tehneet. Myös yritysten vastuullisuus ja teknologia ovat edistyneet paljon. Omia vaikutusmahdollisuuksia ei pidä myöskään väheksyä”, Adina sanoo.
Nuoret ovat aktiivia näyttämään mallia arjessaan. Monet nuoret suosivat julkisia liikennevälineitä, välttävät lentämistä, kierrättävät ja muuttavat ruokailutottumuksiaan. Veganismi on voimakkaasti kasvava globaali trendi, joka on levinnyt nuorilta vanhemmille. Trendin voima on alkanut muuttaa jo elintarviketeollisuuden toimintaa.
Täytyy myös muistaa, että nuoret eivät ole yhtenäinen joukko, vaan samalla tavalla moninainen ja moniääninen kuin aikuistenkin maailma. Kaikki nuoret eivät edes halua olla aktiivisia vaan olla vain nuoria.
”Minusta nuorilla pitäisi olla mahdollisuus olla nuoria, ja vastuu ilmastokriisin torjumisesta pitäisi olla ensisijaisesti päättäjillä. Näin ei kuitenkaan nyt ole, vaan nuoret joutuvat kantamaan siitä vastuuta”, Adina sanoo.
Nuoret, kuten kaikki muutkin ihmiset, tulevat myös hyvin erilaisista lähtökohdista. Ilmastokeskustelu voi näyttäytyä hyvin erilaisena maaseudulla kuin kaupungissa. Erityisesti maaseudulla on tärkeää ottaa huomioon oikeudenmukainen siirtymä. Maaseudulla perheen elanto saattaa tulla elinkeinoista, joilla on korkeat päästöt eikä alueella ehkä ole vaihtoehtoja yksityisautoilulle.
”Joka tapauksessa kannustan nuoria ottamaan kantaa asioihin ja tuomaan äänensä kuuluviin myös paikoissa ja paikkakunnilla, joissa ilmastokeskustelu ei ole suosittua. Se vaatii usein rohkeutta, mutta se on tärkeää, sillä useat konkreettiset toimenpiteet tehdään paikallisesti”, Adina sanoo.
Tämä artikkeli on osa Pelastakaa Lapset -järjestön blogisarjaa #IlmastokriisiinSyntyneet, jossa kerromme, miltä maailma näyttää lasten silmin. Tiedot perustuvat Ilmastokriisin keskelle syntyneet -raporttiin.
Teksti: Outi Toivanen-Visti
Adina Nivukoski
”Minun nimeni on Adina Nivukoski ja olen 22-vuotias ihmisoikeus- ja koulutusaktivisti. Olen toiminut Suomen Lukiolaisten Liiton puheenjohtajana, sekä Suomen Unesco-nuorisodelegaattina. Tällä hetkellä kuitenkin opiskelen Eurooppa- ja kansainvälistä oikeutta Maastrichtissa Alankomaissa.”
Haluaisitko kuulla lisää Pelastakaa Lasten kansainvälisestä työstä? Ota yhteyttä Emmiin.
Emmi Pakkala
”Olen työskennellyt yli kymmenen vuotta useissa eteläisen Afrikan maissa. Autoin kehittämään opetuksen laatua. Lisäksi johdin Eritreassa sosiaalisektorien toimintaa Unicefilla. Olen nähnyt, kuinka muutos parempaan on mahdollista, jopa todella vaikeissa tilanteissa. Kun lapsille annetaan perusturvaa ja näkymä tulevaisuuteen, jossa heidän elämällään ja osaamisellaan on merkitystä, he yleensä haluavat antaa oman panoksensa yhteisön hyväksi aikuistuttuaan. Haluaisitko kuulla lisää? Ole yhteydessä.”
emmi.pakkala@pelastakaalapset.fi
puh. 050 5629 083
