Nettivihje paljastaa lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan verkossa

Maarit Mustonen työskentelee asiantuntijana Nettivihjeessä, jotta maailma olisi hieman turvallisempi paikka lapsille. Työtä riittää, sillä kahdessa vuodessa vihjeiden määrä on kymmenkertaistunut. Tieto seksuaaliväkivallasta on lisääntynyt, mutta lainsäädännön ja teknologian täytyy vielä kehittyä.

Nettivihje on ollut olemassa jo vuodesta 2002 – Miksi sitä tarvitaan?

Jokaisella lapsella on oikeus suojeluun kaikelta väkivallalta. Nettivihjeen yhteinen päätavoite on ennaltaehkäistä ja torjua lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa, erityisesti digitaalisissa ympäristöissä.

Joka sekunti verkossa jaetaan vähintään kaksi kuvaa tai videota lapseen kohdistuvasta seksuaaliväkivallasta.

Lapsiin netissä kohdistuva seksuaaliväkivalta on äärimmäisen vakava rikos. Joka sekunti verkossa jaetaan vähintään kaksi kuvaa tai videota lapseen kohdistuvasta seksuaaliväkivallasta.

Viime vuosien suurin muutos on ollut lapsiin netissä kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavasta materiaalista tai toiminnasta ilmoitettujen vihjeiden määrän valtava kasvu. Vuonna 2021 vihjeitä tuli 3 439, vuonna 2022 vastaanotimme 33 296 vihjettä. Määrä siis noin kymmenkertaistui. Tämä on tietysti lisännyt työmäärää ja tehnyt selväksi, että työtämme tarvitaan entistä kipeämmin.

Lisäksi teknologia kehittyy ja myös itse ilmiö muuntautuu jatkuvasti, ja meidän täytyy pysyä ajan tasalla molempien suhteen. Yksi merkittävä muutos on se, että yhä useammin lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistava materiaali on sellaista, jonka lapsi on itse ottanut esimerkiksi omalla puhelimellaan, usein manipuloinnin tai kiristyksen seurauksena.

Onko työ muuttunut paljon viime vuosina?

Vuosien mittaan ilmiön tabuluonteisuutta on luultavasti onnistuttu murtamaan ja työstämme puhutaan avoimemmin. Koulutamme jatkuvasti ammattilaisia teemasta, pidämme vanhempainiltoja ja teemme myös nuorille suunnattua someviestintää, jolla pyrimme lisäämään tietoisuutta ilmiöstä, turvataidoista, ilmoittamisesta sekä avun hakemisesta. Lisääntynyt vihjemäärä voi kertoa myös siitä, että Nettivihje.fi-vihjetoiminto on löydetty ja yhä useampi tunnistaa ilmiön ja uskaltaa ilmoittaa.

Teemme paljon myös vaikuttamistyötä. Teimme vaikuttamistyötä muun muassa liittyen seksuaalirikoslain kokonaisuudistukseen.

Teemme paljon myös vaikuttamistyötä. Teimme vaikuttamistyötä muun muassa liittyen seksuaalirikoslain kokonaisuudistukseen. Siinä on monia hyviä uudistuksia lasten oikeuksien kannalta. Työ kuitenkin jatkuu ja pyrimme lisäämään päättäjien tietoisuutta aiheesta ja siihen liittyvistä ongelmista niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin, jotta pystyisimme paremmin suojelemaan lapsia.

Millainen on tavallinen työpäiväsi?

Usein aamuni alkaa sillä, että tulen toimistolle, otan kupin kahvia ja menen vihjehuoneeseen. Sinne on tietoturvasyistä pääsy vain meillä vihjetyötä tekevillä. Käynnistän koneen ja aloitan joko tarkastamalla saapuneita vihjeitä ja käsittelemällä niitä eteenpäin tai sitten analysoin kuvia Project Arachnidissa.

Lopetan työt vihjehuoneessa ja siirryn esimerkiksi toimistoon tai lähden kävelylle. Myös Tetriksen pelaamisen on tutkittu neutralisoivan visuaalisia muistikuvia. Vihjevuorossa käsitellään usein materiaalia, joka on potentiaalisesti traumatisoivaa, joten psyykkinen palautuminen on tärkeää. Sitten menen lounaalle.

Iltapäivällä minulla on usein palavereja joko tiimin jäsenten tai yhteistyökumppaneiden kanssa. Suunnittelemme ja organisoimme esimerkiksi tulevia työtehtäviä, kuten lausuntoja, kehitämme vihjetyötä tai jaamme tietoa ulkomaisten kollegojen kanssa. Palaverien jälkeen keskityn usein omiin työtehtäviini, joita voi olla esimerkiksi Tiktok-videon kuvaaminen, Nettivihjeen vuosittaisen seminaarin organisointi tai tieteellisiin julkaisuihin perehtyminen.

Mikä on parasta ja haastavinta työssäsi?

Parasta on se, että pääsee tekemään sellaista työtä, joka on merkityksellistä ja jonka avulla voi antaa oman osansa siihen, että maailmasta tulisi turvallisempi ja väkivallattomampi paikka. On myös upeaa päästä tekemään töitä yhdessä eri maiden huippuammattilaisten kanssa ja kehittymään jatkuvasti asiantuntijana. Olen tässä työssä päässyt tekemään todella monenlaisia asioita. Meillä on myös kannustava tiimi.

Haastavinta on se, että työssä törmää edelleen esimerkiksi uhria syyllistäviin asenteisiin, sillä asenteet eivät muutu välttämättä nopeasti.

Haastavinta on se, että työssä törmää edelleen esimerkiksi uhria syyllistäviin asenteisiin, sillä asenteet eivät muutu välttämättä nopeasti. Ihmisillä saattaa myös mennä ahdistusta aiheuttavien aiheiden kohdalla niin sanottu henkinen suojamuuri päälle, jolloin tiedon vastaanottaminen on hankalaa. Aiheesta puhuttaessa minun onkin tasapainoiltava sen kanssa, että miten tuoda ilmiön vakavuus ja haitallisuus esiin ja ymmärretyksi, mutta samalla luoda toivoa ja uskoa muutokseen, jotta aiheen käsittely ei olisi kuulijoille liian raskasta tai ahdistavaa. Ja tietysti haastavaa on se, että emme kuitenkaan pysty ihmeisiin ja muutokset ovat hitaita.

Mitä työpöydillänne on tällä hetkellä?

Meitä työntekijöitä on kahdeksan. Kehittämispäällikön lisäksi tällä hetkellä kaksi työskentelee pääosin CSAPE-hankkeessa ja loput viisi FISIC-hankkeessa. CSAPE-hankkeessa pyritään ennaltaehkäisemään lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa seksuaalikasvatuksen keinoin. Suomen Pelastakaa Lapset koordinoi hanketta, johon kuuluu tällä hetkellä myös neljä muuta Euroopan maata. FISIC-hankkeeseen (Finnish Safer Internet Centre) kuuluu Pelastakaa Lasten lisäksi Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja Kansallinen Audiovisuaalinen Instituutti. Yhteistyön tarkoituksena on lisätä lasten hyvinvointia, turvallisuutta ja medialukutaitoa digitaalisissa ympäristöissä. Nettivihje on osa tätä toimintaa.

Lisäksi analysoimme materiaalia Project Arachnidissa, joka on tekoälyä hyödyntävä ohjelmisto. Sen tarkoituksena on nopeuttaa lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavan materiaalin poistumista netistä. Sitä kehittää ja ylläpitää Canadian Centre of Child Protection.

Tänä vuonna olemme myös toteuttaneet Opetushallituksen rahoittaman Selkeästi seksuaalisuudesta -hankkeen, jossa tarkoituksena oli lisätä erityistä tukea tarvitsevien nuorten kanssa työskentelevien ammattilaisten tietoisuutta seksuaalisuuden moninaisuudesta sekä turvataidoista. Lisäksi oikeusministeriön rahoittamassa hankkeessa pyrittiin lisäämään nuorten tietoisuutta netissä tapahtuvasta seksuaaliväkivallasta ja turvataidoista somekampanjan avulla.

Miltä toivoisit Nettivihjeen toiminnan näyttävän vuonna 2033?

Toivoisin, että Nettivihjeellä olisi käytössään huipputeknologia ja mahdollisuudet tehdä työtä mahdollisimman vaikuttavasti lainsäädännön puitteissa. Meillä pitäisi olla esimerkiksi mahdollisuus ladata materiaalia, mitä emme tällä hetkellä pysty tekemään.

Nettivihjeen toiminta tunnettaisiin laajasti ja lapset ja nuoret tunnistaisivat paremmin seksuaaliväkivallan. He pystyisivät ilman pelkoa tai häpeää kertomaan siitä aikuisille ja saisivat useammin apua, mikä näkyisi myös esimerkiksi nuorten rohkeutena ilmoittaa itse Nettivihjeelle omasta tai kavereidensa kokemasta seksuaaliväkivallasta. Toivon, että esimerkiksi uusissa kouluterveyskyselyissä, lapsiuhritutkimuksissa ja poliisin tilastoissa näkyisi se, että lapsiin kohdistuva seksuaaliväkivalta on vähentynyt merkittävästi.

Itse toivoisin myös, että pystyisimme paremmin puuttumaan eri tavoin vähemmistöissä olevien lasten riskiin kokea seksuaaliväkivaltaa, ja ihmiset tietäisivät enemmän erilaisista yksilöllisistä tiedonannon, tuen ja avun tarpeista tähän teemaan liittyen.

Teksti: Ida Valpas

Kuvat: Elina Pitkäranta