”Koska siellä on vaikka mitä sisältöä eikä sovellukset estä niiden näkymistä alaikäisille” – Lasten kokema verkkoväkivalta vaatii moniulotteista yhteistyötä ja pitkänäköisiä ratkaisuja 

“Näin instagramissa vaarallisen ja pelottavan näköisen tappeluvideon, jossa uhri ei lyöntien jälkeen liikkunut.”* 

Verkkoväkivalta lasten silmin -selvitykseemme vastanneista lapsista yli puolet kertoo kohdanneensa verkkoväkivaltaa. Osuudet ovat selvästi suurempia kaikkein eriarvoisemmassa asemassa olevilla lapsilla – esimerkiksi perheissä, joissa on jatkuvasti taloudellisia huolia, lapsista jopa 80 % kohtaa haitallisia sisältöjä verkossa. Erityisesti raaka ja väkivaltainen kuva- ja videosisältö jää lapsilla mieleen. Jatkuva altistuminen väkivaltaiselle sisällölle muokkaa myös lasten maailmankuvaa, vahvistaen kovuutta normalisoivia asenteita. 

Lasten kokema, kohtaama ja näkemä verkkoväkivalta on ilmiönä moniulotteinen ja vaatii siksi ratkaisuiltaan myös moninaista yhteistyötä. 

Uutena yhteistyön mallina Pelastakaa Lapset kutsui Digitaaliset alustat ja lapsen oikeudet –keskustelutilaisuuteen kansanedustajia, peli- ja someyritysten edustajia sekä asiantuntijoita. Pyöreän pöydän hengessä käydyn keskustelun tavoitteena oli rakentaa syvempää ymmärrystä digialustojen nykytilasta lapsen oikeuksien toteutumisen näkökulmasta – keskittyen erityisesti lasten kohtaamiin haitallisiin sisältöihin ja niiden moderointiin erilaisissa ympäristöissä. Keskustelussa pohdittiin, miten me voimme jokainen tahollamme, mutta toisaalta yhteistyössä, vahvistaa lasten turvallisuutta digiympäristöissä. 

“Koska siellä on vaikka mitä sisältöä eikä sovellukset estä niiden näkymistä alaikäisille.”* 

Monialaisen keskustelijajoukon vahvuutena on mahdollisuus muodostaa laaja-alainen näkemys siitä, millaiseksi lasten digitaalinen kulttuuri ja digiympäristöt ovat muotoutuneet viimeisten vuosien aikana. Muutos on ollut nopeaa, paikoin ennakoimatonta ja globaalien megatrendien ohjailemaa. Keskustelu väritti moninaista kuvaa markkinaohjatuista, huomiotalouteen perustuvista liiketoimintamalleista, miljoonia käyttäjiä samanaikaisesti yhdistävistä alustoista sekä nopeatempoisesta, algoritmiohjautuvasta sisältövirrasta, joiden keskellä lapset aktiivisesti rakentavat omaa kulttuuriaan, kuitenkin samalla altistuen heidän hyvinvointiaan uhkaaville ilmiöille.

“En jaksa [kertoa verkkoväkivallan kohtaamisesta] ku kaikki muutki kokee samoja asioita päivittäin”* 

Yhä nuoremmat lapset toimivat aktiivisesti digiympäristöissä, joita ei ole heille suunniteltu. Voimakkaiden algoritmien tarkoituksena on sitouttaa käyttäjiä mahdollisimman tiukasti palvelun pariin ja sen kääntöpuolena on negatiivisiin tunteisiin yllyttävään sisältöön ohjautuminen – mukaan lukien väkivaltaa, sotaa ja itsetuhoisuutta käsittelevät kuvat ja videot. Vaikka lapsille haitallisia sisältöjä on ollut digitaalisissa ympäristöissä aina pelottavista sotauutisista ensimmäisiin ahdistaviin verkkosisältöihin, on nykyinen suosittelualgoritmeihin pohjautuva, jatkuva syötevirta osa nopeaa muutosta, johon monen aikuisen on vaikea saada tarttumapintaa. Ihmisen käyttäytymistä ohjaavia biologisia ja psykologisia mekanismeja hyväksi käyttävät alustat pitävät lapsia imussaan jopa tunteja päivittäin, jolloin haitallisille sisältöpoluille yhä syvemmälle ajautuminen on monelle lapselle arkipäivää – sen hyvinvointia heikentävistä vaikutuksista huolimatta.

“pelkäsin että vanhemmat suuttuvat tai joku jolle kerron [ahdistavasta tilanteesta] syyttää minua” 

Monelle aikuiselle sosiaalinen media edustaa vielä yhteydenpitoa kaukaisiin sukulaisiin ja mukavia tunteita herättävää syötevirtaa koiravideoista reseptivinkkeihin. Siksi se, millaiseksi lasten digitaaliset ympäristöt ovat muotoutuneet ja millaiselle sisällölle lapset altistuvat voi tulla yllätyksenä. Liian usein lapset myös jättävät kertomatta aikuiselle verkkoväkivallan kokemuksistaan, jolloin lapsen kokemusmaailma jää vanhemmilta pimentoon. Niin kauan kuin lainsäädäntö ei pysty vastaamaan suuryritysten valtavaan kilpailuun käyttäjien ajasta ja heistä kerätystä datasta, on vanhempien ja turvallisten aikuisten rooli lasten suojaamisessa kuitenkin ensisijainen.

“Youtubea selailin ja tuli esiin tappeluvideoita. Äiti pisti sitten suodatuksen ettei ne näy”* 

Vaikka vanhemmuuteen on jo vuosikymmeniä kuulunut lasten erossa pitäminen ikärajoitetuilta elokuvilta ja peleiltä, on nykyisen valtavan sisältövirran suodattaminen mahdottomalta tuntuva tehtävä ja taistelu, jota harva vanhempi voi voittaa yksinään. Jokainen vanhempi tarvitsee tukea ja tietoa, ja on tärkeää huomata, että perheissä on erilaisia valmiuksia ja voimavaroja tarttua tähän valtavaan haasteeseen. Ratkaisuja on siis tärkeää etsiä aktiivisesti ja rohkeasti myös perheiden ulkopuolelta – nykytilanteen ratkaiseminen ei voi jäädä yksilön harteille.

“Serkku näytti videon missä joku äijä ampua itsensä haulikolla”* 

Ratkaisuja etsitään aktiivisesti sekä lainsäädännön että teknologian avulla. Haitallisten sisältöjen valtava määrä paljastaa kuitenkin sen, että nykyisellään toimet ovat riittämättömiä. Alustat mahdollistavat käyttäjilleen haitallisten sisältöjen ilmiantamisen, mutta usein sisällöt jäävät silti pitkäksi aikaa kiertämään eri sosiaalisen median kanaviin. Monelle lapselle raportointityökalut voivat olla myös vaikeasti löydettävissä tai ymmärrettävissä. Väkivaltasisältöjen ilmoittamisvastuuta ei voi myöskään sysätä käyttäjien – etenkään lasten – harteille. Tekoälytyökalujen yleistymisen myötä myös sisältöjä tuotetaan eksponentiaalisia määriä, mikä ennestään korostaa moderoinnin riittämättömyyttä.  

“Aikuisten pitäisi valvoa netissä olevaa sisältöä tarkemmin sillä jotkut eivät välitä mitä heidän lapsensa tekevät/katsovat netissä”* 

Ensisijaista olisikin keskittyä siihen, että alustojen suunnittelua ohjaisi turvallisuus ja yksityisyys – Safety and Privacy by Design. Algoritmeja voidaan käyttää ohjaamaan käyttäjiä turvallisen ja hyvinvointia tukevan sisällön pariin, ja samoja mekanismeja, joilla somen pariin sitoutetaan nykyisellään, voidaan hyödyntää myös käyttöaikojen lyhentämiseen. Nykyinen, voimakkaasti käyttäjien ajasta ja datasta kilpaileva liiketoimintamalli ei kuitenkaan kannusta yksittäisiä alustoja hyödyntämään näitä teknologisia ratkaisuja. Siksi tarvitsemme lainsäädäntöä, jolla alustoja velvoitetaan toimimaan eettisesti, käyttäjien hyvinvointia ja turvallisuutta tukien.  

Sekä laajemmin Euroopassa että Suomessa käydään vilkasta keskustelua sosiaalisen median ikärajoista. Nykyisellään lähes kaikki alustat ilmoittavat ikärajakseen 13 vuotta, mutta niiden noudattamista ei käytännössä valvota. Siksi pelkkä ikärajan korotus ei ratkaise nykyistä tilannetta, vaan ikärajoista on myös pidettävä kiinni. Käyttäjien iän verifikointia voidaan tehdä monella tavalla, muun muassa keräämällä dataa käyttäjän toiminnasta alustalla tai pyytämällä käyttäjää lataamaan palveluun esimerkiksi ajokortin tai passin tietoja tai kasvokuvia. Iänvarmistukseen liittyy kuitenkin tärkeä kysymys siitä, missä määrin yksityisyyttä voidaan antaa vastineeksi turvallisuudesta. Siksi tarvitsemme vastuullisempia ja kestävämpiä ratkaisuja, joissa käyttäjä – etenkään lapsi – ei joudu antamaan henkilötietojaan suoraan alustojen käsiteltäviksi. 

Päättäjiä, vanhempia ja teknologiayrityksiä kohtaava haaste on monisyinen, eikä suinkaan helppo. On realistinen huoli, että yhtäkkiset tiukemmat rajoitukset, somekiellot ja ikärajat ohjaavat lapsia vieläkin haitallisemmille ja vähemmän moderoiduille alustoille sekä kasvattavat lasten kynnystä kertoa aikuisille verkossa vastaan tulleista vaaratilanteista. Siksi on vältettävä nopeita ja helpoilta vaikuttavia ratkaisuja ja linjanvetoja ja etsittävä kestäviä ratkaisuja, joilla varmistetaan lasten turvallisuus lapsen myös muita oikeuksia kunnioittavilla tavoilla. Myös lapsilla on oikeus toimia digitaalisissa ympäristöissä ja näistä ympäristöistä on tehtävä lapsille turvallisia.   

Jokainen meistä, yksilöstä yhteiskuntaan ja lapsesta aikuiseen, hyötyy turvallisemmista digitaalisista ympäristöistä. Kestävät ja pitkäaikaiset ratkaisut edellyttävät yhteistyötä ja tiivistä tiedon sekä ymmärryksen vaihtamista, yli toimialarajojen. Me Pelastakaa Lapsilla jatkamme tätä työtä yhteistyössä moniulotteisen toimijaverkoston kanssa – etsien myös aktiivisesti uusia toimintamuotoja ja yhteistyötahoja, joiden avulla saamme turvattua lasten oikeuksien toteutumisen, myös digitaalisissa ympäristöissä.  

* Lainaukset ovat nostoja Verkkoväkivalta lasten silmin -selvitykseemme osallistuneiden lasten vastauksista.