Ekstremismin vastainen työ
Väkivaltainen ekstremismi rikkoo lapsen oikeuksia monin tavoin. Se loukkaa lapsen oikeutta väkivallattomaan lapsuuteen, tasa-arvoiseen ja yhdenvertaiseen kohteluun sekä turvalliseen kasvuympäristöön. Väkivallalle ja vihamielisille ideologioille altistuminen rapauttaa lapsen hyvinvointia, heikentää turvallisuuden tunnetta ja synkentää näkymiä tulevaisuuteen.
Toistuvat globaalit kriisit, kuten sodat ja aseelliset konfliktit, taloudellinen epävarmuus ja kansainvälisen turvallisuustilanteen heilahtelut, ovat lisänneet yhteiskunnallisia jännitteitä ja kärjistäneet polarisaatiota myös Suomessa. Epävarmuuden sävyttämä yhteiskunnallinen tilanne luo otollista maaperää väkivaltaisille asenteille ja vihaa lietsovalle puheelle, jotka ovat nousseet yhä näkyvämmiksi. Tämä kehitys heijastuu myös suoraan lasten ja nuorten arkeen rapauttaen heidän hyvinvointiaan ja heikentäen terveelle kasvulle välttämättömiä edellytyksiä.
Koventuneet asenteet ja väkivallan normalisoituminen näkyvät etenkin verkkoympäristöissä, joissa väkivaltainen materiaali, kuten vihaa lietsova puhe sekä väkivaltaa todistavat tai ihannoivat videot, leviävät nopeasti. Monilla verkkoalustoilla tällainen sisältö on jo arkipäivää, ja valitettavasti myös osa monen lapsen ja nuoren digitaalista todellisuutta.
Mitä ekstremismi ja radikalisaatio on?
Väkivaltainen radikalisoituminen on prosessi, jonka aikana väkivalta alkaa näyttäytyä henkilölle hyväksyttävänä keinona aatemaailman mukaisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Väkivaltainen radikalisoituminen kuvastaa siis kasvavaa sitoutumista yhdenvertaisuutta vastustavaan väkivaltaiseen aatemaailmaan ja/tai toimintaan.
U
Väkivaltainen ekstremismi on aatemaailmaan perustuvaa väkivallan käyttöä, sillä uhkaamista, siihen kannustamista tai sen tukemista. Väkivaltainen ekstremismi voi liittyä mihin tahansa väkivaltaa oikeuttavaan aatemaailmaan ja siihen liittyy usein pyrkimys pelon ja turvattomuuden tunteen aiheuttamiseen.
Ekstremistinen verkkovaikuttaminen on toimintaa, jossa hyödynnetään verkkoalustoja väkivaltaisten aatemaailmojen levittämiseen ja arkipäiväistämiseen sekä houkutellaan uusia henkilöitä mukaan toimintaan. Vaikuttamista kohdistetaan sekä laajoihin joukkoihin että yksilöllisesti valittuihin henkilöihin.
Väkivaltainen radikalisoituminen on mutkikas sosiaalipsykologinen prosessi. Esimerkiksi näköalattomuus, osattomuus, epäoikeudenmukaisuuden kokemukset, sosiaalisten suhteiden puute ja vaikeudet käsitellä elämän haasteita voivat tietyissä olosuhteissa altistaa radikalisoitumiselle.
Kuka tahansa voi radikalisoitua, mutta erityisen haavoittuvia ekstremistisille vaikutteille ovat nuoret, jotka vielä rakentavat omaa identiteettiään ja maailmankuvaansa. Nuoruuteen liittyvät kehitysvaiheet, kuten mustavalkoinen ajattelu ja tarve kuulua joukkoon, voivat lisätä alttiutta radikalisoitumiselle.
Radikalisoituminen on Suomessa onneksi yhä hyvin marginaalinen ilmiö. Yhteiskunnallinen polarisaatio on kuitenkin viime vuosina lisääntynyt luoden myös hedelmällistä kasvupohjaa ihmisten väliselle vihamielisyydelle ja ajatusten radikalisoitumiselle.
Vaikka vihapuhetta ei voi pitää automaattisesti merkkinä radikalisoitumisesta, tulee siihen kuitenkin aina puuttua. Vihapuhe ei kuulu kunnioittavaan keskusteluun ja demokraattiseen yhteiskuntaan.
Tutkitusti vihapuhe myös lisää väkivaltaa. Se vaikuttaa negatiivisesti sekä sen kohteisiin että koko yhteiskuntaan lisäten ihmisten välistä eripuhaa ja vihamielisyyttä. Vihapuheen kyllästämä yhteiskunta on väkivaltaiselle ekstremismille hedelmällinen kasvualusta.
Netti yksinään ei radikalisoi, mutta lisää mahdollisuuksia radikalisoitumiselle. Olennaista on se, miten nettiä käyttää ja minkälaisilla alustoilla aikaansa viettää. Netissä väkivaltaista sisältöä ja vihapuhetta on paljon, ekstremistinen propaganda leviää nopeasti ja lisäksi ääriliikkeet pyrkivät rekrytoimaan uusia jäseniä erityisesti sosiaalisen median alustoilla. Siksi on tärkeää paitsi vahvistaa lasten ja nuorten resilienssiä väkivaltaisille ideologioille, myös luoda netistä mahdollisimman turvallinen paikka kaikille.
Ekstremistiselle sisällölle on ominaista väkivallan ihannointi ja oikeuttaminen, tiettyjen ihmisryhmien ihmisarvon vähättely, alentaminen ja tarkoituksellinen epäinhimillistäminen. Tällaiset sisällöt pyrkivät myös horjuttamaan luottamusta demokratiaan. Erityisesti nuoret altistuvat vähemmistöjä syrjivälle ja rasistiselle materiaalille sekä vihaa lietsovalle puheelle. Myös väkivallanteoista jaettu materiaali on yleistä.
Ekstremististä sisältöä levitetään lasten ja nuorten suosimilla somealustoilla ja peleissä. Tiktok, Instagram, Telegram, Roblox, Minecraft, Discord sekä Snapchat ovat monelle nuorelle tuttuja ja niitä käytetään ekstremistisen verkkovaikuttamisen välineinä.
Nuorten ei useinkaan tarvitse aktiivisesti etsiä väkivalta- tai vihasisältöjä, vaan he altistuvat materiaalille sosiaalisessa mediassa ja pelialustoilla esimerkiksi suosittelualgoritmien tai ystävien jakaman sisällön kautta.
Ekstremististä sisältöä voi olla vaikea tunnistaa, koska se naamioidaan usein huumorin, meemien tai koodikielen taakse. Usein tavoitteena on vaikuttaa myös tiedostamattomalla tasolla, jolloin ekstremististä viestiä tietoisesti häivytetään.
Koodikielen, kaksoismerkitysten ja viittausten käyttäminen
Tarkoituksena on luoda ”salaista sisäpiiriä”, lisätä yhteenkuuluvuutta sekä maalata viholliskuvia.
Huumorin ja populaarikulttuurin käyttäminen
Viihteellinen sisältö puhuttelee nuoria, häivyttää vihamielistä viestiä sekä lisää samaistuttavuutta.
Tunteisiin vetoava viestintä
Sisällössä hyödynnetään erityisesti epäoikeudenmukaisuuden ja katkeruuden tunteita ja pyritään kanavoimaan ne vihamielisiksi asenteiksi.
Disinformaation ja salaliittoteorioiden levittäminen
Levitetään virheellistä ja valheellista informaatiota, jolla pyritään oikeuttamaan väkivaltaista aatemaailmaa.
Pelillisten elementtien käyttäminen
Suosituista digipeleistä muokataan versioita, jotka edistävät vihamielisiä aatemaailmoja.
Grooming
Tekijä pyrkii luomaan luottamuksellisen suhteen lapsen kanssa
manipuloidakseen häntä myöhemmin ekstremistiseen toimintaan.
sKiinnitä huomiota nuoren puheeseen. Puhe tekee ajattelun ja asenteet näkyviksi.
Jos huomaat nuoren puheessa toistuvia merkkejä haitallisista tai syrjivistä asenteista, on tärkeää puuttua niihin ajoissa. Tällaisia
merkkejä voivat olla esimerkiksi:
- Moninaisuuden ja yhdenvertaisuuden kyseenalaistaminen, kuten tyttöjen ja naisten vähätteleminen tai seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen mustamaalaaminen
- Huumorin varjolla esitetyt vähättelevät ja syrjivät kommentit, kuten halventavat vitsit tietyistä ihmisryhmistä
- Voimakas me vastaan ne -ajattelu, jossa ne ovat vääränlaisia, halveksittavia tai epäinhimillistettyjä (eli niitä verrataan
esimerkiksi eläimiin tai vieraslajeihin) - Uhriutuminen, eli nuori kokee itsensä uhrina, kaltoinkohdeltuna tai syrjäytettynä toisten ihmisryhmien toimesta
- Oman itsen tai yhteisön kanssa jaetun maailmankuvan, ajatusten ja ominaisuuksien näkeminen ylivertaisina suhteessa muihin näkökulmiin
Ekstremistiselle sisällölle altistuminen herättää nuoressa usein ahdistusta ja pelkoa. Joissain tilanteissa nuori voi myös vetäytyä ja eristäytyä. Jos nuori on korostuneen haluton keskustelemaan verkossa kohtaamistaan asioista tai hänen elämänpiirinsä kapenee huomattavasti niin mielenkiinnon kohteiden kuin sosiaalisten suhteiden saralla, on tärkeää pyrkiä luomaan keskusteluyhteys nuoreen ja selvittää tarkemmin, mistä on kyse.
Väkivaltaisen radikalisoitumisen ehkäisyn ytimessä on resilienssin, eli psyykkisen vastustuskyvyn, vahvistaminen. Medialukutaito, kriittinen ajattelu, tunnetaidot ja empatiakyky ovat tärkeitä radikalisoitumiselta suojaavia taitoja. Niiden lisäksi on olennaista panostaa yleiseen hyvinvointiin ja perustarpeisiin: mahdollistaa se, että jokainen lapsi voi kokea itsensä ja elämänsä merkitykselliseksi ja kokea kuuluvansa tähän yhteiskuntaan.
Valtaosa nuorista kohtaa verkossa ekstremistisistä ideologioista kumpuavaa sisältöä digitaalisissa ympäristöissä jossain muodossa. Kaikki sisältö ei suinkaan ole suoraan väkivaltaan kehottavaa, vaan se on usein hienovaraisempaa asennevaikuttamista, joka verhoillaan esim. huumorin, popkulttuurin ja pelillisyyden keinoin. Ekstremististä materiaalia löytyy liki kaikilta isoilta somealustoilta, myös monelle lapselle tutuista TikTokista ja Telegramista.Rosa HaavistoEkstremismin vastaisen työn asiantuntija
Miten suojella nuorta ekstremistiseltä vaikuttamiselta?
- Tue nuorta merkityksellisten ihmissuhteiden luomisessa. On tärkeää varmistaa, että nuori löytää itselleen tärkeitä ja turvallisia yhteisöjä, sillä ekstremistisessä vaikuttamisessa pyritään vetoamaan juuri inhimilliseen tarpeeseen kuulua joukkoon ja kokea merkityksellisyyttä.
- Kannusta nuorta toimimaan erilaisten ihmisten kanssa ja vahvista empatiaa. Hyvät empatiataidot mahdollistavat merkityksellisten suhteiden luomisen sekä lisäävät kykyä ymmärtää toisen ihmisen kokemusmaailmaa ja asettua hänen asemaansa.
- Tue nuorta hankalien kokemusten ja epäreilujen tilanteiden käsittelemisessä, sillä juuri epäoikeudenmukaisuuden kokemukset ovat ekstremististen aatteiden polttoainetta. Käsittele nuoren kanssa yhdessä, jos hän kokee sosiaalista ulossulkemista tai ulkopuolisuuden tunnetta, jottei kokemus muutu katkeruudeksi tai vihaksi toisia ihmisiä kohtaan.
- Harjoittele tunnetaitoja – tunteiden tunnistamista, ilmaisemista ja käsittelemistä – yhdessä nuoren kanssa. Erityisesti tulevaisuuteen liittyvä epävarmuus tai näköalattomuus voivat nostaa pintaan pelkoa ja huolta – ja näitä tunteita ekstremistisessä vaikuttamisessa pyritään myös aktiivisesti hyödyntämään.
- Muista, että digitaaliset ympäristöt ovat nuorille tärkeitä kommunikoinnin välineitä ja väyliä oman identiteetin rakentamiselle. Verkko on myös paikka oppia uutta, viihtyä ja ylläpitää kaverisuhteita.
- Älä pelkää kysyä – kaikkea ei tarvitse tietää. Kysy rohkeasti nuorelta sosiaalisen median ilmiöistä ja alustoista, joissa hän viettää aikaa, sekä mitä hän alustoilla kohtaa.
- Kuuntele aidosti – älä sivuuta nuoren kokemuksia. Verkon tapahtumat vaikuttavat nuoren hyvinvointiin samalla tavalla kuin verkon ulkopuoliset tapahtumat. Avoin keskustelu ja kiinnostus luovat turvaa ja auttavat nuorta käsittelemään verkossa kokemaansa.
- Älä syyllistä tai rankaise, jos nuori kertoo kohdanneensa häiritsevää sisältöä verkossa. Muista pysyä myös itse rauhallisena – siten luot turvaa nuorelle.
- Käsittele nuoren kanssa ajankohtaisia verkkoilmiöitä: Mistä aiheista esimerkiksi disinformaatiota levitetään ja minkälaisia vaikuttamismekanismeja väkivaltaa oikeuttavissa sisällöissä sovelletaan.
- Keskustele nuoren kanssa, miten toimia ekstremististä sisältöä kohdatessa: Pyydä, että lapsi kertoo kohtaamastaan sisällöstä turvalliselle aikuiselle, ei jaa sisältöä eteenpäin eikä reagoi siihen ja ilmiantaa sisällön palveluntarjoajalle. Tarvittaessa ilmoittakaa yhdessä viranomaiselle.
- Tutustu digitaalisten alustojen turvallisuusasetuksiin ja ilmoituskäytäntöihin yhdessä nuoren kanssa. Useilla alustoilla voi esimerkiksi rajoittaa haitallisen sisällön näkyvyyttä.
- Kannusta nuorta toimimaan erilaisten ihmisten kanssa ja kunnioittamaan erilaisia näkemyksiä. Vastakkainasettelun sijaan korosta yhteisiä ominaisuuksia ja jaettuja inhimillisiä kokemuksia.
- Keskustele nuoren kanssa sananvapaudesta painottaen myös sananvapauteen liittyvää vastuuta – sananvapaus ei oikeuta kenenkään ihmisarvon loukkaamiseen.
- Korosta yhdenvertaisuuden, ihmisoikeuksien ja demokraattisen yhteiskunnan positiivisia vaikutuksia sekä yksittäisille ihmisille että laajemmin yhteisöille.
Jos sinulle herää voimakas huoli nuoren hyvinvoinnista, älä epäröi pyytää apua.
- Ota yhteyttä nuoren arjessa toimiviin tahoihin, kuten kouluun, oppilaitokseen tai nuorisotoimeen tuen saamiseksi.
- Paikalliset moniammatilliset ankkuritiimit tukevat nuorten radikalisoitumiseen liittyvissä huolissa.
- Poliisin Nettivinkki-palvelussa voi ilmoittaa huolesta ja saada poliisin apua.
Tietoa ja materiaaleja
Ajankohtaista
Miten suojelen lastani netin väkivaltaverkostoilta
Poliisi on nostanut esille huoltaan verkossa toimivista väkivaltaisista verkostoista, kuten The Com ja 764-verkostosta ja niiden vaikutuksista. Tässä artikkelissa annamme vanhemmille tietoa näistä verkostoista ja käytännön neuvoja, miten toimia, jos verkosto pyrkii vaikuttamaan omaan lapseen.
Väkivaltainen ekstremismi horjuttaa lapsen oikeutta elää ja kasvaa ilman väkivaltaa – mitä siitä on hyvä ymmärtää?
Valtaosa lapsista ja nuorista kohtaa digitaalisissa ympäristöissä väkivaltaista, vihamielistä tai vihaa lietsovaa sisältöä. Altistuminen tällaiselle materiaalille vaikuttaa lapseen monella tapaa.
Pelastakaa Lapset varoittaa: Lapset yhä useammin ääriliikkeiden verkkovaikuttamisen kohteina
Ekstremistiset toimijat kohdistavat verkkovaikuttamista ja rekrytointia yhä nuorempiin lapsiin ja ovat entistä taitavampia hyödyntämään digitaalisia alustoja lasten tavoittamisessa. Pelastakaa Lasten uusi selvitys ’Vihan verkossa – nuorten ekstremistinen rekrytointi digitaalisissa ympäristöissä’ valottaa lapsiin ja nuoriin kohdistuvaa ekstremististä vaikuttamista ja rekrytointia.