Pelastakaa Lasten asiantuntijat ovat työssään kiinnittäneet huomiota lasten itseottamien ja lapsista otettujen seksuaalissävytteisten kuvamateriaalien hallitsemattomaan leviämiseen ja päätymiseen epäasialliseen tai rikolliseen käyttöön. Pelastakaa Lapset halusi selvittää ilmiötä lasten kokemana. Tässä selvityksessä kartoitetaan lasten ja nuorten kokemaa seksuaalista häirintää ja siihen liittyvää kiusaamista digitaalisessa mediassa. Selvityksen päätavoitteena on tuottaa tietoa siitä, millaisia kokemuksia 12–17-vuotiailla lapsilla on nuorten välisestä seksuaalisesta häirinnästä ja siihen liittyvästä kiusaamisesta digitaalisessa mediassa. Selvitys pohjautuu kyselyyn, jonka Pelastakaa Lapset toteutti helmi-maaliskuussa 2018. Verkkopohjaiseen kyselylomakkeeseen vastasi yhteensä 3210 yläkoululaista ja lukiolaista.
Selvityksen päätulos on, että seksuaalinen häirintä digitaalisessa mediassa on 12-17 vuotiaiden lasten ja nuorten mukaan varsin yleistä. Lapset ja nuoret kertovat nähneensä toisiin lapsiin kohdistuvaa seksuaalista häirintää ja siihen liittyvää kiusaamista digitaalisessa mediassa. Tulosten mukaan seksuaalinen häirintä kohdistuu enemmän tyttöihin kuin poikiin. Lapset ja nuoret mieltävät seksuaalisen häirinnän ja siihen liittyvän kiusaamisen olevan yleisimmin vitsailua, mutta merkittävä osa pitää tekoja loukkaavina. Tulosten mukaan lapset ja nuoret tietävät, ettei alastonkuvia saa jakaa eteenpäin digitaalisessa mediassa. Toisaalta noin kolmannes lapsista ja nuorista oli tästä huolimatta saanut ikätovereiltaan puhelimeensa jonkun alastonkuvia tai videoita tai nähnyt ryhmäkeskusteluissa seksuaalissävytteisen kuvamateriaalin jakamista. Tulokset osoittavat ristiriidan lasten ja nuorten asenteiden ja toiminnan välillä.
Tulosten mukaan lapset ja nuoret eivät kuvaa salaa eivätkä jaa salaa otettuja kuvia tai videoita juuri lainkaan. Noin kolmasosa lapsista ja nuorista on nähnyt kuvamateriaalia missä toisen lapsen kuvaa on muokattu seksuaaliseksi. Lapset ja nuoret lähettävät itsestään alastonkuvia yleisimmin silloin, kun he ovat seurustelusuhteessa. Lapset ja nuoret osaavat pääsääntöisesti toimia kohdatessaan seksuaalista häirintää ja siihen liittyvää kiusaamista digitaalisessa mediassa. Toisaalta merkittävä osa lapsista ja nuorista ei tiedä miten toimia tilanteessa. Lasten ja nuorten yleisin tapa toimia seksuaalista häirintää kokiessa on blokata tekijä ja kertoa tapahtuneesta kaverille. Häpeän tunne on keskeisin syy sille, etteivät lapset ja nuoret kerro seksuaalisesta häirinnästä aikuiselle. Toinen lasten ja nuorten vastauksista ilmenevä aikuiselle kertomisen este on mahdollinen digitaalisen median käyttörajoitus.
Lasten ja nuorten mielestä kouluissa ei tarjota riittävästi tietoa ja toimintaohjeita seksuaalisesta häirinnästä ja seksuaalissävytteisen kuvamateriaalin jakamisesta digitaalisessa mediassa. Lapset ja nuoret kertovat saaneensa vain vähän tietoa seksuaaliseen häirintään liittyvästä lainsäädännöstä, sekä siitä miten ja minne mahdollisesta seksuaalisesta häirinnästä voisi ilmoittaa.
Selvityksen perusteella voidaan todeta, että lapsille ja nuorille pitää tarjota lakitietoutta ja digitaitoja seksuaalisen kuvamateriaaliin, sen hallussapitoon, lataamiseen ja luvatta jakamiseen liittyen. Ilmiöön liittyvä terminologia ja lainsäädäntö on ajantasaistettava ja tarvitsemme lisää monitieteellistä tutkimusta ja ammatillista keskustelua lapsen oikeuksien toteutumisen turvaamisesta digitaalisessa mediassa. Pelastakaa Lapset hyödyntää selvitystä osana YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen ja Euroopan Neuvoston Lanzaroten sopimuksen toteutumisen arviointia Suomessa. Selvityksen tuloksien pohjalta tuotetaan tietoa lasten ja nuorten parissa työskenteleville ammattilaisille, vanhemmille ja lapsille ja nuorille.
