Liiketoimintaa ohjaavat lapsenoikeusperiaatteet luotiin 10 vuotta sitten Pelastakaa Lasten, UNICEFin ja YK:n Global Compact -aloitteen yhteistyöllä. Järjestöt huomauttavat 10-vuotisraportissaan, että tietoisuus liiketoiminnan lapsivaikutuksista on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana, mutta uudistusten käytäntöönpano on vasta alussa. Edelläkävijäyritykset ovat merkittävä esimerkki siitä, miten lapsen oikeudet voidaan huomioida liiketoiminnassa aina strategiasta lähtien.
Maailmanlaajuisten liiketoimintaa ohjaavien lapsenoikeusperiaatteiden (Children’s Rights and Business Principles) tavoitteena on saattaa lapsen oikeudet yritysten liiketoiminnan ja vastuullisuustyön ytimeen. Vuosikymmenen ajan periaatteet ovat ohjanneet yrityksiä arvioimaan toimintansa vaikutuksia lapsiin kymmenen periaatteen kautta.
Useat yritykset ja toimialat toimivat jo ehkäistäkseen liiketoimintansa haitallisia vaikutuksia lapsiin, mutta eivät kuitenkaan kaikki. Haitallisten lapsivaikutusten tunnistaminen ja ehkäisy ei ole edennyt toivotusti ja kehitys on ollut hidasta.
Lapset tulisi huomioida yritysten omassa toiminnassa ja arvoketjuissa, mutta myös esimerkiksi asiakkaina ja työntekijöiden perheenjäseninä. Yhteiset periaatteet tarjoavat käytännön työkalun, jonka avulla yritykset voivat tarkastella lapsen oikeuksien toteutumista kaikessa toiminnassaan.
”Tietoisuus lapsen oikeuksista liiketoiminnassa on kasvanut, mutta periaatteiden käyttöönoton vauhti on ollut hidasta suhteessa valtaviin globaaleihin muutoksiin. Lapsityövoiman käytön lisäksi on ryhdyttävä tarkastelemaan laajemmin lasten ja perheiden hyvinvointiin vaikuttavia liiketoimintoja jokaisella toimialalla”, sanoo Marja Innanen, YK:n Global Compactin Suomen paikallisverkoston pääsihteeri.
“Ilmastokriisin, globaalien terveysuhkien, koulutuksen kriisin ja digitalisaation tuomat lisähaasteet vaikuttavat enemmän kuin koskaan – lapsilla ole aikaa odottaa, että heidän oikeuksiensa toteutuminen otetaan vakavasti myös liiketoiminnassa”, Innanen muistuttaa.
Periaatteiden hyödyntämistä kuvaavan 10-vuotisraportin tiivistelmän mukaan yrityksissä lapsen oikeudet on alettu huomioida vuosien saatossa. Järjestelmällisen toimeenpanon mekanismit kuitenkin edelleen uupuvat.
YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n tavoitteiden mukaan yritysten tulee huomioida lapsen oikeudet ja yritysten lapsiin kohdistuvat vaikutukset kaikessa toiminnassaan vuoteen 2030 mennessä. Useat yritykset ovat jo tarttuneet mahdollisuuteen turvata lapsille ja nuorille kestävämpi tulevaisuus.
”Meillä Nokialla on selkeät työoloihin liittyvät vaatimukset ja nollatoleranssi suoraa tai välillistä lapsityövoimaa kohtaan sekä omassa toiminnassamme että tavarantoimittajille. Olemme myös ylpeitä roolistamme digitaalisen kuilun kaventamisessa, joka mahdollistaa tasa-arvoisen pääsyn parempaan terveydenhuoltoon, koulutukseen ja muihin mahdollisuuksiin – ei vain lapsille, vaan myös huoltajille, vanhemmille ja opettajille”, linjaa Nicole Robertson, Nokian Vice President, ESG.
Yrityksillä voikin olla paljon positiivisia vaikutuksia lasten ja heidän perheidensä elämään. Nokia vauhdittaa näitä yhteistyöllä UNICEFin kanssa.
”On hienoa nähdä, että yritykset voivat osaltaan auttaa vähentämään yhteiskunnan rakenteellista eriarvoisuutta, joka heijastuu lasten elämään”, toteaa erityisasiantuntija Outi Kauppinen Suomen UNICEFilta.
Yritykset ymmärtävät myös, että lapsen oikeudet huomioiva liiketoiminta on ehdoton edellytys sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävälle toiminnalle.
”Lapsen oikeudet tulee viedä strategian keskiöön niin, että ne koskettavat koko liiketoimintaa aina tuotekehityksestä valmiisiin palveluihin. Lapsen oikeuksia liiketoiminnassa toteutetaan meillä aivan keskeisesti, sillä lapset ja nuoret ovat palveluidemme aktiivisia käyttäjiä. Meidän vastuullamme on osaltamme luoda turvallinen digitaalinen ympäristö, jossa lapsilla on mahdollisuus leikkiä, olla luovia ja toimia yhdessä”, sanoo Eija Pitkänen, Telian vastuullisuusjohtaja.
Yhteistyön avulla Telia ja Pelastakaa Lapset ovat edistäneet parempaa ja turvallisempaa digimaailmaa lapsille jo seitsemän vuoden ajan.
”Yritysyhteistyön avulla saamme viimeisimmän teknologisen tiedon ja pystymme välittämään tietoa siitä, minkälaisia uhkia lapset verkossa kohtaavat. Keskeisenä osana yhteistyötä opetamme myös digitaitoja vanhemmille ja muille kasvattajille”, kuvaa Camilla Ekholm, Pelastakaa Lasten yritysyhteistyön päällikkö.
Raportin tiivistelmä luettavissa: Charting the Course: Embedding children`s rights in responsible business conduct
