Vakavarainen perhe, isä, äiti ja kaksi lasta. Oma koti. Elokuvissa käyntiä, ystävien luona vierailuja, perhematkoja. Sitten kaikki romahtaa. Köyhyydestä tulee realiteetti ja rahat loppuvat.
Kun Liisa sai Pelastakaa Lasten 70 euron arvoisen ruokalahjakortin, summa tuntui hänestä ylelliseltä ja ele huolenpidolta. Perhe oli joutunut tilanteeseen, josta ulospääsyä ei ole löytynyt. Kahden vanhemman ja kahden lapsen perheessä köyhyys on realiteetti.
”Lahjakortilla sain ostettua kaupasta kaikkea mitä meiltä oli puuttunut jo pitkään. Vaikka kyse oli yhdestä lahjakortista, hetken tunsin lähes huolettomuutta. Saatan ostaa nykyisin vain aivan välttämättömimmän. En osta vaikkapa shampoota, koska saippua käy hiusten pesuun kyllä. Saippuaa saa halvalla. Tällaista tämä on.”
Elämän äkkikäänne
Liisa sanoo kaiken aikaa hillitsevänsä paniikinomaista tunnetta, etteivät he selviä. Ahdistus on hetkittäin repivä. Rahaa ei yksinkertaisesti ole riittävästi. Nykyhetki on entisen elämän irvikuva.
”Kuusi vuotta sitten elämämme oli taloudellisesti vakaa. Asumme pienellä paikkakunnalla omistusasunnossa. Olimme juuri ostaneet perheelle koiran. Elimme sellaista kahden palkansaajan arkista elämää”, Liisa muistelee.
”Sitten esikoisellamme alkoi ilmetä hallitsemattomia tunteenpurkauksia ja erilaisia yliherkkyysoireita. Vain koiraa kohtaa hän kykeni tuntemaan yksinomaa hellyyttä. Lasta tutkittiin ja taustalta selvisi neurologisia syitä, joille hän ei itse mahda mitään.”
”Lapsen oireiden ennustamattomuus teki töissä käymisestäni stressaavaa. Lapsen käytös eskaloitui sosiaalisissa tilanteissa äkkiarvaamattomasti väkivaltaiseksi ja minua tarvittiin silloin nopeasti”, Liisa muistelee.
”Vanhempani eivät enää uskaltaneet ottaa lapsenhoitopestejä. Vanhempieni avulla olin kuitenkin pystynyt hoitamaan toimenkuvaani kuuluneet iltavuorot. Mieheni työhön kuului paljon matkustamista.”
Työpaikka vai lapsen hyvinvointi?
Liisa jäi kotiin. Kuluja karsittiin niin, että yhden aikuisen tuloilla pärjättiin.
Arjesta rakennettiin ammattilaisten tuella hyvin strukturoitua. Koiralla näytti olevan tunneterapeutin taitoja. Elämä rauhoittui. Voimia säästyi. Omahoitajaksi hakeutuminen tuntui oikealta. Lapsen kasvua ja kehitystä seurasi myös lastensuojelu.
Sitten tuli päivä, jona puoliso lomautettiin. Miehen toimenkuvan lakkauttaminen tiputti perheen toimeentulostaan taistelevien joukkoon. Tukihakemuspäätöksien varassa oltiin.
Uutisten seuraaminen vain lisää Liisan huonoa oloa. Hallituksen leikkaukset osuvat juuri heidän laisiinsa lastensuojelupalveluita ja omaishoidon vammaistukea tarvitseviin. Lamaan ajautuvan yhteiskunnan vaikutukset kohdistuvat nekin perheeseen, kun asunto ei mene kaupaksi.
”Olemme eläneet näin toista vuotta. Työttömyys on pahentunut kaiken aikaa. Se vie toivon omastakin työllistymisestä”
Elämä ei pysähdy, ei edes rahattomana
”Olemme eläneet näin toista vuotta. Työttömyys on pahentunut kaiken aikaa. Se vie toivon omastakin työllistymisestä”, Liisa toteaa.
Kun yläkerran asennossa tapahtui vesivahinko, vesi valui juuri Liisan perheen asuntoon. Taloyhtiö alkoi kiirehtiä putkiremonttipäätöstä. Liisa sanoo, että elämä muistuttaa valveilla koettua painajaista. Hän taistelee toivottomuutta vastaan usein, etenkin öisin.
”Remontteja tarvitaan toki. Mutta ei meillä ole rahaa vastata pienimpäänkään muutokseen.”
Kamala kahden euron uutinen
Laskujen eräpäiviä siirretään, laskuja jätetään rästiin, ulosottoa vältellään, tavaroita myydään, tarjouksia etsitään. Ei ole päivää ilman rahaan liittyvää ahdistusta. Perheelle 20 euroa on viikon ruokaraha.
Keväällä kuopuksen koululla keksittiin, varmaan lasten iloksi, pullavälitunnit. Kahdella eurolla voi ostaa pullan ja juoman.
”Aivan kamala idea, siis meidän tilanteessamme. Monta riitaa ja pahaa mieltä pullavälitunti on kotona kylvänyt.”
”Olen hirveän väsynyt ja peloissani tilanteestamme. Voit kuvitella, miltä tällaisessa tilanteessa ruokalahjakortin saaminen minusta tuntui.”
Liisa koettaa ostaa esikoiselle niitä elintarvikkeita, joita tämä kykenee nielemään, ja kuopukselle ruokaa niin, ettei lapselle jäisi nälkä.
”Syömme perheenä päivällisen yhdessä, mutta mieheni ja minä otamme enää nimellisen annoksen.”
Nimi on muutettu perheen yksityisyyden suojaamiseksi. Kuva on kuvituskuva.
Ruoka-apu auttaa vaikeimman hetken yli
Tuemme ruoka-avulla vähävaraisia ja heikossa asemassa olevia lapsiperheitä Suomessa.
Vuonna 2024 Pelastakaa Lasten Eväitä Elämälle -ohjelman tukimuodoilla tuettiin vuonna 17 942 lasta. Heistä 14 382 sai ruoka-apua.
Tue lapsia ja perheitä
Lahjoittamalla voit tukea lasten harrastamista ja koulunkäyntiä, ehkäistä syrjäytymistä sekä auttaa perheitä ruoka-avulla.
