Kriisitilanteen kohtaaminen – selkokielinen sivu 

Kriisit ovat osa elämää. Ne ovat järkyttäviä ja usein yllättäviä tapahtumia, jotka tuovat haasteita ja harmia arkeemme. Kriisitilanteen voi aiheuttaa esimerkiksi koronapandemia, sota, läheisen kuolema tai vanhempien ero. 

Vaikka kriisit tuntuvat ahdistavilta, meillä jokaisella on taitoja selviytyä niistä. Tältä sivulta löydät tietoa siitä, miten kriisit vaikuttavat lapsiin ja nuoriin. Lisäksi voit lukea, miten aikuinen voi auttaa lasta tai nuorta kriisitilanteessa, ja mitä lapsi tai nuori voi itse tehdä. 

Näin tuet lasta kriisitilanteessa 

  • Ole lähellä ja rauhoita lasta. 
  • Kuuntele lasta ja kannusta häntä kertomaan ajatuksistaan. 
  • Auta lasta näkemään tulevaisuus hyvänä. 
  • Suojele lasta liialliselta mediatulvalta. 
  • Hae tarvittaessa apua lapsen auttamiseksi. 

Lapset kärsivät kriisitilanteessa monin tavoin 

Kriisit voivat vaikuttaa erityisesti lapsiin voimakkaasti. Lapset aistivat ja elävät mukana toisten lasten hätää. Monet ovat huolissaan siitä, onko itse turvassa ja ovatko läheiset turvassa. 

Lapsi on myös voinut juuri palata kriisialueelta tai hänellä on kriisialueella läheisiä ihmisiä, joista hän on huolissaan. Lapsella saattaa olla muistoja tai kokemuksia samanlaisista kriiseistä, ja ne nousevat mieleen uudessa kriisitilanteessa. 

Aikuisen on tärkeä seurata, kuinka lapsi suhtautuu kriisiin. Lisäksi aikuisen kannattaa tarkkailla sitä, kuinka paljon lapsi seuraa ikäviä uutisia mediasta ja miten hän suhtautuu niihin. Aikuisen täytyy kuunnella ja lohduttaa lasta ja antaa hänelle rehellisiä vastauksia. 

Aikuinen ja lapsi voivat myös yhdessä miettiä, voisivatko he auttaa jotenkin hädässä olevia ihmisiä. Toisten auttaminen voi helpottaa omaa ahdistusta. 

Aikuinen, näin tuet lasta tai nuorta kriisissä: 

  • Kuuntele lasta ja nuorta. Etsi tietoa asiasta, josta lapsi tai nuori on järkyttynyt. Keskustelkaa asiasta rauhallisesti. Perustakaa keskustelunne tosiasioihin ja unohtakaa mielipiteet ja turhat arvailut.
  • Varaudu olemaan lapsen tai nuoren saatavilla, jos hän haluaa keskustella kanssasi tai olla lähelläsi. Lapsi tai nuori tarvitsee sinua kriisitilanteessa luultavasti enemmän kuin normaalisti. 
  • Jos lapsi tai nuori haluaa puhua järkyttävästä tapahtumasta, auta häntä sanoittamaan tapahtumaa, jos hän ei itse osaa tai pysty puhumaan asiasta. Voitte käyttää keskustelussa apuna myös esimerkiksi Papunetin kuvia
  • Kerro lapselle tai nuorelle, että hän saa tuntea kaikkia tunteita. On normaalia, että hän kokee voimakkaitakin tunteita silloin, kun oma tai läheisen turvallisuus on vaarassa. Yritä pysyä itse rauhallisena. 
  • Suojele lasta tai nuorta liialliselta mediatulvalta, kuten tv-uutisilta ja nettisisällöiltä. On hyvä saada luotettavaa tietoa tilanteesta, mutta liiallinen uutisten seuraaminen voi myös lisätä ahdistusta. 
  • Normaalit arjen rutiinit on tärkeä säilyttää myös kriisitilanteessa. Huolehdi siitä, että lapsi tai nuori syö, nukkuu ja liikkuu riittävästi. Rutiinit tuovat turvaa ja pitävät ajatukset poissa järkyttävistä asioista. 
  • Kerro lapselle tai nuorelle, että järkyttäviä asioita tapahtuu vain harvoin ja tulevaisuudessa on vielä mukavia asioita edessä. Muistuta, että olet aina lapsen tai nuoren tukena. 
  • Hae ulkopuolista apua, jos lapsen tai nuoren olo on erittäin ahdistunut tai hän ei pysty esimerkiksi nukkumaan tai käymään koulua. Voit hakea apua esimerkiksi asuinpaikkasi sosiaali- ja kriisipäivystyksestä tai koulun terveydenhoitajalta. Tarvittaessa voit hakea apua myös itsellesi. 
  • Ota yhteys poliisiin heti, jos epäilet, että lapsesi tai hänen kaverinsa on joutunut seksuaalisen väkivallan kohteeksi. Seksuaalista väkivaltaa on esimerkiksi seksuaalinen kommentointi, koskettaminen ilman lupaa ja seksiin pakottaminen. 

Lapsi tai nuori, näin helpotat oloasi kriisitilanteessa: 

  • On normaalia tuntea erilaisia tuntemuksia silloin, kun oma tai toisen ihmisen hyvinvointi tai turvallisuus on vaarassa. Saat tuntea juuri sellaisia tunteita kuin tunnet. 
  • Omista tuntemuksista ja ajatuksista kannattaa keskustella toisten ihmisten kanssa. Voit puhua esimerkiksi ystävän, vanhempien tai muiden turvallisten aikuisten kanssa. Voit myös mennä juttelemaan koulusi psykologin tai terveydenhoitajan kanssa. 
  • Vältä liiallista mediatulvaa. On hyvä seurata uutisia ja saada luotettavaa tietoa tilanteesta. Huolehdi kuitenkin siitä, että uutiset eivät saa sinua ahdistumaan lisää. Tee myös asioita, jotka saavat ajatuksesi pois ikävistä asioista ja tapahtumista. 
  • Arjen rutiinit on tärkeä säilyttää myös vaikeissa tilanteissa. Huolehdi siitä, että nukut, syöt ja liikut tarpeeksi. 
  • Vaikka jokin tapahtuma järkyttää sinua, suurempaan pelkoon ei yleensä ole aihetta. Järkyttävät tapahtumat ovat harvinaisia, ja tulevaisuudessa sinua odottaa vielä monia mukavia asioita.