Torpparinmäen peruskoululla järjestettiin Digisuunnistus-tapahtuma ja kävimme kysymässä tapahtumaan osallistuneilta ajatuksia digilaitteisiin liittyvistä mahdollisuuksista ja haitoista koulun ja kodin arjessa.
Lasten päivittäisen digiarjen turvaamisessa huoltajat ja koulut ovat avainasemassa.
Torpparimäen peruskoulun vanhempainyhdistyksen puheenjohtaja Sanna Franck kokee, ettei useimmilla vanhemmilla ole digitaalisuudesta riittävää asiantuntemusta ja tämän takia Telian, Pelastakaa Lasten ja koulun vanhempainyhdistyksen yhteinen Digisuunnistus koulun oppilaille otettiin koululla ilolla vastaan.
Digisuunnistus tarjosi oppilaille normaaliarjesta poikkeavan aamupäivän ja digirasteilla asiantuntijoiden tietoa, kuinka toimia erilaisissa digitaalisissa ympäristöissä vastaantulevissa eri tilanteissa.
– Vaikka lapset ovat teknisesti taitavia laitteiden kanssa, niin he ovat kehitystasoltaan yhä lapsia. On siinä ristiriita, kuinka paljon he teknisesti osaavat ja missä määrin he ymmärtävät, missä on ei-sopivan toiminnan raja, pohtii vanhempainyhdistyksen
Sanna Franck.
Vaikka vanhemmat saattavat olla alakynnessä lapsiensa teknisiin digitaitoihin nähden, aikuisella on kuitenkin valttina puheeksi ottamisen taito.
– Se, että kykenee juttelemaan neutraalisti sosiaalisen media lieveilmiöistä, seksuaalisuudesta, lasten alastomuuden väärinkäytöksistä, sopimattomien yhteydenottojen mahdollisuudesta, tarjoaa jo tämä lapsille turvantunnetta, että kyseiset teemat eivät nolostuta aikuisia, vaan he osaavat sanoittaa näitä lapsille haitallisia sisältöjä, joita netissä pyörii.
Vanhempainyhdistyksen puheenjohtajana Sanna Franck on törmännyt henkilökohtaisesti lasten ei toivottuihin digitouhuihin, ja sanoo olleensa todella yllätetty, että lasten keskenään keksimä jännä olikin paljastuttuaan juuri sitä, mitä netissä ei tulisi tehdä.
– Tällainen oli meille aikuisille todella silmiä avaavaa ja erittäin tärkeää tietoa siitä, miten haastavasta asiasta digitaalisuudessa on kyse ja kuinka tärkeää digitaidoista on puhua, Sanna Franck sanoo.
Osalle oppilaista digi on loputon houkutus
Matematiikan opettaja Laura Nieminen sanoo, ettei muita vaihtoehtoja ole kuin elää tämän digiajan mukana.
– Digitaalisuus on tuonut paljon uusia haasteita opettamiseen. Koulujen on pitänyt myös itse luoda sääntöjä oppituntien sujuvuuden turvaamiseksi. Teemme paljon töitä tietokoneella ja osalle oppilaista on vaikea pysyä opetukseen tarkoitetulla sivulla. Kun opettajan huomio on muualla, oppilas on jo siirtynyt viihdyttävimmille sivustoille.
Laura Nieminen sanoo, että ottaisi mielellään kirjat takaisin opetuksen perustaksi, elleivät kirjahankinnat olisi siinä määrin rahakysymys. Oppimisen aloittaminen kirjojen avulla avittaisi sekä keskittymiskyvyn että lukutaidon kehittymistä, joita molempia tarvitaan oppimiseen.
– Tämän päivän oppilailla on vaikeuksia keskittyä ja haasteita lukea, mutta tylsyyden sietokykyä heillä ei ole lainkaan, Laura Nieminen toteaa.
Kysely vanhemmille
Myös Pelastakaa Lapsia on kiinnostanut lasten ja vanhempien näkemykset digiturvasta ja lasten digilaitteiden käytöstä. Tehdyn kyselyn perusteella vastaajista yhdeksän kymmenestä piti erittäin tai melko hyvänä suunnitelmana sitä, että opettajat ja rehtorit voisivat lain turvin rajoittaa nykyistä tehokkaammin mobiililaitteiden käyttöä koulupäivän aikana.
– Tämä on merkittävä signaali. Meidän on tärkeää pohtia erilaisia keinoja, joilla tukea oppilaiden tasapainoista digiarkea ja opiskelurauhaa koulupäivän aikana, Pelastakaa Lasten digitaalisen lapsuuden keskuksen, Kiditalin, asiantuntija Veera Träskelin toteaa.
Kännykkä on yhteydenpitoa varten, sanovat koululaiset
Mitä kännyköistä ja netistä pohtivat sitten Torpparinmäen peruskoulun oppilaat?
– Viestittelen kavereille WA:ssa ja Snäpissä, teen IG:ssä omaa sisältöä. Varmaan Instagramin selaaminen vie minulta eniten sellaista aikaa, jonka voisin käyttää paremminkin, tuumaa Olivia,15.
– Läheisten kanssa juttelen puhelimella, sillä tavalla tulee erilaiset tunne- ja olotilajutut purettua parhaiten. Soitan parhaille kavereilleni, kun on jotain kerrottavaa.
Vaikka kotona puhelimen selaamiseen saattaa kulua vähän turhan paljon aikaa, Olivialla on elämässään myös muita itselle tärkeitä asioita kuten tanssi, maalaus ja painonsoitto.
Oppilaskunnassa toimiva Tara, 15, sanoo oppilaskunnan luoneen sääntöjä oppilaiden puhelimenkäytölle, jotta puhelimet eivät häiritsisi koulunkäyntiä ja oppilailla olisi yhteiset käytöstavat myös tunnilla.
– Esitimme, että liian monta puhelinmerkintää johtaisi jälki-istuntoon, Tara kertoo.
– Olemme painottaneet sitä, että puhelin sinällään on ok, mutta tunnilla se on väärä kanava väärässä paikassa, koska työrauha on oppimiselle tosi tärkeä asia. Toisten työrauhaa on opittava kunnioittamaan, vaikka opetus ei kiinnostaisi itseä. Tunnilla on tosi vaikea keskittyä, kun niin moni ei tunnu oivaltaneen oppitunnin arvoa.
Erik, 11, sanoo, että vasta 7. luokalta alkaen on lupa käyttää puhelinta välitunnilla. Hän kokee välitunnit kuitenkin hetkinä, jolloin kännykkä ei ole tarpeen, koska silloin voi pelata jalkapalloa, keinua tai vaan jutella kavereiden kanssa.
Vapaa-ajalla hän seuraa puhelimesta mielellään Suomi-tubettajia. Hän on tyytyväinen niihin kanaviin, joita seuraa netissä. Hän ei ole törmännyt kiusaamiseen tai muuhun ikävään.
– Minulla ei ole peliaikaa, mutta pelaan jotain tunnin kaksi päivässä. Jos pelin voi tallentaa, niin on ihan ok lopettaa, kun pyydetään. Jos pelissä on joku tehtävä, jonka olen ajatellut tehdä loppuun ennen kuin lopetan, niin olen saanut sen tehdä, jos se on joku 5–10 minuuttia, se tärkeä juttu, joka on ollut kesken, Erik sanoo.
Sofia, 11, puolestaan on tyytyväinen, ettei hänen tarvitse itse päättää kuinka kauan on koneella.
– Minulla on sellainen perhejuttu, josta äiti näkee käyttöajan, kertoo puolestaan Sofia.
– Pelit sammuvat tunnin käytön jälkeen. Silloin totean, että tää loppu nyt. Minusta se on hyvä juttu, ettei tarvitse itse päättää lopettamisesta. En ikinä mieti kauanko olen ollut koneella. Minulla jää kylliksi aikaa tehdä muutakin. Olen kaverin kanssa. Siivoan huonetta, käyn taidekoulussa, piirrän ja maalaan. Joskus voin käyttää ajan koneella jo aamusta, jos olen herännyt aikaisin.
Teksti Raili Mykkänen Kuvat Anna Autio
Tietoa digiasioihin
KIDITAL on Pelastakaa Lasten digitaalisen lapsuuden keskus, käy kurkkaamassa.
HUIPPULA-palvelu vahvistaa viidesluokkalaisten digitaalisen hyvinvoinnin ja turvallisuuden välttämättömiä taitoja. Huippulan löydät myös ruotsiksi nimellä Toppen.
NETTIVIHJE tarjoaa lapsille ja aikuisille tietoa ja neuvoja lapsiin netissä kohdistuvasta seksuaaliväkivallasta.
OPITAAN DIGITURVALLISUUTTA Harjoittele yhdessä Sannin kanssa on opas lapsille nettiturvallisuudesta.
Digitaalisen lapsuuden keskuksemme Kidital on lasten turvana digiarjessa. Kidital on yhteistyöalusta, jolla lasten digitaalisesta hyvinvoinnista ja turvallisuudesta kiinnostuneet toimijat yhdistävät voimansa. Pääyhteistyökumppanimme ovat Accenture, Gigantti, Google-säätiö, Microsoft ja Telia.
