Hallitus ilmoitti 16.4. uusista talouden jättisäästöistä ja veronkorotuksista. Pääministeri perusteli toimia sukupolvien välisellä oikeudenmukaisuudella, mutta leikkaukset osuvat valitettavasti jälleen myös lapsiin ja lapsiperheisiin.
Pelastakaa Lapset julkaisi 8.4. Ei leikata lapsilta enää -vetoomuskampanjan. Vetoomus keräsi alle viikossa 28 220 allekirjoitusta huolestuneilta suomalaisilta. Yhdessä vaadimme, ettei hallitus leikkaisi lasten peruspalveluista, mielenterveyden tuesta tai kouluilta, eikä lisäisi lapsiperheköyhyyttä. Käymme nyt läpi kehysriihen keskeiset päätökset ja arvioimme, kuuliko hallitus äänemme ja vetoomuksemme.
Hallitus leikkaa perusterveydenhuollosta, mutta tarjoaa pientä laastaria lasten ja nuorten tukeen
Vaadimme vetoomuksessamme, ettei lasten peruspalveluista ja mielenterveyden tuesta tule leikata enempää. Hallitus on jo aiemmin päättänyt kohdistaa suuria säästötoimenpiteitä erityisesti hyvinvointialueiden palveluihin. Tämä suunta jatkuu kehysriihen rahoitusleikkauksissa.
Hallituksen kaavailema hoitotakuun palauttaminen perusterveydenhuollossa 14 vuorokaudesta 3 kuukauteen tulee heikentämään lasten peruspalveluita ja jo ennestään hauraissa kantimissa olevia mielenterveyden palveluita.
Palveluihin pääsy on hyvinvointialueilla jo nyt usein vaikeaa. Hoitotakuuta koskevien velvoitteiden purkaminen syventää ongelmaa entisestään, heijastuu suoraan lasten ja perheiden hyvinvointiin ja vaarantaa oikeuden saada oikea-aikaista ja riittävää hoitoa.
Hallituksen esityksiin sisältyy uusi ja tarpeellinen lasten ja nuorten toimenpidepaketti, johon sisältyy rahoitusta muun muassa koulunuorisotyöhön ja mielenterveyden matalan kynnyksen chat-palveluihin. Toimenpidepakettiin varattu 5 miljoonan vuosittainen rahoitus on kuitenkin pieni laastari suhteessa järjestöjen työhön kohdistettuihin suuriin lisäleikkauksiin. Nämä leikkaukset tulevat toteutuessaan heikentämään monien matalan kynnyksen palvelujen tarjontaa.
Peruskoulu on hallituksen suojelussa, mutta ammatillisesta koulutuksesta leikataan
Positiivista on, että peruskoulun osalta hallitus on kuullut vetoomuksemme: peruskoulun rahoitukseen ei esitetä leikkauksia.
Samalla hallitus pettää lupauksensa, kun ammatilliseen koulutukseen kohdistetaan yhteensä 100 miljoonan euron uudet leikkaukset. Koulutuksen kuului olla hallituksen erityissuojeluksessa, mutta uusilla sopeuttamistoimilla tämä ei toteudu.
Hallitus esittää, että oppivelvollisuuslakia muutetaan niin, että oppimateriaalien maksuttomuus toisella asteella rajataan siihen kalenterivuoteen, jonka kuluessa opiskelija täyttää 18 vuotta. Pelastakaa Lapset yhdessä muiden kansalaisjärjestöjen kanssa on kampanjoinut useamman hallituskauden ajan vahvasti toisen asteen maksuttomuuden puolesta. Oppivelvollisuuden laajentaminen toiselle asteelle on ollut merkittävä toimenpide kohti kaikkien lasten ja nuorten yhdenvertaisia mahdollisuuksia opiskella. Pelastakaa Lapset näkee, että opintojaan päättävien köyhyydessä elävien ja vähävaraisen nuorten opinnot ovat nyt uhattuna.
Eväitä Elämälle -ohjelmamme avulla olemme tukeneet vähävaraisia nuoria toisen asteen oppimateriaalikustannuksissa. Oppimateriaalitukihakemusten määrä on vähentynyt huomattavasti toisen asteen oppivelvollisuuden laajentamisen astuttua voimaan. Arviomme on, että hallituksen päätöksen myötä hakemusten määrä järjestöllemme jälleen kasvaa.
Tämä on väärä suunta, ja kertoo siitä, ettei uudistuksen perimmäistä tavoitetta ole ymmärretty. Toisen asteen oppivelvollisuuden oli tarkoitus edistää sitä, että nuoret saavat tutkinnon ja ammatin, työllistyvät paremmin ja pääsevät itselliseen elämän alkuun.
Hallitus ilmoitti myös erillisestä 5 miljoonan kertaluontoisesta rahoituksesta kiusaamisen vastaiseen työhön. Tämä panostus tulee totisesti tarpeeseen. Jatkossa tulisi turvata kiusaamista ja väkivaltaa torjuvien ja ennaltaehkäisevien toimien rahoitus pitkäaikaisesti.
Kulutusverojen ja terveydenhuollon maksujen korotukset voivat lisätä lapsiperheköyhyyttä
Ennen kehysriihtä arveltiin, että hallituksen jo toteuttamien toimien takia noin 17 000 lasta lisää on putoamassa köyhyysrajan alapuolelle, mikä nostaisi Suomessa pienituloisissa perheessä elävien lasten määrän jopa 140 000 lapseen. Lapsille pienituloisuus tarkoittaa heikompia mahdollisuuksia harrastaa ja osattomuuden kokemuksia omassa elinpiirissään, sekä puutetta perustarpeista, kuten ruoasta, mikä heikentää lasten kokonaisvaltaista hyvinvointia.
Nyt päätetyt uudet sopeuttamistoimet tulevat heikentämään entisestään haavoittavimmassa asemassa olevien lasten tilannetta. Yleisen arvonlisäverokannan korotus vaikuttaa kaikkien kotitalouksien kulutukseen heikentävästi. Erikoisairaanhoidon asiakasmaksujen korotus ja lääkekorvausten leikkaaminen osuvat moniin pienituloisiin perheisiin, joilla jo valmiiksi suurin osa tuloista kuluu perustarpeiden turvaamiseen.
Pelastakaa Lapset pitää välttämättömänä, että jo toteutettujen ja nyt esitettävien heikennysten yhteisvaikutukset arvioidaan huolellisesti, ja arvioinnin pohjalta tehdään korjaavia, lapsiperheköyhyyttä vähentäviä toimia. Mikäli perheille välttämättömiä kustannuksia kasvatetaan veronkorotuksilla ja maksujen nostolla, se tulisi kompensoida pienituloisille perheille.
Hallituksen 16.4. tekemät linjaukset pohjustavat tulevien vuosien talouspäätösten valmistelua. Tuleviin budjettipäätöksiin voidaan yhä vaikuttaa, ja sitä työtä Pelastakaa Lapset jatkaa.
