Valmistaudu tapaamiseen

Tässä kohtaa aikuinen tietää kohtaavansa lasta  ja suunnittelee tapaamista. Valmistautumisessa on kyse aikuisen omasta valmistautumisesta ja lapsen mahdollisuudesta valmistautua tapaamiseen ja saada tietoa. Valmistautuminen lisää lapsen osallisuuden kokemusta ja mahdollistaa sen, että lapsi paremmin hahmottaa omaa prosessiaan.

ANNA TIETOA LAPSELLE ETUKÄTEEN

• Tiedota työstäsi lapsille. Ota lapset mukaan suunnittelemaan, mikä on paras tapa ja paikka tiedottaa. Lapsilla saattaa olla ennakkoluuloja ja pelkoja palveluita kohtaan, joita voit tiedolla hälventää. Kun lapsi löytää tiedon palvelusta itse, syntyy mahdollisuus hakeutua avun piiriin omaehtoisesti.
• Osoita henkilökohtainen kutsu lapselle, jota olet tapaamassa tekstiviestin, kirjeen tai lyhyen videon muodossa. Näin annat lapselle tietoa ensimmäisestä tapaamisestanne, jotta myös lapsi voi valmistautua siihen. Käytä kuvatuettua materiaalia.  Voit pyytää lasta ja hänelle läheistä aikuista käymään kutsun läpi myös yhdessä, erityisesti jos kyseessä on pieni lapsi.
• Tarjoa lapselle mahdollisuus olla yhteydessä sinuun jo etukäteen. Näin lapsi voi kysyä mielessä olevia kysymyksiä tai halutessaan kertoa itsestään jotain ennen tapaamistanne.
• Kuvita ensimmäisen tapaamisen tai mahdollisesti lapsen prosessin runko, jonka avulla voit kertoa lapselle, mitä lapsen työskentelyn aikana tapahtuu.  Kerro lapselle myös siitä, millaista tukea muulle perheelle tarjotaan, mikäli koko perhe on asiakkaana. Vältä vaikeita käsitteitä ja mieti jo etukäteen, miten voit selittää ne lapselle ymmärrettävällä tavalla.

HUOMIOI LAPSEN YKSILÖLLISET TARPEET

• Huomioi lapsen tarpeita jo ennakkoon. Esimerkiksi kyky olla erossa vanhemmasta on pienen lapsen kannalta hyvä miettiä etukäteen. Tai onko sinulla mahdollisuus tarjota pientä välipalaa, jos lapsi tulee esimerkiksi suoraan koulusta tapaamiseen? Pienet asiat jäävät lasten mieleen palvelukohtaamisista välittämisenä.
• Selvitä ja huomioi lapsen tapa kommunikoida tai lapsen kieli jo etukäteen. Hanki tarvittaessa lapselle tulkki tai kutsu mukaan läheinen, joka voi toimia lapsen tukena. Jokaista lasta tukee selkeä, yksinkertainen kieli sekä kuvien käyttö.
• Monia lapsia (ja aikuisiakin) jännittää tulla uusien palveluiden piiriin. Mitä vaikeampi aihe, sitä enemmän lapsi usein jännittää.  Jos mahdollista, voit jutella jännityksestä etukäteen.
  Kysykää lapselta, mikä hänen oloaan voisi helpottaa. Lapset ovat kertoneet, että esimerkiksi mahdollisuus käydä tutustumassa, saada pienikin kontakti työntekijään jo ennakkoon, turvalelun mukaan ottaminen, läheisen ihmisen läsnäolo, tieto vaitiolovelvollisuudesta tai lupa puhua tai olla puhumatta saattavat helpottaa ensimmäiselle tapaamiselle tulemista.
• Selvitä kenen läsnäolo tapaamisessa on lapselle tärkeää, ja onko se mahdollista aiheen ja tilanteen kannalta. Moni lapsi on kertonut, että haluaa tutustua uuteen paikkaan mieluiten tutun aikuisen kanssa. Toisaalta, jos aihe on arkaluontoinen, voi olla tärkeää, että lapsi tulee yksin. Koulukuraattorin ovella on ehkä mukava piipahtaa ensimmäisen kerran  hyvän ystävän kanssa.

LUO TILA, JOSSA LAPSEN ON HYVÄ OLLA

• Mieti, mitkä ovat mahdollisia paikkoja tavata lasta. Kysy lapselta ja perheeltä, mikä olisi heille mieluisin vaihtoehdoista. Mieti myös käsiteltävän asian mukaan sopiva tila mm. se, että voitte käydä luottamuksellista keskustelua niin, etteivät ulkopuoliset ihmiset kuule ja lapsella on iänmukaisia mahdollisuuksia toimia tilassa. Omassa kotona lapsi voi vaikka esitellä itselleen tärkeitä tavaroita.
• Luo tilaan tervetullut tunnelma lapselle: jos sinulla on toimisto, voit laittaa oveen valokuvasi ja tervetuloa –kyltin, jossa voi olla kuvia siitä, mitä teet työksesi. Ota esille toiminnalliset välineet: pelit, lelut, kuvakortit, pikkuesineet, kynä ja paperi. On hyvä, että lapsikin voi tehdä toiminnan aloitteita, mutta virikkeitä ei kannata olla liikaa esillä, jotta lapsi pystyy keskittymään.
• Varmista, että tilassa ei ole lapselle vaarallisia tai lapselta kiellettyjä esineitä.
• Poista tilaan liittyviä häiriötekijöitä mahdollisuuksien mukaan: pohdi valaistus, äänimaailma ja ärsykkeet lapsen näkökulmasta. Pelottava taulu, runsas lelujen määrä tai hämärä tila voi viedä lapsen huomion itse asialta. Voit kysyä lapselta, miltä tila tuntuu.
• Voit asetella tuolit niin, ettei lapsen ja sinun välillä ole toimistopöytää. Lapset usein tykkäävät löhöillä esimerkiksi säkkituolissa toimistotuolin sijaan tai pienemmät leikkiä lattialla. Voisitko itsekin asettua lattiatasolle? Mahdollisuus liikkua voi helpottaa jännitystä.

TIEDOSTA ENNAKKO-OLETUKSESI!

• Usein meillä on jotain ennakkotietoa lapsesta, kun hän saapuu käynnille. Useimmiten ennakkotieto on lapsesta papereihin kirjattua tai aikuisilta kuultua. Tiedosta ennakko-oletuksesi ja tarkastele kenen näkökulmasta tietosi lapsesta on kerrottu. Muistuta itseäsi kohtaamaan lapsi ennakkoluulottomasti ja avoimin mielin.
• Tiedosta myös muut kuin ennakkotietoon liittyvät ennakko-oletuksesi, esimerkiksi kansallisuuksiin ja vähemmistöryhmiin liittyvät ajatukset.

2. tutustu lapseen

Vaihda linkki

3. tavoita lapsen kokemuksia

Vaihda linkki

4. Kysy palautetta

Vaihda linkki

Työkaluvinkit valmistautumiseen

TIETOA PALVELUISTA SUORAAN LAPSELLE!

On tärkeää, että työntekijä tekee työtään ja toimintaansa tutuksi lapsille. Tapoja on monia!
Koulukuraattori voi kiertää luokissa tervehtimässä oppilaita. Lapsille voi myös suunnata toiminnan esittelyjä ja materiaaleja sellaisiin paikkoihin, joista lapset tiedon huomaavat tai sitä etsivät.

Pelastakaa Lapset ry:ssä on käytössä esimerkiksi lapsille suunnattu Sporttikummitoiminnan esittely, joka tukee lapsen tiedonsaantia sekä lapsen ajatusten kuulemista palvelun alussa. Materiaalin sisällön ohella on tärkeä miettiä, mistä lapset tiedon löytävät ja saavat! Tieto tarjolla olevasta avusta täytyy viedä lasten ulottuville myös poikkeusoloissa. Tutustu Digitaalinen sosiaalityö lasten ja nuorten tukena -hankkeen vinkkeihin.

Ota lapset mukaan ideoimaan toiminnan esittelyä ja sitä, mitä kautta muut lapset voivat tietoa tavoittaa. Voit pyytää palvelua käyttäneitä lapsia tekemään mainoksen lapselle, joka miettii kannattaako palvelua käyttää. Näin lasten mielestä tärkeät asiat tulevat näkyviin. Voit myös kysyä niiltä lapsilta, jotka eivät käytä palveluita, millaisia mielikuvia heillä on ja mistä paikasta he tietoa etsisivät, jos tarvitsisivat apua. 

Omasta työstä kannattaa tehdä kuvaus, jolla voi kertoa lapsille mitä oma työ pitää sisällään, milloin ja miten lapsi voi hakeutua. On hyvä olla materiaalia myös omaan työhön liittyvistä asioista lapsille ymmärrettävässä muodossa: millaisia asioita siihen liittyy, esimerkiksi salassapito- ja vaitiolovelvollisuus tai ilmoitusvelvollisuus. Käytä kuvia tukena ja selitä vaikeat sanat ja käsitteet. Tätä kuvausta voit hyödyntää tiedottamisessa sekä ensimmäisillä tapaamisilla lapsen kanssa.

HENKILÖKOHTAINEN KUTSU LAPSELLE

Ennen tapaamista kannattaa laittaa lapselle henkilökohtainen kutsu. Ennen tapaamista, lapset toivovat ja tarvitsevat tietoa:

• Kuka sinä olet?
• Miksi lapsi kutsutaan tapaamiseen?
• Milloin ja missä tavataan?
• Mitä tapaamisella tehdään?
• Keitä tapaamisessa on paikalla?

Lapsen jännitystä voi lieventää laittamalla kuvan työntekijästä tai tapaamispaikasta, jossa näkyy vaikkapa leluja tai pelejä.  Jotkut lapset toivovat, että jo kirjeessä kerrotaan, että tapaamisella on lupa kertoa omista asioista ja mielipiteistä, mutta olla myös puhumatta. Käytä Papunet Kuvatyökalun kuvia tukena ja vältä vaikeita käsitteitä tai selitä mitä ne tarkoittavat.

Kutsun yhteyteen on mahdollista laittaa lapselle myös tehtävä, jolla lapsi voi itse jo kertoa jotain itsestään. Esimerkiksi hymynaamamittari: miltä tuntuu tulla tapaamiselle. Voit hyödyntää myös Näin haluan tutustua -työkaluamme! 

Täältä löydät valmiita etukäteismateriaaleja.

KUVITETTU TYÖSKENTELYN TAI  TAPAAMISEN RUNKO

Tee lapselle piirros tai Papunet -kuvatyökalun avulla kuvitettu runko lapsen työskentelystä tai ensimmäisestä tapaamisesta. Näin sinun tulee mietittyä jo etukäteen, miten asioita lapselle kuvaat ja lapsi saa tietoa ymmärrettävällä tavalla, mistä on kyse.

KARTOITA JA KUUNTELE LAPSEN TARPEITA JA TOIVEITA ENNAKKOON

Onko sinun mahdollisuus jo ennen työskentelyn alkua kuunnella lapsen omia ajatuksia hänen tarpeistaan ja toiveistaan?  Lapsi saa tällöin mahdollisuuden kysyä niistä asioista, jotka häntä mietityttävät ja kertoa itsestään jo jotain. Aikuiselle syntyy mahdollisuus huomioida alusta asti lapsen omia tarpeita ja toiveita. Ennen lasten vertaisryhmien alkua olemme lähettäneet lapsille lyhyen sähköisen  kuvitetun ennakkokyselyn tai tehneet sen yhdessä tutustumiskäynnillä. 

ESIMERKKI:

Olet aloittamassa X ryhmässä.  Olemme iloisia, että olet tulossa ryhmään. Meille on tärkeää, että sinulla on kivaa ja saat esittää myös omia toiveitasi. Siksi haluamme kysyä sinulta muutaman kysymyksen! 

1. Millä mielellä tulet ryhmään?

HYMYNAAMAKUVAT

2. Mistä asioista tykkäät?

KUVAT TEKEMISESTÄ

3. Lempiruokasi

AVOIN VASTAUS

4. Inhokkiruokasi

AVOIN VASTAUS

5. Haluatko kysyä tai tietää jotain juuri nyt?

AVOIN VASTAUS 

ESIMERKKIKUVAT KAHDESTA KYSELYSTÄ