Usein kysytyt kysymykset sijaisvanhemmuudesta

Käytännössä sijaisvanhempi, sijaisperhe ja perhehoitaja tarkoittavat samaa asiaa. Perhehoitaja on lainsäädännössä käytetty virallinen termi, kun taas sijaisvanhempi ja sijaisperhe ovat tutumpia arkikielen ilmaisuja.

Toisin sanoen: sijaisvanhempi (tai sijaisperhe) ryhtyy lapsen tai nuoren perhehoitajaksi.

Sijaisperheessä lapsi asuu perheen jäsenenä joko lyhyt- tai pitkäaikaisesti. Sijaisperhe vastaa lapsen päivittäisestä hoidosta ja kasvatuksesta.

Tukiperheessä lapsi asuu omassa kodissaan, ja vierailee tukiperheen luona esimerkiksi yhden viikonlopun kuukaudessa. Tukiperheen tehtävänä on tarjota lapselle ja hänen perheelleen lisätukea arkeen.

Tarvitsemme sijaisvanhemmiksi monenlaisia perheitä, sillä jokainen lapsi tarvitsee juuri hänelle sopivan kodin.

Sijaisvanhemmaksi voi ryhtyä täysi-ikäinen henkilö, jonka elämäntilanne on vakaa ja joka pystyy sitoutumaan lapsen pitkäjänteiseen tukemiseen. Myös yksin asuva voi toimia sijaisvanhempana.

Tärkeintä ei ole tietynlainen perhemuoto, vaan kyky tarjota lapselle turvallinen arki, välittäviä ihmissuhteita ja pysyvyyttä.

Sijaisvanhemmaksi voi ryhtyä täysi-ikäinen henkilö, jonka elämäntilanne on vakiintunut.

Ikärajaa ei ole erikseen määritelty, mutta usein toivotaan, että sijaisvanhemman ja lapsen välinen ikäero vastaa mahdollisimman luonnollista vanhemman ja lapsen välistä ikäeroa.

Kyllä. Jos perheessä on kaksi aikuista, molempien tulee osallistua ennakkovalmennukseen ja sitoutua sijaisvanhemmuuteen. Myös muiden perheenjäsenten, kuten kotona asuvien lasten, on tärkeää suhtautua myönteisesti sijaisperheeksi ryhtymiseen.

Sijaisvanhemmuus koskettaa koko perhettä, joten päätös tehdään yhdessä.

PRIDE-valmennus on sijaisvanhemmuutta harkitseville tarkoitettu ennakkovalmennus. Sen aikana saat tietoa sijaisvanhemmuudesta, lapsen tarpeista ja siitä, miten sijoitus vaikuttaa koko perheen arkeen.

Valmennus auttaa pohtimaan rauhassa, sopiiko sijaisvanhemmuus omaan elämäntilanteeseen. Valmennusta järjestetään ryhmämuotoisesti, ja tarjoamme myös perhekohtaisia valmennuksia.

Lisätietoa sijaisvanhemmuuden valmennuksista löydät Pelastakaa Lasten verkkosivuilta.

Lisätietoa: Perhehoidon valmennukset

Useimmiten sijoittava hyvinvointialue edellyttää, että vähintään toinen sijaisvanhemmista jää alkuvaiheessa kotiin vastaamaan lapsen hoidosta täysipäiväisesti. Tämä auttaa lasta kiinnittymään uuteen perheeseen ja rakentamaan turvallista arkea.

Käytännöt voivat vaihdella lapsen tarpeiden ja tilanteen mukaan, mutta tyypillisesti kotiin jäämistä suositellaan ainakin sijoituksen ensimmäisen vuoden ajaksi.

Lapsen sijoittamisesta keskustellaan aina yhdessä sijaisperheen kanssa. Ennen sijoitusta käydään läpi lapsen tarpeet, elämäntilanne ja mahdolliset erityiset tuen tarpeet.

Tavoitteena on löytää lapselle perhe, jonka valmiudet ja voimavarat vastaavat juuri hänen tarpeitaan. Sijoituksia ei tehdä ilman perheen suostumusta.

Sijoitus voi olla joko lyhyt- tai pitkäaikainen. Lapsen tilanteen mukaisesti sijoitus voi kestää muutamista kuukausista useisiin vuosiin.

Sosiaalityöntekijät arvioivat säännöllisesti, voisiko lapsi palata turvallisesti takaisin kotiinsa. Joskus lapsi kasvaa sijaisperheessä aikuisuuteen saakka.

Myös täysi-ikäisyyden jälkeen perhehoito voi jatkua jälkihuoltona. Monille sijaisperheestä tulee pysyvä ja tärkeä osa elämää myös sijoituksen päättymisen jälkeen.

Sijoitetulla nuorella on oikeus jälkihuoltoon sijoituksen tai huostaanoton päätyttyä. Jälkihuollon tarkoituksena on tukea nuoren siirtymistä kohti itsenäistä elämää.

Käytännössä täysi-ikäinen nuori voi esimerkiksi jatkaa asumista sijaisperheessä ja saada samalla jälkihuoltosopimuksen mukaista tukea.

Perhehoitajamme eivät jää tehtävässään yksin. Pelastakaa Lasten sijaisvanhempien tukena ovat perhehoitoon erikoistuneet perheohjaajat ja sosiaalityöntekijät, jotka tapaavat lasta ja perhettä säännöllisesti.

Lisäksi tarjoamme muun muassa työnohjausta, koulutuksia, vertaistapaamisia, virkistystoimintaa sekä sijaisjärjestelyjä perhehoitajien vapaiden ajaksi. Perhehoitajille kuuluu myös terveystarkastus kahden vuoden välein.

Kaikista sijaisvanhemmuuteen liittyvistä asioista, niin ilonaiheista, onnistumisista kuin huolistakin.

Haluamme, että sijaisvanhemmat kokevat voivansa puhua avoimesti kaikista tilanteista. Mitä aikaisemmin asioita pohditaan yhdessä, sitä paremmin voimme tukea sekä lasta että perhettä.

Sijaisvanhemmille maksetaan hoitopalkkiota ja kulukorvausta hyvinvointialueiden kanssa tehtyjen sopimusten mukaisesti. Palkkion suuruuteen vaikuttavat muun muassa lapsen hoidon ja tuen tarve sekä tehtävän vaativuus.

Palkkion lisäksi maksetaan kulukorvausta, jolla katetaan lapsen hoidosta ja arjesta aiheutuvia tavanomaisia kustannuksia. Sijoituksen alkuvaiheessa voidaan lisäksi maksaa käynnistämiskorvausta välttämättömiin hankintoihin.

Palkkion ja kulukorvauksen avulla sijaisvanhemmalla on mahdollisuus keskittyä lapsen hoitoon, huolenpitoon ja arkeen.