Useampi kuin joka toinen Eurooppaan paenneista lapsista kertoo kokeneensa uhkaavia tilanteita ihmiskauppiaiden, rajaviranomaisten tai poliisin toimesta, selviää Pelastakaa Lasten uudessa selvityksessä. Raportti julkaistaan hetkenä, jolloin EU:n muuttoliike- ja turvapaikkapolitiikan uudistus etenee. Lapsen oikeuksien turvaamisen on oltava kaikkien toimien keskiössä.
Pelastakaa Lapset on kerännyt tietoja 500:lta Eurooppaan pakolaisena tai maahanmuuttajana saapuneelta lapselta sekä huoltajalta. Hope and Harm -selvityksessä korostuvat haasteet, joita turvaa Euroopasta etsivät ovat kohdanneet paettuaan väkivaltaa kotimaissaan.
Eri Aasian, Lähi-idän ja Afrikan maista kotoisin olleista kyselyyn vastanneista lapsista yli puolet (56 %), kertoo kokeneensa uhkaavia tilanteita matkallaan Eurooppaan. Näistä lapsista kolme neljästä ilmoitti tämän liittyvän kohtaamisiin poliisien kanssa. Lapsista puolet kertoi tapauksista rajaviranomaisten ja kuusi kymmenestä ihmiskauppiaiden kanssa.
Monet Afganistanista ja Syyriasta kotoisin olevat lapset ilmoittivat pahoinpitelyistä ja uhkailuista rajaviranomaisten toimesta. He kertoivat myös joutuneensa yöpymään metsissä ja vuorilla. Eräs lapsi kuvaili yhtä tilannetta seuraavasti: ”Kreikkalainen poliisi löi minua kovaa käteeni. He veivät kaikki vaatteeni ja lähettivät meidät takaisin Turkkiin.”
Nyt 18-vuotias Omar* pakeni sotaa Syyriassa yhdeksän vuotta sitten. ”Matka tänne oli äärimmäisen vaarallinen. Tiesimme kuitenkin, että jos emme lähtisi, kuolisimme joka tapauksessa, tekisimme sitten niin tai näin.”
Omar kertoo matkanneensa laillisesti lentäen Libanonista Turkkiin. Tämän jälkeen koitti siirtyminen Kreikkaan. ”Yritimme kolme kertaa. Poliisit sieppasivat tai pahoinpitelivät joitakin meistä.”
Omar ja hänen sisaruksensa päätyivät lopulta matkaamaan Kreikkaan täyteen ahdetussa kumiveneessä, joka upposi muutaman kymmenen metrin päästä rannasta. ”Olin nuori; enkä osannut uida, ja vesi oli hyvin syvää. Jumalalle kiitos, kukaan ei kuollut”, sanoi nykyään Ruotsissa asuva ja maan kansalaisuuden saanut Omar.
Ukrainasta lähtöisin olleiden lasten kokemukset ovat osin erilaiset verrattuna muualta tulleisiin. Pakomatkat Euroopan sisällä ovat suhteellisen suoraviivaisia ja lyhyitä. Ukrainasta paenneilla on EU:n tilapäisen suojelun direktiivin mukaisesti oikeus oleskella ja työskennellä heitä vastaanottaneissa maissa. Monessa EU:n ulkopuolisessa Euroopan maassa on käytössä vastaavia käytäntöjä Ukrainasta pakenevia koskien.
Selvitykseen osallistuneista Ukrainasta lähtöisin olleista lapsista alle viidennes (18 %) koki vaaraa paetessaan muualle Eurooppaan. Näistä lapsista yksikään ei maininnut kokeneensa uhkauksia poliisilta tai ihmiskauppiailta.
Jotkut Ukrainasta lähtöisin olevat korostivat kuitenkin, että heidän kohtelunsa on muuttunut ajan myötä. Nämä lapset kertoivat lisääntyneestä syrjinnästä, kiusaamisesta ja heikentyneestä itseluottamuksesta. Eräs lapsi totesi: “Jos kävelet kadulla puhuen ukrainaa tai venäjää, voit kokea häirintää. Koulumme lähellä on seinäkirjoituksia, joissa puhutaan pahaa Ukrainasta.” Ryhmäkeskusteluihin osallistuneet Ukrainasta lähtöisin olevat lapset toivat yleisesti esiin sen, että he kaipaavat isiään.
Monet selvitykseen osallistuneista lapsista kertoivat kuitenkin tuntevansa olonsa turvallisemmaksi uudessa asuinmaassaan. Eräs lapsi totesi, että “enää ei ole pommeja, eikä ohjuksia”.
Eurooppaan saapuvien lasten oikeudet tulee turvata
EU:n uusi muuttoliike- ja turvapaikkapolitiikka tulee muuttamaan Euroopassa noudatettavia järjestelmiä ja menettelytapoja. Uusi politiikka voi vahvistaa käytäntöjä, joissa voi tapahtua lapsen oikeuksien loukkauksia. Uudessa järjestelmässä Eurooppaan epävirallisia reittejä pitkin saapuneita lapsia uhkaisi edelleen säilöönotto sekä liikkumisvapautta koskevia rajoituksia. Pääsy keskeisiin palveluihin, kuten terveydenhuoltoon ja koulutukseen voi tämän myötä heikentyä.
– On täysin kestämätöntä, että niin moni sotaa ja väkivaltaa Eurooppaan ja turvaan pakeneva lapsi joutuu matkallaan kokemaan uusia vaaroja, väkivaltaa ja muita oikeuksiensa rikkomuksia. Perille päässeistä lapsista ja huoltajista merkittävä osa on lisäksi kokenut syrjintää uudessa asuinmaassaan, sanoo Eveliina Viitanen, Pelastakaa Lasten kehittämispäällikkö.
– Liikkeellä olevia lapsia on kohdeltava ensisijaisesti nimenomaan lapsina, yhtäläisesti ja heidän ihmisarvoaan sekä kaikkia oikeuksiaan kunnioittaen. Lasten perustarpeista on huolehdittava aiempaa kokonaisvaltaisemmin. Lapsilla on oikeus saada suojelua, koulutusta sekä päästä terveydenhuoltoon, mukaan lukien mielenterveyspalveluihin.
– EU:n jäsenmaiden ja parlamentin joulukuussa saavuttama sopu Euroopan maahanmuutto- ja turvapaikkajärjestelmän uudistamisesta on pitkäaikaisten neuvottelujen tulos, joka voidaan kuitenkin nähdä lasten suojelemisen ja oikeuksien näkökulmasta epäonnistumisena. Uuden maahanmuutto- ja turvapaikkasopimuksen myötä voidaan luoda liikkumisen rajoitteita, joiden seurauksena yhä useampi Eurooppaan pyrkivä lapsi hyvin todennäköisesti päätyy käyttämään vaarallisia reittejä. Sopimus ei tarjoa ratkaisuja tähän jo suureksi kasvaneeseen ongelmaan, toteaa Viitanen.
Pelastakaa Lapset peräänkuuluttaa Suomen ja muiden EU:n jäsenmaiden hallituksilta aktiivisia toimia, jotta sekä turvapaikkaa hakeville, että muille maahanmuuttajille luotaisiin turvallisia ja laillisia reittejä saapua Eurooppaan. Lapsille on tarjottava myös psykososiaalista tukea.
Pelastakaa Lasten selvityksen tausta:
- 2023 syyskuun ja marraskuun välisenä aikana toteutettiin 18 ryhmäkeskustelua seitsemässä maassa, joihin osallistui 95 lasta. Lisäksi haastateltiin 52 opettajaa 11 maassa sekä kerättiin tietoja kyselylomakkeen kautta 222 lapselta ja 279 huoltajalta kymmenessä maassa.
- Ryhmäkeskusteluihin osallistujat olivat peräisin Afganistanista, Angolasta, Kongon demokraattisesta tasavallasta, Etiopiasta, Gambiasta, Irakista, Marokosta, Syyriasta ja Ukrainasta. Kyselyyn vastanneet olivat Algeriasta, Afganistanista, Bangladeshista, Iranista, Irakista, Nigeriasta, Pakistanista, Somaliasta, Sudanista, Syyriasta ja Ukrainasta. He asuvat nyt kaikki heitä vastaanottaneissa eri Euroopan maissa.
- Kyselyyn vastanneista lapsista 64 prosenttia oli poikia ja 36 prosenttia tyttöjä. Kaikki selvitykseen osallistuneet lapset olivat yli 12-vuotiaita.
- Suurin osa kyselylomakkeeseen vastanneista lapsista ja huoltajista on pakolaisia Ukrainasta (86 % huoltajista ja 68 % lapsista). Ryhmäkeskusteluista 12 järjestettiin Ukrainasta paenneiden keskuudessa.
- Alaikäisten pakolaisten ja muiden maahanmuuttajien hyvinvointia ja kokemuksia sekä näihin aiheisiin liittyvää politiikkaa koskevia analyysejä sekä johtopäätöksiä varten tarkasteltiin myös muita lähteitä. Ryhmäkeskusteluista, haastatteluista ja kyselyistä peräisin olevat tiedot eivät ole edustavia, eikä niitä tulisi yleistää kaikkiin pakolaisiin eri maissa Euroopassa.
