Pelastakaa Lasten Huippula-kyselyssä saadut yli 10 000 viidesluokkalaisen vastaukset paljastavat, että erityisesti yksinäisyyttä usein kokevien lasten digihyvinvointi on muita lapsia heikompaa.
Parhaiten viidesluokkalaiset hallitsevat digiarjen tasapainoon, osallisuuteen ja vuorovaikutukseen liittyviä taitoja. Sen sijaan osaaminen oli heikompaa kysymyksissä, jotka kartoittivat oppilaiden toimintaa sosiaalisessa mediassa tai digipelien parissa sekä heidän kykyään hallita keskittymistä ja digihäiriöitä kotiläksyjen aikana.
Pelastakaa Lasten Huippula-palvelu tarjoaa varhaiskasvatuksen ja alakoulujen opettajille helppokäyttöisiä ja laadukkaita materiaaleja mediakasvatuksen tueksi. Palvelun käyttö ja kaikki oppimateriaalit ovat maksuttomia ja koulujen käytössä valtakunnallisesti suomeksi ja ruotsiksi.
Huippula-palvelussa käytössä olevaan Suomen viidesluokkalaisten digitaalista hyvinvointia ja turvallisuutta kartoittavaan kyselyyn vastasi yli 10 000 lasta. Kysely selvittää lasten osaamista tasapainoiseen digiarkeen, osallisuuteen ja vuorovaikutukseen, turvallisuuteen ja turvataitoihin sekä kriittiseen medialukutaitoon liittyvissä kysymyksissä.
Selvityksen tulokset tarjoavat arvokasta tietoa viidesluokkalaisten digiosaamisen vahvuuksista ja kehittämiskohteista sekä siitä, miten eri taustatekijät heijastuvat oppilaiden digitaaliseen hyvinvointiin. Selvitys tukee opetuksen ja tukitoimien kehittämistä niin, että jokaisella lapsella on mahdollisuus rakentaa tasapainoinen, turvallinen ja hyvinvoiva digiarki.
Lasten kokemus yksinäisyydestä heikentää digiarkea
Sukupuolten väliset erot kyselyn tuloksissa olivat pieniä, mutta tytöt suoriutuivat kysymyksissä keskimäärin parhaiten. Ei-binääriset oppilaat saivat heikoimmat tulokset.
Yksinäisyyden kokemus heikensi oppilaiden suoriutumista digihyvinvointia mittaavissa tehtävissä.
– Paljon yksinäisyyttä kokevat oppilaat kokevat enemmän emotionaalista kuormitusta ja haasteita tasapainoisen digiarjen luomisessa kuin oppilaat, jotka tuntevat yksinäisyyttä harvoin tai eivät lainkaan, sanoo Pelastakaa Lasten asiantuntija Ronja Quagraine.
Ruotsinkielisten oppilaiden digiosaaminen oli keskimäärin heikompaa kuin suomenkielisten, erityisesti kriittisessä medialukutaidossa. Tätä voi selittää esimerkiksi oppimateriaalien saatavuuden ero sekä se, että ruotsinkieliset oppilaat saattavat joutua käsittelemään netissä enemmän vieraskielistä sisältöä kuin suomenkieliset.
Sosiaalisessa mediassa itsestään julkisesti sisältöä, kuten kuvia ja videoita, jakavat oppilaat olivat vahvempia osallisuudessa, vuorovaikutuksessa ja kriittisessä medialukutaidossa, mutta heillä oli enemmän haasteita tasapainoisen digiarjen säilyttämisessä.
Lapset, jotka eivät käytä sosiaalista mediaa, menestyivät taas parhaiten tasapainoiseen digiarkeen liittyvissä kysymyksissä, mutta heikommin muilla kyselyn osa-alueilla.
Lasten digiturvallisuuden vahvistaminen vaatii toimenpiteitä
Pelastakaa Lapset suosittelee, että koulut panostavat digiturvallisuuteen ja medialukutaitoon sekä puuttuvat kiusaamiseen yhtenäisillä ja toimivilla malleilla.
– Koulujen on aktiivisesti kehitettävä osallisuutta vahvistavia yhteisöllisiä toimintamalleja, jotka ehkäisevät yksinäisyyttä ja tukevat jokaisen oppilaan hyvinvointia. Erityisen tärkeää on huomioida haavoittuvassa asemassa olevat lapset. Kuntien vastuulla on myös varmistaa riittävä koulutus henkilöstölle, turvallisten aikuisten läsnäolo kouluissa sekä ajantasaiset tunne- ja turvataitomateriaalit. Huippula-palvelumme tarjoaakin alakoulujen käyttöön opetussuunnitelman mukaisia maksuttomia materiaaleja, Ronja Quagraine sanoo.
Tärkein mediakasvatus tapahtuu kuitenkin kotona, ja vanhemmilla on tärkeä rooli lasten digiarjen turvaajina. Pelastakaa Lapset tarjoaa Huippulassa materiaaleja myös vanhemmille mediakasvatuksen tueksi.
Pelastakaa Lapset ry:n Huippula-kyselyyn vastasi 10 312 viidesluokkalaista ajanjaksolla 17.1.2023–31.10.2024. Kyselyn yhteydessä oppilailta tiedusteltiin taustoittavia tietoja, kuten sukupuolta, yksinäisyyden kokemusta ja omien tietojen jakamista sosiaalisessa mediassa.