Vuonna 2024 kolmannes konfliktialueella tai hauraassa valtiossa asuvasta lapsesta ei päässyt kouluun. Tämä osuus on kaksi kertaa suurempi kuin maailmanlaajuinen keskiarvo, selviää Pelastakaa Lasten tuoreesta selvityksestä. Luvut kertovat konfliktien ja epävakauden vahvasta yhteydestä koulutuksen puutteeseen.
Selvityksen mukaan noin 103 miljoonaa kouluikäistä lasta, jotka asuvat 34:ssä Maailmanpankin konflikteista kärsiväksi tai epävakaaksi luokittelemassa maassa, eivät päässeet kouluun vuonna 2024. Koulua käymättömien lasten osuus hauraissa maissa on huomattavasti suurempi kuin maailmanlaajuinen keskiarvo, joka on yksi kuudesta lapsesta. Luvut korostavat konfliktin tai epävakauden ja koulunkäynnin esteiden vahvaa yhteyttä.
Gazassa, jossa 96 prosenttia koulurakennuksista on vaurioitunut tai tuhoutunut, 658 000 kouluikäistä lasta ei päässyt kouluun vuonna 2024. Sudanissa jopa 17,4 miljoonaa lasta ei ole päässyt kouluun huhtikuussa 2023 alkaneen konfliktin vuoksi.
Analyysin kattamista maista eniten koulua käymättömiä lapsia on Nigeriassa, jossa yli 18 miljoonaa lasta on vailla perusopetusta. Köyhyys, turvattomuus ja sosiokulttuuriset normit pitävät lapset – erityisesti tytöt – poissa koulusta. Tilannetta pahentavat kouluihin kohdistetut hyökkäykset erityisesti maan pohjoisosassa sekä ilmastonmuutoksen aiheuttamat tuhoisat luonnonkatastrofit. Esimerkiksi syyskuun tulvat saivat Bornon osavaltion sulkemaan kaikki alueen koulut.
Hauraat valtiot ovat muihin maihin verrattuna useammin toistuvien ja kausittaisten kriisien koettelemia ja mahdollisuudet vastata eri poikkeustilanteisiin ovat heikommat. Näiden valtioiden hallinto ei kykene tehokkaasti huolehtimaan lainsäädännöstä, taloudesta tai tarjoamaan välttämättömiä palveluita, kuten koulutusta.
Perusopetuksen ulkopuolelle jäävien lasten määrän väheneminen on ollut pysähdyksissä jo yli vuosikymmenen ajan. Liian pienet koulutusinvestoinnit, poliittiset päätökset, tuhoisat konfliktit, ilmastonmuutoksen aiheuttamat sään ääri-ilmiöt ja oppilaitoksiin kohdistuvat hyökkäykset estävät lasten pääsyn kouluun.
Kouluihin, niiden henkilökuntaan ja oppilaisiin kohdistuvat hyökkäykset sekä koulujen käyttö sotilaallisiin tarkoituksiin lisääntyivät lähes 20 prosenttia vuosina 2022 ja 2023 verrattuna kahteen edelliseen vuoteen. Noin 62 miljoonan lapsen ja nuoren koulunkäynti on keskeytynyt ilmastonmuutoksen aiheuttamien sääilmiöiden vuoksi vuodesta 2020 lähtien.
Lasten koulunkäyntiä ja oppimista on turvattava
– Koulunkäynti on etenkin kriisiolosuhteissa elintärkeää, sillä se suojaa lapsia väkivallalta, seksuaaliväkivallalta ja värväykseltä aseellisiin ryhmiin. Humanitaarisissa kriiseissä vanhemmat ja lapset kertovat meille toistuvasti, että koulutus on heidän tärkein prioriteettinsa. Maailman johtajien on aika kuunnella näitä lapsia ja varmistaa rahoitus hätätilanteissa annettavalle koulutukselle sekä hyväksyä ja panna toimeen turvallisia kouluja koskeva julistus, sanoo Pelastakaa Lasten koulutuspolitiikan ja vaikuttamistyön johtaja James Cox.
– Kaikkien konfliktien osapuolten on varmistettava, ettei kouluja oteta hyökkäysten kohteeksi tai käytetä sotilastukikohtina. On myös varmistettava, että lapset saavat turvallista ja laadukasta opetusta asuinpaikasta riippumatta, vetoaa Cox.
Kaikilla lapsilla on oikeus koulutukseen. Lasten sekä kaikkien kansakuntien tulevaisuus ratkaistaan sillä, että lapset pääsevät kouluun ja saavat laadukasta opetusta.
Pelastakaa Lapset tukee lapsia konfliktialueilla tarjoamalla turvallisia oppimisympäristöjä, joissa on myös mahdollisuus saada terveydenhuoltoa, rokotuksia ja psykososiaalista tukea. Järjestö kampanjoi lasten puolesta ja heidän kanssaan ja vaatii yhdessä lasten kanssa kiireellisiä toimia ilmastokriisin ja eriarvoisuuden torjumiseksi.
