Päivi Korolainen lähti anoppinsa tuuraajaksi Pelastakaa Lasten Iisalmen paikallisyhdistyksen kokoukseen vuonna 1997. Sinä iltana hän tajusi, että elleivät aikuiset vie lasten oikeuksia eteenpäin, ei lasten puolesta ole muitakaan puhujia.
”25 vuoden aikana olen aina vain vahvemmin ymmärtänyt lasten asioiden puolesta työskentelyn merkityksen. Uskallan sanoa, että syvin merkitys omalle elämälle syntyy toisten auttamisesta ja toisen hyväksi tehdyssä työssä, ei omien etujen ajamisesta.
Toki minulla on perusasiat kunnossa. Olen terve ja halukas toimimaan Pelastakaa Lasten kautta nostaakseni esiin lasten asemaa yhteiskunnassa. Yhdistystoiminta on sanana ehkä tylsä, mutta se on minulle konkreettinen väylä toteuttaa itselle tärkeäksi katsomaani asiaa. Toiminnan mielekkyys auttaa jaksamaan.
”Merkittävien asioiden tuoma mielihyvä on syvä kokemus”
Tänä aikana vähävaraisuus on silmiinpistävää. Viranomaisten keinot ovat monesti hitaita. Vaikeasta elämäntilanteesta väsyneille vanhemmille kaikenlaisten selvitysten ja perustelujen tekeminen on haasteellista. Byrokratiaan käytetään paljon aikaa ja rahaa. Olen sitä mieltä, että samalla panoksella perheitä voitaisiin auttaa konkreettisemmin.
Vähävaraisuuteen johtavat syyt ovat moninaisia, mutta olipa syy tilanteeseen mikä tahansa, vaikutukset siirtyvät lasten ja nuorten tulevaisuuteen. Meillä on liikaa mielenterveyden ongelmia ja syrjäytymistä. Ei ole lapsen etu, jos luottamus ihmisiin ja tulevaisuuteen horjuu. Olen vapaaehtoistyössäni nähnyt monenlaisia vaikeuksia ja haasteita, joihin olemme yhdistyksenä pyrkineet tuomaan helpotusta. Silti surullisinta, mitä olen kohdannut, on nuori, jolla ei enää ole haaveita tai luottamusta elämään!
Paikallisyhdistysten kautta kulkeva vähävaraisten perheiden tuki, Eväitä Elämälle -ohjelma, on tärkeä valtakunnallinen toimintamalli. Se tasavertaistaa eri puolilla Suomea asuvien lasten mahdollisuuden hakea järjestön tukea. Mutta myös yhdistyksen harkinnanvaraiset avustukset akuutissa hädässä olevan lapsen hyväksi vahvistavat yhdistyksen arvoa paikallisesti. Tämän takia paikalliset lahjoittajat ovat paikallisyhdistyksille kullan arvoisia.
”Epäilyn sijaan konkretian miettiminen auttaa myötäelämiseen.”
Ellei lapsen talvivaatteisiin ole varaa, niin kyllä ne välitunnit ovat haastavia hetkiä pienelle ihmiselle. Tai entäpä, kun perheessä on pieniä lapsia viisi, ja olisi valittava pesukoneen oston tai vuokranmaksun välillä. Epäilyn sijaan konkretian miettiminen auttaa myötäelämiseen. En ole juuri huijareihin törmännyt, vaikka olen auttamistyötä ollut toteuttamassa vuosikymmeniä.
Tulee mieleeni, kuinka saimme eräältä opettajalta viestin, että voisimmeko me paikallisyhdistyksenä jotenkin auttaa, kun lapselta on rikkoutunut silmälasit. Huonoilla silmillä on huono käydä koulua. Sosiaalitoimessa asiaa pyöriteltiin edelleen, vaikka koulussa piti käydä päivittäin. Toimimme. Myös optikko osallistui silmälasiprojektiin. Vaikka emme ole sosiaalitoimi, niin paikallisuus tuo ihmisen hädän lähelle. Tekee siitä todellista. Vahvistaa yhdistyksen olemassaolon merkitystä.
Vapaaehtoisena auttajana on tärkeää oppia kunnioittavan kohtaamisen taito. Se ei maksa mitään, mutta vaikuttaa vahvasti. Pelastakaa Lasten arvomaailma lähtee siitä, että ihmisiä kunnioitetaan. Heitä tuetaan ja autetaan siinä tilanteessa, missä he apua tarvitsevat.
”Asioita tapahtuu, kun ihmiset yhdistävät voimansa ja ovat valmiita toimimaan.”
Nuorille sanoisin, että ei yhteisöllisyys ja sitoutuminen ole paha asia, vaikka tässä ajassa oman yksityisyyden ja oman vapaa-ajan turvaaminen vaikuttaa korostuneen. Koen, että nuorilla vahvemmin tarve saada hallita menemisiään ja tekemisiään oman päänsä mukaan.
Ehdottaisin kuitenkin myös tätä vaihtoehtoa, uskaltaa kurottautua oman elämän ulkopuolelle ja etsiä yhteyttä erilaisiin ihmisiin. Asioita tapahtuu, kun ihmiset yhdistävät voimansa ja ovat valmiita toimimaan. Lasten oikeudet vaativat tämänkaltaista suhtautumista. Jokaisella lapsella on oikeus turvattuun lapsuuteen. Me voimme tehdä tässä työssä osamme. Olen antanut itseni näiden asioiden käyttöön ja siinä on myös minun palkkioni.”
