Miten lapsia, tyttöjä ja perheitä tuetaan poliittisesti epävakaissa maissa? Pelastakaa Lasten pitkäaikainen työntekijä, lastensuojelun neuvonantaja Amélie Hollebecque Gnanou työskentelee hankkeissa, joilla edistetään lasten turvallisempaa arkea.
– Yhdenkin lapsen auttaminen ja mahdollisuus parantaa lasten elinoloja rohkaisee ja kannustaa jatkamaan tässä työssä, sanoo Amélie Hollebecque Gnanou.
Hän on työskennellyt Pelastakaa Lapset -järjestössä vuodesta 2014 ja toiminut vanhempana neuvonantajana Länsi-Afrikan lastensuojeluprojekteissa, joita toteutetaan Burkina Fasossa ja Norsunluurannikolla yhdessä paikallisten lastensuojeluviranomaisten ja kansalaisjärjestöjen kanssa.
Hollebecque Gnanoun työ liittyy lapsiin kohdistuvan väkivallan, lapsiavioliittojen ja lapsityövoiman kitkemiseen ja koulunkäynnin mahdollistamiseen alueilla, joissa nämä ilmiöt ovat arkipäivää. Hän osallistuu toiminnan suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Hollebecque Gnanou asuu Burkina Fasossa ja vierailee säännöllisesti toiminta-alueilla.
– Olen tehnyt koko työurani läntisessä Afrikassa lastensuojelun parissa, Hollebecque Gnanou sanoo.
Asemapaikkana on ollut Burkina Fason pääkaupunki Ouagadougou.
Pelastakaa Lapset tukee lapsia yhdessä maailman köyhimmistä maista
Burkina Faso on sisämaavaltio läntisessä Afrikassa ja sen pohjoisosa on pitkälti savannia. Valtaosa ihmisistä elättää itsensä viljelyn ja karjankasvatuksen avulla.
– Boucle du Mouhounin alueella moni paikallinen työskentelee puuvillantuotannon parissa. Tuotanto on mittavaa, ja Burkina Faso kuuluu kymmenen suurimman puuvillantuottajan joukkoon, Hollebecque Gnanou sanoo.
Väestöltään 22 miljoonan asukkaan kulttuurisesti, uskonnollisesti ja etnisesti rikkaassa maassa puhutaan yli 70 kieltä. Tämä on pitänyt huomioida Pelastakaa Lasten työskentelytavoissa. Hankkeissa toimitaankin paikallisten kanssa tiiviissä yhteistyössä.
Muslimeja ja kristittyjä on molempia suunnilleen saman verran, lisäksi on jonkin verran animisteja.
Geopoliittinen tilanne on vaikuttanut merkittävästi Länsi-Afrikan vakauteen. Libyan romahdus vuonna 2011 johti laajalle levinneisiin levottomuuksiin ja vahvisti ääriryhmien asemaa alueella. Tämä lisäsi Malin, Nigerin ja myöhemmin Burkina Fason epävakautta.
Erilaiset aseistetut ryhmät ovat hyökänneet siviilejä vastaan ja uhkailleet yhteisöjä, pakottaen väestön alistumaan niiden valtaan tai lähtemään. Tämä väkivalta on aiheuttanut massiivisia pakolaisvirtoja ja vaikeuttanut toimeentulon hankkimista maatalouden ja paimentolaisuuden parissa.
Yksi Burkina Fason ongelmista on laaja lapsityövoiman käyttö niin maataloudessa kuin puuvillapelloilla ja kultakaivoksissa.
Vanhempien rahanpuutteen vuoksi lapset eivät pääse kouluun.
– Erityisesti tytöillä on pienemmät mahdollisuudet käydä koulua. Moni koulu on myös joutunut sulkemaan ovensa, sanoo Hollebecque Gnanou.
Burkina Fasossa hän toimi neuvonantajana hankkeessa, jossa tuettiin vanhempia. Moni vanhempi kärsi kovasta stressistä, jota aiheuttivat traumaattiset kokemukset palaneista kotikylistä ja väkivallan tekojen todistamisesta, pakkomuutoista ja sosiaalisten verkostojen murtumisesta, koko omaisuuden menettämisestä, ruuan puutteesta sekä terveyspulmista.
– Annoimme vanhemmille tietoa lasten kehitysvaiheista, tarjosimme tukea stressinhallintaan ja kannustimme parempaan vuorovaikutukseen lasten kanssa. Kehotimme vanhempia lopettamaan lapsiin kohdistuvan väkivallan kertomalla sen haitallisuudesta ja tarjoamalla muita kasvatuskeinoja.
Selvä enemmistö lapsista kertoi, että vuorovaikutus vanhempien kanssa oli hankkeen aikana parantunut, samoin heidän psykososiaalinen hyvinvointinsa.
Vanhempia tuettiin tiiviissä yhteistyössä kansalaisyhteiskunnan toimijoiden, sosiaalityöntekijöiden ja lapsijärjestöjen kanssa.
Vanhempia tuettiin myös kertaluontoisella taloudellisella avustuksella, jotta he saattoivat kasvattaa kanoja ja vuohia, viljellä, pitää pieniä ruokakauppoja, tehdä leipurin, kampaajan tai mekaanikon töitä moottoripyörien ja mopojen parissa.
Toinen tärkeä kokonaisuus oli lasten osallistaminen, heidän itseluottamuksensa sekä resilienssin vahvistaminen.
Noin 10–17-vuotiaille lapsille suunnatuissa ryhmissä vahvistettiin erityisesti tyttöjen johtajuutta, koulutettiin sukupuolten tasa-arvosta ja kerrottiin sukupuoleen perustuvan väkivallan haitallisuudesta. Suomalaisvoimin luodun AskKids -sovelluksen avulla lapset saivat audiomuodossa tietoa oikeuksistaan, moni kun ei osaa lukea. Lisäksi he antoivat palautetta Pelastakaa Lasten toiminnasta.
Haluaisin kertoa asioista, mutta en uskalla aikuisten kuullen. Laitetta käyttäessäni voin rauhassa kertoa asioista, kertoi yksi sovellusta käyttänyt lapsi.
Toinen lapsi kommentoi, että tykkään kuunnella kysymyksiä omalla äidinkielelläni, se on mielenkiintoista.
Toiminnassa tehtiin vahvaa yhteistyötä myös paikallisten johtajien ja uskonnollisten johtajien kanssa, jotka usein ovat miehiä.
Pelastakaa Lasten toimintatapaan kuuluu paikallisten lastensuojeluviranomaisten ja päättäjien kanssa työskentely, jotta palveluja voidaan kehittää yhdessä. Myös lapsiavioliittojen kitkemiseen liittyvään lainsäädäntöön vaikutettiin.
– Olemme alueella suurin lapsia tukeva järjestö ja saimme viranomaisilta vahvaa tunnustusta työllemme.
Norsunluurannikko vetää puoleensa lapsityövoimaa muista Afrikan maista
Yli 20 miljoonan asukkaan Norsunluurannikko on maatalouden näkökulmasta rikas maa.
– Maassa toimii suuria ylikansallisia yrityksiä, joiden hyödykkeitä ovat banaanit, cashew-pähkinät, kahvi, kaakao ja kumipuu.
Näiden yritysten tuotanto- ja hankintaketjuihin liittyy lapsityövoiman hyväksikäyttöä.
Lapsia saapuu muista Afrikan maista töihin Norsunluurannikolle. Pelastakaa Lapset on ollut omalta osaltaan edistämässä sitä, että lasten majoittamisessa vieraissa perheissä noudatettaisiin lainsäädännöllisiä velvoitteita.
– Työskentelimme Gountougon alueella. Hyvin pienet tytöt saattavat toimia kotiapulaisina perheissä, joissa altistuvat fyysiselle ja taloudelliselle hyväksikäytölle sekä seksuaaliväkivallalle.
Alueella on myös paljon sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa, jota ei ilmoiteta poliisille.
– Miehet usein päättävät kaiken, mutta tässä asiassa he konsultoivat naisia. Loimme tytöille ja naisille turvallisia tiloja, joissa he saivat tietoa sukupuolten tasa-arvosta ja seksuaaliterveydestä sekä vahvistusta itsetunnolleen.
Projektiin kuului sekin, että tytöt ja pojat haastoivat lapsiavioliittoja ja naisten ja tyttöjen sukuelinten silpomista yhteisön tiedotuskampanjoissa, radio-ohjelmissa ja nuorten ryhmissä. Yhteisöjen johtajia ja uskonnollisia johtajia koulutettiin puhumaan haitallisia perinteitä vastaan. Pelastakaa Lasten hanke myös lisäsi aikuisten ja lasten tietoisuutta väkivallan ehkäisy- ja suojelupalveluista.
Amélie Hollebecque Gnanou opiskeli aikoinaan kansainvälisiä suhteita Strasbourgissa ja opinnot veivät hänet Slovakiaan, Pohjois-Irlantiin ja viimeisenä opiskeluvuotena Burkina Fasoon.
Kirjoittaja: Iida Ylinen
