Ukrainassa lapset ovat viimeisen vuoden aikana viettäneet keskimäärin 920 tuntia maan alla pommisuojissa. Tämä vastaa yli 38 päivää, raportoi Pelastakaa Lapset Ukrainan sodan vuosipäivän alla. Järjestö varoittaa sodan vaikutuksista lasten psykososiaaliseen hyvinvointiin. Yli 800 000 ihmistä Ukrainassa on saanut apua Pelastakaa Lasten kautta sodan eskaloiduttua. Yksi keskeinen avun muoto on psykososiaalinen tuki sodan traumojen käsittelyyn.
Ukrainassa annettiin vuoden aikana yhteensä 16 207 ilmahälytystä, jotka kestivät keskimäärin noin tunnin. Hälytykset varoittavat siviilejä ohjusiskuista tai pommituksen uhasta ja kehottavat heitä hakeutumaan suojaan. Toisiaan seuranneiden hälytysten vuoksi perheet ja lapset voivat viettää jopa kahdeksan tuntia kerralla maan alla.
– Lasten tulisi saada olla lapsia, leikkiä, oppia ja rakentaa omaa polkuaan tulevaisuuteen. Jokainen tunti, jonka lapsi joutuu viettämään pommisuojassa, on valtava menetys. Ukrainassa pommisuojat ovat usein vanhoja ja huonokuntoisia, eikä kunnollisia suojia ole aina kaikille tarjolla. Monet joutuvat pakenemaan perunakellareihin, Pelastakaa Lapsen ry:n asiantuntija Tupuna Mäntysaari sanoo.
Pommitukset ovat arkipäivää Ukrainassa
Itä-Ukrainan Dniprossa iskuja tapahtuu tiheään. Esimerkiksi tammikuussa kaupunkiin osui ohjusisku, joka vaati 46 siviiliuhria kerrostalon tuhouduttua. Dnipron esikaupunkialueella sijaitsevan päiväkodin opettaja kertoi Pelastakaa Lasten työntekijälle, miten ilmahälytykset ovat vaikuttaneet lasten arkeen.
– He pukeutuvat, menevät ulos, kiertävät rakennuksen ja menevät alas suojaan… Lapsilta kestää noin kolme minuuttia ennen kuin he ovat valmiita menemään alas, sanoo opettaja Svitlana*.
Päiväkodin henkilökunnan on saatava noin 200 lasta suojaan joka kerta, kun ilmahälytyksen sireenit soivat. Lapsista monilla on erityistarpeita.
Vähentääkseen sireenien aiheuttamaa stressiä opettajat ovat kehittänet leikinomaisia harjoituksia valmistaakseen lapsia hätätilanteisiin sekä opastaneet heitä hakeutumaan nopeasti suojaan.
Päiväkodin kellarissa on tarvikkeita piirtämiseen, leikkimiseen ja tanssimiseen. Jokaisella oppilaalla on lokerossaan hätäreppu, johon on pakattu vettä, välipaloja, lämpimiä vaatteita ja suosikkileluja.
Suuremmissa kaupungeissa, kuten pääkaupungissa Kiovassa, perheet vievät lapsensa suojaan maanalaisiin pysäköintihalleihin tai metroasemille.
– Sodan ensimmäisinä päivinä tunsin pelkoa, mutta nyt kaikki on rutiinia. Jokaisella on oma reppunsa, jonka he ottavat mukaan mennessään ulos, kertoo kahden lapsen äiti Maryna* istuessaan perheensä kanssa metroaseman laiturilla pienillä mukanaan tuomilla tuoleilla.
Marynan 12-vuotias tytär Olena*kuvasi, miten hän kokee arjen maan alla:
– Ilmahälytyksen aikana surffaan älypuhelimella. Jos lukukausi on menossa, saatan tehdä läksyjä. Olemme nyt maan alla, koska meitä kohti laukaistaan ohjuksia. On turvallisempaa istua täällä. Tämä on tylsää, mutta on parempi olla tylsistynyt kuin haavoittunut.
Lasten ja aikuisten mielenterveys ja psykososiaalinen hyvinvointi ovat koetuksella jatkuvan stressin vuoksi. Maailman terveysjärjestö WHO on arvioinut, että joka viidennellä konfliktin kokeneella ihmisellä on korkea riski saada jonkinlaisia mielenterveydellisiä ongelmia, joiden oireet pahenevat konfliktitilanteen pitkittyessä.
Sota lapsia vastaan
Ukrainan sota on sota lapsia vastaan. Pelastakaa Lasten uudessa raportissa – A Heavy Toll – arvioidaan kuluneen vuoden vakavia seuraamuksia lapsille. Eri puolia maata lapset kokevat pitkäkestoisesti henkistä rasitusta altistuessaan toistuvasti vakavalle vaaralle, vahingolle ja väkivallalle. Lapset ovat joutuneet jättämään kotiseutunsa ja joutuneet eroon perheistään ja ystävistään. Samalla heiltä on evätty mahdollisuudet koulutukseen ja heidän oikeuksiaan vastaan rikotaan laajamittaisesti.
– Toisen sotavuoden alkaessa lapset kokevat jatkuvasti uusia väkivallan aaltoja, toteaa Pelastakaa Lasten Ukrainan maajohtaja Sonia Khush.
– Lapset eivät aloittaneet tätä sotaa, mutta he maksavat siitä korkeimman hinnan. Minua kuitenkin hämmästyttää lasten kyky kestää kaikki haasteet sekä se, kuinka he osaavat kääntää vaikeat kokemukset voimavaraksi, jos heille annetaan mahdollisuuksia ja hiukan apua.
Pelastakaa Lapset vaatii kaikkia konfliktin osapuolia noudattamaan kansainvälisen humanitaarisen oikeuden ja ihmisoikeuslainsäädännön velvoitteita. Järjestö tuomitsee jyrkästi hyökkäykset siviileihin sekä siviilikohteisiin, kuten ihmisten koteihin, kouluihin ja sairaaloihin. Lapsiin kohdistuviin rikkomuksiin syyllistyneet on saatettava vastuuseen teoistaan.
Yli 800 000 ihmistä saanut apua Pelastakaa Lapsilta
Pelastakaa Lapset on toiminut Ukrainassa vuodesta 2014. Konfliktin eskaloiduttua 24.2.2022 järjestö laajensi avustustoimintaansa merkittävästi ja on vuodessa tavoittanut avullaan yli 800 000 ihmistä, joista 436 500 on lapsia. Pelastakaa Lapset toimittaa ruokaa ja puhdasta vettä sekä välttämättömiä tarvikkeita. Raha-avustusten turvin perheet ovat voineet huolehtia perustarpeistaan. Kunnostamalla kouluja ja perustamalla digitaalisia oppimiskeskuksia lapsia tuetaan jatkamaan opintojaan. Lisäksi lapsille ja perheille annetaan psykososiaalista tukea.
Ukrainan avustustoimien lisäksi Pelastakaa Lapset on tukenut sotaa pakenevia lapsia ja perheitä ympäri Eurooppaa. Lähialueella ja eri Euroopan maissa järjestön apu on tavoittanut yli 279 000 ihmistä.
Suomessa Pelastakaa Lapset on kuluneen vuoden aikana tukenut Ukrainasta saapuneita lapsia ja perheitä muun muassa ylläpitämällä vapaaehtoisten tuella lapsiystävällisiä tiloja eri puolilla Suomea, jakamalla ruokalahjakortteja sekä järjestämällä ukrainaa ja venäjää osaaville nuorille keskusteluapua viestintäsovellus Telegramin kautta.
* Nimi muutettu henkilöllisyyden suojelemiseksi.
