Pelastakaa Lasten uuden arvion mukaan noin kuusi miljoonaa lasta ajautui kuluvan vuoden aikana nälkään kymmenessä maassa, jossa ruokakriisi on pahentunut. Määrä on lähes kolmanneksen suurempi kuin viime vuonna.
Vuoden alusta lähtien 5,8 miljoonaa lasta – eli noin 16 000 lasta päivässä – ajautui krooniseen nälkään kymmenessä maassa. Ruokaturvaa koskevien seurantatietojen mukaan nälkää kokevia lapsia on yhteensä 24 miljoonaa seuraavissa maissa: Sudanissa, Somaliassa, Burundissa, Djiboutissa, Gambiassa, Haitissa, Libanonissa, Liberiassa, Senegalissa ja Malawissa.
Tilanne hälyttävin Sudanissa
Tilanne on pahentunut eniten Sudanissa, missä lapsista kaksi viidestä ei tiedä saavatko he ruokaa syödäkseen. Sudan ajautui kaaokseen ja hätään laajamittaisten taisteluiden puhjettua huhtikuussa. Peräti neljän miljoonan lapsen nälkätilanne on vähintään kriisitasolla, mikä merkitsee 74 prosentin kasvua edellisvuodesta. Nälkiintymisen partaalla olevien lasten määrä on kaksinkertaistunut 2,9 miljoonaan viime vuoden 1,4 miljoonasta.
Somaliassa nälkäkriisi on syventynyt toiseksi pahiten. Nälkäisten lasten määrä on kasvanut puolella miljoonalla 3,5 miljoonaan.
Pelastakaa Lasten analyysi ei kata tiettyjä maita ja alueita, kuten miehitettyä Palestiinalaisaluetta, koska vertailukelpoista tai kattavaa seurantatietoa ei ole saatavilla.
Akuuttia ruokaturvattomuutta mittaavalla viisiportaisella IPC-asteikolla vaihe kolme on kriisitilanne ja vaihe neljä hätätilanne. Viidennessä ja kaikkein pahimmassa vaiheessa ollaan nälänhädässä tai tätä vastaavassa tilanteessa, jossa nälkiintymistä, kuolemaa ja akuuttia aliravitsemusta esiintyy laajamittaisesti.
— Ruokakriisi on monin paikoin pahentunut äärimmäisen nopeasti. Esimerkiksi Sudanissa nälkäisten lasten määrä on kasvanut neljällä miljoonalla. Tilanne on maailmanlaajuisesti äärimmäisen vakava, mutta ei kuitenkaan täysin toivoton, sanoo Tupuna Mäntysaari, Pelastakaa Lasten asiantuntija.
Nälkä on taltutettavissa – jos toimiin ryhdytään
Viimeisinä vuosikymmeninä on nälkää kyetty torjumaan tehokkaastikin. Myös tämän vuoden aikana on paikoin tapahtunut jonkin verran edistystä, jolloin vakavasta puutteellisesta ruoan saannista kärsivien lasten osuudet lapsiväestöstä eivät ainakaan ole kasvaneet.
— Haasteiden mittakaava voi kuitenkin kasvaa merkittävästi, jos ruokaturvattomuuden taustalla oleviin syihin ei puututa aiempaa päättäväisemmin. Nälkää ei saada poistettua kansainvälisesti sovitun tavoitteen mukaisesti, ellei esimerkiksi ilmastonmuutosta ja konflikteja saada hillittyä. Sekä aseelliset konfliktit, että äärimmäiset sääilmiöt kuten pitkittyneet kuivuuskaudet voivat romahduttaa maataloustuotannon, yhteiskunnan talouden ja ihmisten toimeentulon, jolloin myös nälkä ja lasten aliravitsemus lisääntyvät, toteaa Mäntysaari.
Aseellisisiin konflikteihin on löydettävä rauhanomaisia ratkaisuja samalla kun ilmastonmuutosta torjutaan ja siihen sopeutumista edistetään vaikuttavilla toimilla. Samalla on vähennettävä sosiaalista ja taloudellista epätasa-arvoa niin maiden sisällä, kuin näiden välillä. Väestön terveyttä, ravitsemusta sekä suojelua ja toimeentuloa edistävien järjestelmien kriisinkestävyyttä on myös vahvistettava.
Esimerkiksi Somaliassa Pelastakaa Lapset toimii nälkää vastaan jakamalla raskaana oleville ja imettäville äideille käteisapua, jonka turvin he voivat hankkia ruokaa ja muita kipeästi tarvitsemiaan hyödykkeitä ja palveluita. Osana pitkäjänteistä toimintaa tuetaan lapsilähtöisen sosiaaliturvan kehittämistä. Ahdingossa olevien perheiden saadessa tukea toimeentuloonsa, voidaan parantaa myös lasten ravitsemusta.
Pelastakaa Lapset peräänkuuluttaa myös yhteistyön lisäämistä hallitusten, kehitysjärjestöjen ja humanitaaristen järjestöjen sekä ilmastoryhmien ja yksityisen sektorin välillä. Lasten ja yhteisöjen muiden jäsenten on voitava saada näkemyksiään kuuluviin näissä prosesseissa.
Taustaa
Akuuttia ruokatuvattomuutta koskevat tiedot kattavat maat, joista on vuosilta 2022 ja 2023 saatavilla vertailukelpoista tietoa (Integrated Food Security Classification – IPC). Näiden osalta huomioidaan suurimpia lukuja niiden lasten määristä, jotka kulloisena vuonna ovat vähintään kolmannella tasolla YK:n viisiportaisella akuuttia ruokaturvattomuutta mittaavalla IPC-asteikolla.
Jotkin maat, kuten Myanmar, Syyria ja Ukraina on jätetty analyysistä pois, koska näitä koskien ei ole tietoja kuluvan vuoden tilanteesta. Sama koskee maita, joista ei ole saatavilla vertailukelpoista tietoa. Pakistan, Bangladesh sekä Nigeria jätettiin myös huomioimatta, koska analyysin kohteena oleva väestö oli kasvanut. Esimerkiksi Jemenin kannalla tietojen pohjana käytetty metodologia oli puolestaan muuttunut.
Lasten väestöosuudet on arvioitu YK:n väestötilastoihin perustuen.
