Pelastakaa Lasten ensimmäisessä podcast-sarjassa käsitellään perheenyhdistämistä lasten näkökulmasta. Viisiosaisessa Missä sun perhe on? -podcastissa haastatellaan sekä perheenyhdistämisen parissa työskenteleviä ammattilaisia että kokemusasiantuntijoita. Haastatteluissa korostuu perheen valtava merkitys lasten elämässä ja kehityksessä.
Pelastakaa Lasten ensimmäisessä podcastissa käsitellään pakolaistaustaisten perheiden kokemuksia erossaolosta ja perheenyhdistämisestä sekä perheiden tuen tarpeista. Keskusteluissa korostuvat lasten oikeus olla yhdessä perheensä kanssa sekä perheen merkitys lasten ja nuorten hyvinvoinnille. Viisiosaisessa podcast-sarjassa kuullaan sekä ammattilaisten että lapsena Suomeen saapuneiden kokemusasiantuntijoiden ääntä. Podcast on tuotettu Euroopan unionin osarahoittamassa Kanava-hankkeessa.
Podcastin tarkoituksena on vahvistaa etenkin kohtaavaa työtä tekevien ammattilaisten ja vapaaehtoisten ymmärrystä perheen merkityksestä, perheenyhdistämisestä sekä heidän roolistaan perheestään eroon joutuneiden perheenjäsenten tukijoina. Missä sun perhe on? -podcast kutsuu kuulolle myös perheenyhdistämisprosessin läpikäyneitä ja aiheista kiinnostuneita ihmisiä.
”Asiantuntijoiden ja kokemusasiantuntijoiden haastatteluissa korostuu perheen valtava merkitys lapsen elämään: terveyteen, kasvuun, kehitykseen ja kotoutumiseen. Toivomme, että Missä sun perhe on? -podcast lisää ymmärrystä perheenyhdistämisestä ja lasten oikeudesta perheeseen”, Kanava-hankkeen päällikkö Venla Ryymin sanoo.
Missä sun perhe on? -podcast
Jakso 1: Perhe turvan tuojana
Perheellä on erityisen tärkeä merkitys yksilön hyvinvointiin ja mielenterveyteen sekä etenkin lapsen kasvuun ja kehitykseen. Jaksossa psykologi ja psykoterapeutti Anu Castaneda, joka työskentelee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella tutkimusprofessorina, jakaa näkemyksiään perheen merkityksestä ja perheenjäsenten erossaolon vaikutuksista. Lisäksi jaksossa käsitellään pakolaisten perheenyhdistämiseen liittyviä erityiskysymyksiä.
Jakso 2: Epävarmuus ja toivo
Pitkittynyt erossaolo perheestä ja odottamiseen liittyvä epävarmuus kuormittavat lapsia ja nuoria. Onneksi arki, ystävät ja harrastukset auttavat jaksamaan. Myös toivo paremmasta kannattelee pitkänkin odotusajan yli.
Jaksossa tarkastellaan, miten erossaolo perheestä vaikuttaa lapsiin ja nuoriin. Ilman huoltajaa Suomeen saapunut nuori* kertoo oman tarinansa siitä, kuinka hän lähti 13-vuotiaana perheensä luota etsiäkseen turvallisemman tulevaisuuden.
*Yksityisyyden suojelemiseksi emme julkaise haastateltavan nimeä.
Jakso 3: Lapsuus, jota en itse saanut
Pakolaisuuteen liittyy usein traumaattisia kokemuksia, epävarmuutta perheenjäsenten olinpaikasta ja jopa läheisten menetyksiä. Tässä jaksossa kuulemme lapsena yksin Suomeen saapuneen nuoren* tarinan. Menetettyään molemmat vanhempansa hänen perheensä muodostuu nuoremmista sisaruksista. Isoveljen suurin tavoite on varmistaa pienemmille sisaruksilleen turvallinen lapsuus, parhaat mahdollisuudet ja toiveikas tulevaisuus.
*Yksityisyyden suojelemiseksi emme julkaise haastateltavan nimeä.
Jakso 4: Suomesta uusi koti
Perheenä yhdessä oleminen ja läheiset ihmissuhteet kannattelevat lapsia ja nuoria heidän sopeutuessaan uuteen maahan. Jaksossa vuoden 2025 pakolaiseksi valittu Homaira Qadare kertoo kokemuksistaan muutosta Suomeen. Millainen merkitys onnistuneella perheenyhdistymisellä on lapsen kotoutumiseen ja osallisuuden kokemukseen?
Jakso 5. Osana avun ketjua
Ammattilaisten ja vapaaehtoisten tuki on perheen erossaolon aikana ja sen yhdistymisen jälkeen valtavan tärkeää. Tässä jaksossa Tiina Salmio, joka toimii Suomen Punaisen Ristin maahanmuuttotyön ja perheyhteyksien palauttamisen ja säilyttämisen koordinaattorina, kertoo tuesta, jota perheenjäsenet saavat perheenyhdistämisen eri vaiheissa. Parhaimmillaan avun ketju ulottuu maan rajojen ulkopuolelle ja auttaa perheenjäsenten saattamisessa yhteen.
Kanava-hanke tukee perheitä
Pelastakaa Lasten Kanava-hankeessa kehitetään tukea pakolaistaustaisille perheille, jotka ovat kokeneet perheenyhdistämisen. Tavoitteena on myös nostaa perheiden omaa ääntä julkiseen keskusteluun.
