Ukrainan sodan eskaloitumisesta tulee kuluneeksi 500 päivää lauantaina 8.7. Ukrainassa on kuollut tai haavoittunut päivittäin keskimäärin kolme lasta sodan eskaloiduttua. Monet lapset ovat sodan traumatisoimia ja kärsivät uni- sekä puhevaikeuksista, Pelastakaa Lapset raportoi.
YK:n mukaan sota on vaatinut yli 25 000 siviiliuhria helmikuun 24. päivästä 2022 kesäkuun 30 päivään 2023 mennessä. Lapsia on kuollut 535 ja haavoittunut yli tuhat. Yli 90 % siviiliuhreista on pommitusten seurausta. Räjähteet ovat erityisen vaarallisia lapsille, joilla on pienemmät ja hauraammat kehot.
Yli 240 lasta kuoli vuoden 2022 maaliskuussa, mikä tekee kuukaudesta hengenvaarallisimman lapsille Ukrainassa. Lapsiuhrien määrä on laskenut sodan jatkuessa, mutta lapsia kuolee ja vammautuu edelleen.
Kesäkuussa tapahtuneet pommitukset ja viime viikkoinen hyökkäys Kramatorskiin ovat vaatineet yhteensä 54 lapsiuhria. Kramatorskissa kuoli 11 siviiliä, mukaanlukien 14-vuotiaat kaksostytöt ja toinen teini-ikäinen tyttö.
Pommituksista ja väkivaltaisuuksista selvinneet lapset kokevat merkittävää psykologista kuormitusta. Monet reagoivat koviin ääniin, kuten hälytyksiin, ohjusiskuihin ja pommituksiin, joita tapahtuu päivittäin.
”Kuolleita oli paljon, emme päässeet ulos”
Huhtikuussa 2022 12-vuotias Zoriana* ja hänen äitinsä olivat nousemassa junaan Kramatorskissa paetakseen Länsi-Ukrainaan, kun ohjus iski täydelle junalaiturille vain parin metrin päähän. Äiti ja lapsi jäivät aseman sisälle vangiksi. Noin 60 ihmistä kuoli ja yli 120 haavoittui iskussa.
”Ensin tuli räjähdys, ja sitten paljon ihmisten huutoa. Äiti ei uskaltanut nousta ylös, koska hän pelkäsi, että tulee toinen ohjus,” Zoriana muisteli.
”Äiti oli huolissaan. Sisäänkäynnin kohdalla oli kuolleita paljon, emme päässeet ulos. Siinä oli paljon kuolleita lapsia ja aikuisia eikä äiti uskaltanut mennä ulos sitä kautta. Joku pakotti toisen oven auki ja pääsimme ulos. Sitten näin maassa ohjuksen. Äiti näki sen myös ja pyörtyi.”
Tuhoisa isku jätti jälkensä Zorianaan. Hänellä on sydänvaivoja ja psyykkisiä ongelmia, lisäksi hän pelkää kovia ääniä ja sireenejä. Nyt hän on äitinsä kanssa toipumassa Länsi-Ukrainassa.
Pelastakaa Lapset tukee Zorianan kaltaisia lapsia, jotka ovat kokeneet ja nähneet traumatisoivaa väkivaltaa. Psykososiaalisen tuen tarjoaminen, digitaaliset oppimiskeskukset ja lapsiystävälliset tilat antavat lapsille mahdollisuuden käsitellä kokemuksiaan ja toipua. Koulutettu henkilöstö tukee lapsia palaamaan kiinni normaaliin elämään.
Kateryna* työskentelee psykologina Pelastakaa Lasten lapsiystävällisessä tilassa Harkovassa. Hän auttaa lapsia käsittelemään sodan stressiä taiteen kautta. Tarve on kasvavaa.
“Lapset alkavat änkyttää, heillä on unihäiriöitä ja he pelkäävät, että jotain sellaista tapahtuu uudelleen. Taideterapiassa lapset voivat purkaa stressiä ja kohdata pelkojaan turvallisesti”, Kateryna kuvailee.
Pelastakaa Lapset vaatii sodan osapuolia sitoutumaan kansainvälisiin sitoumuksiin ja sopimuksiin, ja suojelemaan siviilejä iskuilta. Erityisesti kotien, koulujen ja sairaaloiden tulisi olla suojassa hyökkäyksiltä.
”500 päivää sotaa on vaatinut yli 500 lapsiuhria Ukrainassa. Siviilirakennukset kuten koulut ja sairaalat eivät voi olla sodankäynnin kohteita. Tyhjät puheet eivät auta lapsia, hyökkäykset on lopetettava välittömästi”, vaatii Pelastakaa Lapset Ukrainan maajohtaja Sonia Khush.
Pelastakaa Lapset on toiminut Ukrainassa vuodesta 2014 tarjoten humanitaarista apua lapsille ja perheille. Järjestö tukee myös Ukrainasta paenneita perheitä eri puolilla Eurooppaa.
