Noin kaksi kolmasosaa Ukrainan rintama-alueilla asuvista lapsista ei voi käydä koulua lähiopetuksessa. He ovat riippuvaisia etäopetuksesta, johon liittyy pedagogisia ja teknisiä haasteita, todetaan Pelastakaa Lasten selvityksessä.
Pelastakaa Lasten uusi raportti “I want a peaceful sky: Education and children’s wellbeing in wartime Ukraine” tuo esiin kaksi vuotta kestäneen Ukrainan sodan dramaattiset vaikutukset lasten ja nuorten koulunkäynnille.
Selvitys toteutettiin osana Pelastakaa Lasten ja myös Kirkon Ulkomaanavun sekä People in Need -järjestön avustustoimia. Siihen osallistui noin 1500 oppilaasta, lasten huoltajaa sekä opettajaa kuudella alueella: Tšernihivissä, Harkovassa, Donetskissa, Dniprossa, Zaporižžjassa ja Mykolajivissa Lähes kaksi kolmannesta 334 haastatellusta lapsesta ilmoitti osallistuvansa opetukseen vain verkon kautta. Lapsista 15 prosenttia oli lähiopetuksessa ja 17 prosenttia opiskeli lähi- ja etäopetuksen yhdistelmänä. Selvityksen kohdealueiden kouluissa kirjoilla oli noin 973 000 lasta syyskuussa 2023.
Sodan seurauksena yli neljännes maan asukkaista on joutunut siirtymään asuinsijoiltaan. Maasta on YK:n tietojen mukaan paennut 6,5 miljoonaa ihmistä ja maan sisäisiä pakolaisia on 3,5 miljoonaa.
Rintama-alueiden koulut ovat suljettuina ilmaiskujen ja pommitusten vuoksi. Tuhannet oppilaitokset ovat kiinni suojien puuttumisen vuoksi. Maan opetusministeriön mukaan lähes puolet kouluikäisistä lapsista, noin 1,9 miljoonaa lasta, on täysin tai osittain etäopetuksen varassa.
Monilla selvitykseen osallistuneista lapsista ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin opiskella verkossa älypuhelimilla, joiden näyttö oli rikki. Useat myös kertoivat heikkojen verkkoyhteyksien (79 %), etäopiskeluun tarvittavien laitteiden (42 %) tai sähkön puutteen (40 %) haittaavan heidän opintojaan.
– Kun verkkoa tai sähköä ei ole, en pysty osallistumaan oppitunnille. Se ei ole enää sitä, mitä se oli ennen. Unelmoin sodan loppumisesta, jotta voisimme mennä kouluun ja oppia, sanoo viidesluokkalainen Anton* (11) Mykolajivista.
– Yhteisössämme ei ole yhtäkään lähiopetusta antavaa koulua. Kouluopetus ei ole vain hyviä arvosanoja ja itse oppimista, vaan myös viestintätaitojen vahvistamista ja sosialisaatiota, kykyä tulla toimeen ikätovereiden ja aikuisten kanssa, toteaa Hersonin alueella toimiva rehtori Maryna*.
Yli puolet (57 %) selvitykseen osallistuneesta 584 perheestä ilmoitti, että heidän lapsillansa ei ollut riittävästi aikaa opettajien kanssa kasvokkain.
Opettajapulaa ja tuhoutuneita kouluja
Opettajista melkein kymmenes, eli yli 43 000, on joutunut siirtymään asuinseudultaan maan sisällä tai ulkomaille.
Perheistä joka toinen ilmoitti koulujen vaurioitumisista. Luku nousi yli 90 prosenttiin pahiten sodasta kärsineillä alueilla, kuten Harkovassa ja Donetskissa. Ukrainassa ainakin 3000 oppilaitosta on vaurioitunut ja yli 300 tuhoutunut. Tämä on yli 10 prosenttia kaikista kouluista.
Toistuvasti pommitusten kohteena olevassa Ukrainan toiseksi suurimmassa kaupungissa Harkovassa opetus on siirretty maan alle ja luokkahuoneita on perustettu metroihin.
– Vaikka on pommituksia tai ilmahälytyksiä, en kuule niitä. Silloin kun en niistä tiedä, en tunne ahdistusta. Täällä juttelen ystävieni kanssa ja opin uutta, joten pidän siitä. Kotona minun on vaikeampi opiskella, koska häiriötekijöitä on usein. Täällä olemme opettajien kanssa, sanoo 17-vuotias Maryna*, joka osallistuu maanalaisissa suojissa oppitunteihin useana päivänä viikossa.
– Koulunkäynnissä ei ole kyse vain oppimisesta ja arvosanojen saamisesta, vaan myös tärkeästä sosiaalistumisesta. Yli kaksi vuotta kestäneen sodan jälkeen Ukrainassa on tuhansia lapsia, jotka eivät ole koskaan astuneet luokkahuoneeseen, sanoo Pelastakaa Lasten Ukrainan maajohtaja Sonia Khush.
– Lapset, vanhemmat ja opettajat sekä Ukrainan koulutusjärjestelmä kokonaisuudessaan ovat haasteista huolimatta osoittaneet huomattavaa kestävyyttä. Hallitusten, avunantajien ja kansainvälisen yhteisön jatkuva tuki on ratkaisevan tärkeää, jotta sodan vaikutuksia koulutukseen voidaan lieventää.
– Lapsilla on oikeus oppimiseen. Jotta he voisivat nauttia koulutuksesta täysimääräisesti, on laajamittaiset kansainvälisen humanitaarisen oikeuden loukkaukset saatava loppumaan Ukrainassa.
Pelastakaa Lapset vaatii konfliktin osapuolia noudattamaan kansainvälisen humanitaarisen oikeuden ja ihmisoikeuslainsäädännön mukaisia velvoitteitaan. Siviilejä ja siviilikohteita kuten koteja, kouluja ja sairaaloita, on suojeltava hyökkäyksiltä. Lapsia on suojeltava heidän oikeuksiensa loukkauksilta.
Pelastakaa Lapset on työskennellyt Ukrainassa vuodesta 2014. Varmistaakseen lasten oikeuden koulutukseen järjestö on yhdessä paikallisten kumppaniensa kanssa perustanut lähes 90 etäoppimiskeskusta, joissa on tarvittavia oppimisvälineitä ja laitteita sekä koulutettuja ohjaajia. Keskuksista kuusi ylläpidettiin suomalaisten lahjoittajien ja ulkoministeriön tuella. Osana näiden keskusten toimintaa tarjottiin lapsille mielenterveydellistä ja psykososiaalista tukea. Kaiken kaikkiaan 70 koulun ja päiväkodin kunnostustöitä on tuettu. Oppilaitoksiin on kunnostettu suojia sekä toimitettu etäopintoja varten tarvikkeita alueilla, joissa koulut ovat edelleen suljettuina.
*Nimi muutettu henkilöllisyyden suojaamiseksi.
———
Selvitys on tuotettu osana ulkoministeriön rahoittamaa lasten oppimista ja hyvinvointia edistävää hanketta sekä Euroopan unionin rahoittamaa Safe Return to Learning -hanketta. Tätä toteuttaa kolme järjestöä: Pelastakaa Lapset, Kirkon Ulkomaanapu ja People in Need. Yhteistyössä ukrainalaisviranomaisten kanssa järjestöt varmistavat turvallisen kouluympäristön lapsille ja nuorille sekä psykososiaalisen tuen kouluttamalla opettajia tukemaan oppilaiden hyvinvointia.
Arviot sodan aikana tuhoutuneiden tai vaurioituneiden oppilaitosten määrästä vaihtelevat. Päivitettyjä tilastoja saatavilla osoitteessa saveschools.in.ua sekä YK:n joulukuussa 2023 julkaistusta raportista Ukraine Common Country Analysis 2023.
Syyskuussa 2023 Ukrainassa oli yhteensä 390 000 opettajaa valtion tilastopalvelun mukaan.
