Afganistanin, Sudanin, Somalian ja Malin koulutusjärjestelmät ovat suurimmassa vaarassa romahtaa, käy ilmi Pelastakaa Lasten uudesta selvityksestä. Romahdus voi vaikuttaa lähes 49 miljoonan lapsen tulevaisuuteen.
Pelastakaa Lasten uudessa raportissa tarkastellaan, miten koronapandemia sekä konfliktit, ilmastonmuutos, pakolaisuus ja verkkoyhteyksien puute vaikuttavat negatiivisesti lasten oppimiseen. Selvitys kattaa 182 maata.
Maat asetetaan selvityksessä järjestykseen sen mukaan, kuinka haavoittuva koulutusjärjestelmä on vaaroille, jotka uhkaavat lasten oikeutta koulutukseen ja millaisia puutteita mailla on näihin vaaroihin valmistautumisessa.
Äärimmäisen riskialttiiden maiden määrä on vähentynyt vuoteen 2021 verrattuna kahdeksasta neljään maahan, mikä johtuu todennäköisesti siitä, että koronarokotteita ollut saatavilla edellisvuotta enemmän. Uusien ja pitkittyneiden konfliktien, ruuan hinnan nousun ja äärimmäisten sääilmiöiden seurauksena parhaillaan leviävä globaali ruokakriisi kuitenkin heikentää edelleen maiden koulutusjärjestelmiä.
Samaan aikaan, kun joissakin maissa on tapahtunut merkittäviä parannuksia, monet ovat edelleen suuressa riskissä tai riski on jopa kasvanut.
Riskialttein tutkituista maista on Afganistan, joka oli vielä vuonna 2021 indeksissä neljännellä sijalla. Tämä tarkoittaa, että sen koulutusjärjestelmä on heikentynyt sen jälkeen, kun Taliban otti maassa vallan runsas vuosi sitten. Koulutusjärjestelmän puutteet vaikuttavat lasten, erityisesti tyttöjen tulevaisuuteen maassa.
Afganistanin jälkeen tulevat Sudan, Somalia ja Mali. Kaikkien niiden koulutusjärjestelmä on äärimmäisessä vaarassa jatkuvien ja tulevien kriisien takia. Somalian sijoitus ei ole muuttunut, mutta Sudanissa ja Malissa koulutukseen liittyvät riskit ovat kasvaneet.
Tilanne on parantunut näkyvimmin Kolumbiassa, jossa koulutus ei ole enää korkeassa riskiluokituksessa vaan kohtalaisessa. Yksi selitys tähän on koronarokotteiden saatavuuden parantuminen. Jatkumon toisessa päässä on Libanon, jossa tilanne on pahentunut eniten nuorisotyöttömyyden ja pahenevan talouskriisin vuoksi.
Vakava ruokapula vaivaa kaikkia kymmentä riskialtteinta maata. Afganistanin, Somalian, Sudanin, Jemenin ja Keski-Afrikan tasavallan väestöstä yli 20 prosenttia on kansainvälisen ruokaturvaluokituksen vaiheessa kolme, eli ruokakriisissä.
Ilmastokriisi uhkaa entisestään lasten oikeutta oppia, kun äärimmäiset sääilmiöt vaurioittavat ja tuhoavat kouluja ja yhä useampi lapsi todennäköisesti pakenee kodistaan ja jättää koulun kesken.
Koulua käymättömien lasten on yleensä vaikeampi saada kiinni menettämäänsä oppimista. Heistä tulee haavoittuvampia, ja heitä uhkaavat nälkä, väkivalta, hyväksikäyttö, lapsityövoima ja lapsiavioliitot. Erityisessä vaarassa ovat tytöt sekä matalan tulotason maissa, pakolaisleireillä ja sota-alueilla elävät lapset.
Riskialttius voi olla korkea, mutta hyvä varautuminen vähentää koulutusjärjestelmän romahtamisen riskejä. Pelastakaa Lapset on kehottanut kaikkia maita tekemään valmiussuunnitelman, jotta lasten oppiminen ja hyvinvointi voitaisiin turvata tulevissa kriiseissä.
Järjestö vaatii hallituksilta nopeita toimia niissä maissa, joissa koulutusjärjestelmät ovat vaarassa, jotta pitkittynyt oppimisen kriisi voidaan välttää. On lisättävä täydentävää opetusta, priorisoitava opetuksessa perusasiat sekä varmistettava, että lapset laitetaan luokille, jotka sopivat parhaiten heidän oppimistasoonsa, ei ikäänsä.
– Koronapandemia oli yksi haitallisimmista ja vahingollisimmista katastrofeista, jotka ovat pitkään aikaan osuneet lasten koulutukseen. Pandemiasukupolven oppilaat eivät koskaan unohda tämän kauhean ajan arpia, sanoo Pelastakaa Lasten koulutusjohtaja Hollie Warren.
Koulutus on yksi Suomen kehityspolitiikan prioriteeteistä. Pelastakaa Lapset toivoo Suomen jatkavan tukea Education Cannot Wait -rahastolle, jonka avulla kriisien heikentämiä koulutusjärjestelmiä tuetaan. Avuntarve on 1,5 miljardia dollaria vuosien 2023– 2026 suunnitelman toteuttamiseksi.
Education Cannot Wait eli EWC-rahasto tekee työtä YK:n monenkeskisen järjestelmän kautta ja pyrkii nopeuttamaan kriiseihin vastaamista sekä yhdistämään välittömät hätäaputoimet ja pitkän aikavälin toimet monivuotisen ohjelmoinnin avulla.
Raportti luettavissa täällä
