Lapset ovat netissä jatkuvasti tekemisissä tuntemattomien ihmisten kanssa. He ymmärtävät itsekin olla varuillaan, mutta haluavat, että teknologiayritykset ja hallitukset tekisivät enemmän suojellakseen heitä, ilmenee alustavista tutkimustuloksista.
Lapset eivät hae ensisijaisesti apua luotetuilta aikuisilta kohdatessaan verkossa ventovieraita ihmisiä. Sen sijaan he luottavat omaan arvioonsa ja saattavat itse selvittää yhteydenottajan taustoja, kertoo ”Protecting Children from Online Grooming” -tutkimuksen alustavat tulokset. Kansainvälinen tutkimus on toteutettu Suomen lisäksi kuudessa maassa.
Verkossa lapset kokevat useammin hyväksikäyttöä ja häirintää heille entuudestaan tuttujen henkilöiden taholta, mutta internet tarjoaa myös ventovieraille ihmisille mahdollisuuksia olla yhteydessä lapsiin.
Tulokset osoittavat myös, että lapset osaavat erottaa hyvin toisistaan tutut ja tuntemattomat ihmiset, ja 86 prosenttia lapsista suhtautuukin jälkimmäisiin varovaisuudella. Varovaisuudesta huolimatta lapset kuitenkin jättävät kolme kertaa todennäköisemmin huomiotta tai hylkäävät sopimattoman tai ei-toivotun yhteydenottopyynnön, kuin ilmoittavat siitä eteenpäin tai estävät sen.
Tutkimuksen toteuttivat Western Sydneyn yliopiston Young & Resilient -tutkimuskeskus ja Pelastakaa Lapset -järjestö. Siinä järjestettiin työpajoja 597:n 9–16-vuotiaan lapsen ja nuoren kanssa Suomessa, Australiassa, Kambodžassa, Filippiineillä, Keniassa, Etelä-Afrikassa ja Kolumbiassa. Tavoitteena oli saada tietoa lasten ja nuorten ajatuksista ja kokemuksista liittyen verkossa tapahtuvaan vuorovaikutukseen.
”Digitaaliteknologia tarjoaa lapsille paljon mahdollisuuksia, mutta internetiä ei ole luotu heidän turvallisuuttaan silmällä pitäen. Meidän on kiireesti kehitettävä lasten kanssa ja lapsia varten turvallinen digitaalinen ympäristö, jotta kaikki lapset pääsevät osallisiksi sen mahdollisuuksista. Tämä edellyttää yhteistyötä lasten, vanhempien, hallitusten, teknologiayritysten ja kasvattajien välillä, jotta voimme vastata verkkoturvallisuuden haasteisiin”, sanoo lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan ennaltaehkäisyyn erikoistuneen Nettivihjeen asiantuntija Mikko Ahtila Pelastakaa Lapset ry:stä.
Pienituloisten perheiden lapset suuremmassa riskissä
Verkon riskit eivät vaikuta kaikkiin lapsiin yhtä paljon. Tutkimus osoittaa jyrkkiä eroja suurituloisten ja pienituloisten perheiden lasten välillä. Alustavien tulosten mukaan maasta riippumatta suurituloisten perheiden lapset hyödynsivät kaksi kertaa todennäköisemmin laitteiden yksityisyysasetuksia suojautuakseen ei-toivotuilta yhteydenotoilta kuin pienituloisten perheiden lapset. Pienituloisista perheistä tulevien lasten todennäköisyys estää haitalliset tai ei-toivotut yhteydenotot oli myös lähes 35 prosenttia pienempi.
Alustavien tulosten mukaan yli puolet lapsista puhuu todennäköisesti omille vanhemmilleen verkkoturvallisuudestaan, jos puhuvat kenellekään. Vain 10 prosenttia lapsista harkitsisi puhumista opettajilleen tai poliisille. Tulokset kertovat, miksi on tärkeää tukea huoltajia digiturvataidoissa.
Hallitusten ja teknologiayhtiöiden tehtävä enemmän
Teknologiayhtiöiden pitäisi tehdä enemmän suojellakseen lapsia tuntemattomilta ihmisiltä verkossa, lapset sanovat. Keinoja olisivat muun muassa tilien todentaminen, sovellusten sisäiset koulutukset ja ikärajoitusten noudattaminen.
Tällaisia ajatuksia tutkimukseen osallistuneilla suomalaislapsilla oli:
”Kun lataa [viestisovelluksia tai muita sovelluksia], voisi olla video, jossa kerrotaan, miten [niitä] käytetään turvallisesti.” – Tyttö, 10 vuotta
”[Alustojen] pitäisi poistaa henkilöt, jotka yrittävät saada henkilökohtaisia tietoja tai muita henkilökohtaisia asioita sovelluksista. Sovelluksissa pitäisi olla koodi, jonka johdosta ilkeiden viestien lähettäminen ei olisi mahdollista.” – Tyttö, 12 vuotta
”Jos keskustelu kuulostaa epäilyttävältä, sovellusten [pitäisi] varoittaa henkilöä, jolle epäilyttäviä viestejä lähetetään.” – Poika, 9 vuotta
”Kansanedustajille…….Tehkää internetistä turvallisempi!” – Tyttö, 10 vuotta
Myös hallituksilla on ratkaiseva rooli edellyttäessään teknologiayhtiöiltä vastuullisuutta ja varmistaessaan, että lait ja politiikat ovat linjassa jatkuvasti kehittyvien digiympäristöjen kanssa.
”Lapset kasvavat verkossa ja tarvitsevat tukea, jotta he voivat olla turvassa jatkuvasti muuttuvassa digitaalisessa ympäristössä. Lapset eivät ole passiivisia osallistujia, sillä he tietävät usein vähintään yhtä paljon teknologiasta kuin vanhempansa ja heillä on luovia ratkaisuja. Tämä tutkimus auttaa meitä ymmärtämään lasten näkökulmaa ja suunnittelemaan innovatiivisia ratkaisuja, joissa hyödynnetään heidän näkemyksiään. Lapset kertovat meille, että vanhempien, opettajien, hallitusten ja teknologiayritysten on tehtävä enemmän, jotta he voivat olla turvassa verkossa. On todella tärkeää, että me kuuntelemme ja toimimme”, sanoo Amanda Third, toinen Western Sydneyn yliopiston Young and Resilient -tutkimuskeskuksen johtajista.
Taustaa:
Tutkimuksen toteuttivat Western Sydneyn yliopiston Young & Resilient -tutkimuskeskus ja Pelastakaa Lapset -järjestö, ja sen rahoitti verkkoturvallisuutta edistävä Safe Online -investointityökalu osana Tech Coalition Safe Online Research Fund -rahastoa.
Western Sydneyn yliopiston Young & Resilient -tutkimuskeskus on australialainen kansainvälinen tutkimuskeskus, joka yhdistää nuoret yhteen tutkijoiden, käytännön toimijoiden, innovaattoreiden ja poliittisten päättäjien kanssa tutkiakseen teknologian roolia lasten ja nuorten elämässä sekä sitä, miten sitä voidaan käyttää yksilöiden ja yhteisöjen resilienssin parantamiseksi eri sukupolvien välillä.
Safe Online on ainoa maailmanlaajuinen investointiväline, joka on omistettu lasten turvallisuudelle digitaalisessa maailmassa. Investoimalla innovaatioihin ja tuomalla keskeiset toimijat yhteen Safe Online auttaa muokkaamaan digitaalista maailmaa, jotta se olisi turvallinen ja voimaannuttava lapsille ja nuorille kaikkialla. Tutkimuksen rahoittanut Tech Coalitionin Safe Online -tutkimusrahasto on uraauurtava yhteenliittymä, jolla edistetään toimivaa tutkimusta ja tuodaan yhteen teknologiateollisuus, korkeakoulut ja kansalaisyhteiskunta lapsiin verkossa kohdistuvan seksuaaliväkivallan lopettamiseksi.
Kidital on Pelastakaa Lapset ry:n Digitaalisen lapsuuden keskus. Suomen laajimpana digitaalisen lapsuuden osaamiskeskuksena Kidital kokoaa yhteen järjestömme ja kumppaniemme monipuolisen osaamisen lapsen oikeuksien toteutumiseksi digiympäristöissä.
Tutkimuksen menetelmät: Osallistavat työpajat järjestettiin kasvokkain ja verkossa Australiassa, Kambodžassa, Suomessa, Filippiineillä, Keniassa, Etelä-Afrikassa ja Kolumbiassa heinäkuun ja lokakuun 2023 välisenä aikana. Tutkimuksessa osallistujat jaettiin kahteen ikäryhmään, 9–12-vuotiaisiin ja 13–16-vuotiaisiin, ja mukana oli lapsia sekä maaseudulta että kaupungeista. Ryhmien sukupuolijakauma oli noin 44 % poikia, 55 % tyttöjä ja 1 % ei-binäärisiä. Esitetyt tutkimustulokset ovat alustavia, joten ne voivat muuttua sitä mukaa, kun tietoa analysoidaan lisää.
