Pelastakaa Lapset seuraa mielenkiinnolla eduskunnan syyskauden käynnistymistä, koska myös lasten arki ja tulevaisuus rakennetaan poliittisessa päätöksenteossa. Hallitusohjelman toteuttaminen alkaa todenteolla eduskuntatyön käynnistyttyä. Syyskauden alkajaisiksi eduskunta keskusteli keskiviikkona 6.9. hallituksen tiedonannosta “Yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämiseksi suomalaisessa yhteiskunnassa”.
Pelastakaa Lapset osallistui tiedonantoprosessiin elokuussa kirjallisen kuulemisen muodossa. YK:n lapsen oikeuksien komitean suositusten ja huomautusten mukaisesti nostimme esille erityisesti haavoittuvimmassa asemassa oleviin lapsiryhmiin kohdistuvan syrjinnän.
Hallitus kantaa huolta julkisen talouden kestävyydestä ja työvoiman riittävyydestä, mutta samalla päättäjien on kyettävä näkemään, että keskuudessamme elää väestöryhmiä ja kasvaa lapsisukupolvia, jotka eivät koe olevansa täysipainoisesti osa suomalaista yhteiskuntaa.
Työ- ja elinkeinoministeriön selvityksen (Säävälä, 2022) mukaan valtaosa (63%) ulkomaalaistaustaisista lapsista ja nuorista on syntynyt Suomessa, mutta joka kolmas ei koe itseään suomalaiseksi ja voi selkeästi huonommin kuin muissa Pohjoismaissa. Ulkomailla syntyneet pojat voivat muita lapsiryhmiä huonommin. Suomessa syntyneet ulkomaalaistaustaiset työllistyvät ja kouluttautuvat heikommin kuin suomalaistaustaiset nuoret aikuiset. Yleinen lapsiperheköyhyys näkyy ulkomaalaistaustaisten lasten ja nuorten hyvinvoinnissa. Lapsiperheköyhyys juontuu pääosin työttömyydestä.
Pienen Suomen on pidettävä kaikki mukana
Näiden edellä mainittujen faktojen valossa tämä rasismikeskustelu on kohtalonkysymys suomalaisen hyvinvointivaltion kannalta. Suomi on pieni, syrjäinen ja ikääntyvä valtio. Meille on erityisen tärkeää kasvattaa lapsisukupolvia, joissa jokaisesta lapsesta voi tulla mitä tahansa, taustasta riippumatta. Tähän meitä velvoittaa myös YK:n lapsen oikeuksien sopimus. Emme voi myöskään kohdella ihmisiä liikuteltavana reservinä, jonka voi työntää syrjään tai osallistaa sen mukaan, millainen yhteiskunnallinen tilanne tai suhdannetilanne on.
Pelastakaa Lasten Lapsen ääni -kyselyn mukaan (2022) lapset ja nuoret, jotka elävät vähävaraisissa perheissä kokevat muita enemmän osattomuutta ja eriarvoisuutta. Osa kyselyyn vastanneista, vähävaraisissa perheissä kasvavista lapsista ja nuorista koki lisäksi moniperusteista syrjintää. Kaikkien lasten edun, oikeuksien ja hyvinvoinnin varmistamiseksi tulee puuttua moniperusteiseen syrjintään, joka kohdistuu esim. seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluviin lapsiin sekä romani- ja saamelaislapsiin että vammaisiin ja maahanmuuttajataustaisiin lapsiin.
Päättäjien on tärkeää nähdä eri päätösten moninaiset vaikutukset ja kumuloituvat yhteisvaikutukset, jotka kohdistuvat samoille, haavoittuvassa asemassa oleville väestöryhmille. Tiedonantokeskustelun hedelmällisin lopputulos on se, että hallitus kykenisi näkemään kaavailemiensa sosiaali- ja työttömyysturvaan sekä maahanmuuttopolitiikkaan liittyvien päätösten vaikutukset. Näiden leikkausten ja heikennysten kohteena ovat pitkälti ne samat väestöryhmät, joiden elämää tiedonantokeskustelu kouriintuntuvalla tavalla koskettaa. Yhdenvertaisuus, tasa-arvo ja syrjimättömyys tulevat todeksi ihmisten arjessa eikä haasteita ratkaista yhdessä tiedonannossa.
Hallitusohjelman toteutus ja hallituksen esitykset näyttävät lopulta, kuinka tiedonannon sisältö aidosti konkretisoituu. Hallituksen on päätöksissään toteutettava yhdenvertaisuutta ja otettava huomioon päällekkäiset, samoille väestöryhmille kasaantuvat vaikutukset.
Kaikki politiikka on tulevaisuuspolitiikka ja siksi hallituksen on tehtävä lapsivaikutusten arviointia etupainotteisesti ja poikkileikkaavasti sekä varattava valmisteluun riittävästi aikaa. Ihmisten arkea ravistelevia päätöksiä ei voi tehdä kiirehtien, vaikutuksia arvioimatta. Se ei ole inhimillisesti eikä taloudellisesti kestävää.
Sonja Kekkonen
Vaikuttamistyön suunnittelija
