Suomalaiset lastenoikeusjärjestöt: Suomen kehitysyhteistyön leikkaukset olisivat haitallisia maailman lapsille 

Suomalaiset lastenoikeusjärjestöt ovat huolissaan hallitusneuvotteluista tulleista avauksista, joiden mukaan kehitysyhteistyöhön saattaa kohdistua suuria leikkauksia, jotka tulisivat kasvattamaan maailman lasten hätää.

Maailman väestöstä neljännes on alle 14-vuotiaita ja puolet alle 30-vuotiaita, ja suurin osa heistä elää vähiten kehittyneissä maissa. Apua tarvitsevia lapsia on enemmän kuin koskaan aikaisemmin sitten toisen maailmansodan. Kehitysyhteistyöstä leikkaaminen monien päällekkäisten kriisien aikana on lyhytnäköistä. On selvää, ettei kehitysrahoituksella ja humanitaarisella avulla ratkota kaikkia maailman ongelmia, mutta on hyvä muistaa, ettei Suomen osuudesta voi leikata ilman, että sillä olisi välittömiä vaikutuksia kehittyvien maiden lasten hyvinvointiin ja terveyteen.

Lapset ovat yhteiskunnan haavoittuvimpia jäseniä ja kärsivät usein eniten köyhyydestä ja konflikteista. Suomen kehitysyhteistyörahoituksella on tärkeä rooli palvelujen ja tuen tarjoamisessa sitä tarvitseville lapsille, mukaan lukien pääsy koulutukseen, terveydenhuoltoon, ja suojeluun väkivallalta ja hyväksikäytöltä. Peruspalveluiden avulla lapsia tuetaan, jotta he saavuttavat täyden potentiaalinsa tulevina yhteiskuntiensa rakentajina ja veronmaksajina.

Lasten nostaminen köyhyydestä kaikkialla on yhteinen etumme. Maailman lasten pahoinvoinnilla on seurausta myös meille Suomeen. Kehittyvien maiden elinolosuhteiden käydessä sietämättömiksi niitä koettelevien kriisien vuoksi yhä useampi ihminen joutuu etsimään parempaa elämää kotimaansa ulkopuolella. Hauraiden alueiden epävakaus ruokkii radikalisoitumista, jolla voi olla vaikutusta Suomenkin turvallisuusympäristöön. Aseelliset konfliktit ja ilmastonmuutoksen vaikutukset kehittyvissä maissa jarruttavat koko maailman kehitystä ja niihin puuttuminen kuluttaa koko ihmiskunnan resursseja. Globaalien ongelmien ratkominen edellyttää kansainvälistä yhteistyötä.

Suomen tukea ja osaamista tarvitaan tässä yhteistyössä. Suomella ja suomalaisilla yrityksillä on ratkaisuja maailman lasten haasteisiin, jonka lisäksi jatkossakin tarvitaan yhteistyötä valtioiden ja monenkeskisten tahojen kanssa sääntöpohjaista järjestelmää vahvistamaan. Järjestöinä olemme ylpeitä siitä, että suomalainen osaaminen ja rahoitus tunnetaan maailmalla maailman lasten kannalta akuuteissa teemoissa: ihmisoikeuksien ja tyttöjen oikeuksien puolustamisessa, oppimisen kriisin ratkaisuissa, puhtaan veden ja sanitaation saatavuudessa, vammaisten lasten oikeuksien puolustajana sekä kestävän rauhan edistäjänä.

YK:n lapsen oikeuksien sopimus, jonka Suomi on ratifioinut, tunnustaa, että kaikilla lapsilla on oikeus kehitykseen. Kehitysyhteistyöhön satsaamalla Suomi täyttää velvoitteensa edistää ja suojella lasten oikeuksia maailmanlaajuisesti. Mikäli rahoitusta on tarpeen leikata, tulisi sen vaikutukset lapsiin arvioida huolellisesti. Suomi haluaa esiintyä arvostettuna kumppanina, joka on kokoaan suurempi maailmalla. Sen osoittaminen on haasteellista, mikäli käperrymme sisäänpäin.

Allekirjoittajat:

Hanna Markkula-Kivisilta, pääsihteeri, Pelastakaa Lapset

Karoliina Tikka, kotimaan työn ja vaikuttamisen johtaja, Plan International Suomi

Marja-Riitta Ketola, pääsihteeri, Suomen UNICEF

Mikaela Westergård, toimitusjohtaja, SOS-Lapsikylä

Annette Gothóni, toiminnanjohtaja, Suomen World Vision

Lisätietoja: Emmi Pakkala, Pelastakaa Lasten vaikuttamistyön erityisasiantuntija, 050 562 9083, emmi.pakkala@pelastakaalapset.fi