Nimittelyä, fyysistä väkivaltaa, ulkopuolelle jättämistä ja syrjintää. Vastaukset olivat pysäyttäviä, kun Suomen suurin nettinuorisotalo Netari kysyi nuorilta heidän kokemuksiaan kiusaamisesta. Moni nuori kertoo joutuneensa raa’an ja pitkäkestoisen kiusaamisen kohteeksi, ja se on jättänyt pysyvät jäljet.
Vaikka nuorten kokemusten perusteella kiusaaminen tapahtuu useimmiten koulussa, eivät ympäröivät aikuiset nuorten mukaan puutu asiaan riittävästi. Seuraukset ovat traagisia. Kokemuksiaan jakaneet nuoret kertovat huonosta itsetunnosta, mielenterveysongelmista, sosiaalisten tilanteiden pelosta ja itsetuhoisuudesta.
Varastettuja tavaroita, uhkailua ja hakkaamista
Suurin osa lapsista ja nuorista oli kokenut kiusaamista koulussa, usein vuosien ajan. Myös harrastuksissa ja netissä kiusattiin.
Kiusaamista tapahtui useimmiten viikoittain, mutta osalle se oli päivittäistä. Netarille kokemuksiaan kertoneiden nuorten kokemus ei valitettavasti ole poikkeus. Kiusaaminen on lisääntynyt, ja yli 16 000 suomalaista lasta ja nuorta joutuu viikoittain kiusaamisen uhriksi (THL:n Kouluterveyskysely 2023). Kiusaaminen näkyy myös Netarin palveluihin hakeutuvien nuorten puheissa. Netari-chatissa ja WhatsApp-tukipalvelussa on käyty kymmeniä keskusteluja aiheesta.
Usein nuori tulee juttelemaan ensin muista murheista. Kiusaaminen paljastuu vasta keskustelun edetessä.
“Aluksi saatetaan puhua esimerkiksi vaikeudesta luottaa ihmisiin tai pelosta, joka liittyy vaikkapa kouluunmenoon. Myös mielenterveysongelmat, syömishäiriöt, itsetunnon ongelmat ja sosiaalinen ahdistus näkyvät nuorten puheissa”, sanoo Netarin suunnittelija Eve-Linda Lassila.
Netarin saamien vastausten perusteella sanallinen kiusaaminen on yleisintä. Nuori otetaan silmätikuksi esimerkiksi kiinnostuksenkohteiden tai ulkonäön vuoksi.
”Minua on haukuttu, nimitelty ja huudeltu, esim. vitun lesbo, huora. Myös esim. liikuntatunneilla jäin ulkopuoliseksi ja kukaan ei halunnut minua heidän joukkueisiin.”
”Nimittelemällä, haukkumalla koko ajan tyhmäksi, idootiksi, etten osaa mitään, pätkäksi.”
Nuorten kommenteissa toistui myös ulkopuolelle jättäminen ja syrjiminen. Nuoret kertoivat esimerkiksi, että heistä puhuttiin palaa selän takana ja salaisuuksia kerrottiin eteenpäin.
”Usein minut myös jätetään asioista ulkopuolelle ja esitetään kuin en edes olisi olemassa.”
Monesti nuori koki eri kiusaamisen muotoja samaan aikaan. Varsinkaan fyysinen väkivalta ei lähes koskaan ollut ainoa tapa kiusata uhria. Heikossa asemassa olevat nuoret ovat alttiimpia kiusatuksi joutumiselle, ja toisaalta kiusaaminen pahimmillaan heikentää nuoren asemaa.
”Minulle on huudeltu, minua on nimitelty, ylitseni on yritetty ajaa, tavaroitani on varastelu, minusta on levitelty perättömiä juoruja, minua ollaan jätetty ulkopuolelle, minusta on valehdeltu koulun aikuisille ja poliisille, perääni on soitettu poliisit aiheetta, minua ollaan leimattu perheeni tulojen vuoksi ja minut on uhattu tappaa. Minua ollaan myös hakattu päähän, tökitty, revitty, kaadettu ja ajettu takaa.”
”Mua haukutaan, syrjitään, puhutaan pahaa, kosketaan ilman lupaa ja jätetään yksin.”
Kiusaamiseen on puututtava jämäkämmin
Nuoret usein toivovat, ettei puhuttaisi kiusaamisesta vaan väkivallasta. Kiusaaminen tuntuu sanana vähättelevältä, ja nuoret kokivat, ettei heitä uskottu tai että kiusaamiseen ei puututtu riittävästi.
”Minulle on puhuttu kiusaamisesta ja käsketty jatkaa vain eteenpäin olla niinkuin mitään ei olisi tapahtunut. Olisin halunnut, ettei asiaa vähätellä. Että minut otettaisiin tosissaan. Ja juteltaisiin minun sijaan kiusaajille.”
Toisaalta kiusaamiseen puuttumista pidettiin myös vaikeana, ja siksi osa kokemuksiaan kertoneista nuorista ei halunnut puhua siitä kellekään. Eräs nuori kääntyi vanhempiensa puoleen, mutta apu kääntyi häntä vastaan.
”Nyt olen vain tyyppi, jonka vanhemmat ovat noloja ja käskivät lopettamaan hauskanpidon.”
”Aikuisten, tulisi puuttua tiukasti ja ottaa tilanne vakavasti. Uhria ei pidä pakottaa sovittelemaan tilannetta, vaan kiusaaja tulee saada lopettamaan toimintansa esimerkiksi erottamisen tai jälki-istunnon uhalla, mikäli kevyemmät keinot kuten puhuttelu ei toimi. Myös kiusaajien vanhempiin on otettava yhteyttä.”
Osa nuorista oli myös saanut apua, joka oli kannatellut vaikeimpien aikojen yli. Esimerkiksi perhe ja kaverit mainittiin tärkeänä tukena.
”Sain yläasteella apua kiusaamiseen kuraattoriltamme, joka parhain keinoin koitti saada omaa koulunkäyntiäni helpommaksi niin, että koulussa käyminen ei jäänyt kokonaan. Myös keskustelut auttoivat hänen kanssaan, kuraattori loi osaamisellaan luotettavuuden häneen, jolloin pääsin äänen purkamaan tilanteita.”
Kiusatun elämä kapenee ja kyynistyy
”Kiusaaminen tuntuu pahalta, hitaalta kuolemalta, kidutukselta. Erityisen pahasti iskee, jos omat kiusaajat ylettävät toimintansa myös sisaruksiin.”
”Oli vaikeaa mennä kouluun. Vaikeaa liikkua ihmisten ilmoilla. Tuli sellainen ihmispelko ja pelkäsi kaikkia sosiaalisia ihmistilanteita. Halusi aina piiloutua isoihin peittäviin vaatteisiin. Huppu syvällä, ettei kukaan tunnista.”
Kiusaaminen on rapistanut monen Netarille kokemuksensa jakaneen nuoren luottamusta muihin ihmisiin, vaikeuttanut kaverisuhteiden luomista ja johtanut pelkoon, etteivät muut hyväksy nuorta sellaisena kuin hän on. Kiusaaminen ei monissa tapauksissa unohdu koskaan. Eve-Linda Lassilan mukaan on tutkittu, että kiusaamisen jäljet voivat näkyä pitkälle tulevaisuuteen esimerkiksi työelämästä tai muusta yhteiskunnan toiminnasta syrjäytymisenä. Kun ongelmien taustaa lähdetään kaivelemaan, paljastuukin kokemus kiusatuksi joutumisesta.
”Nykyään se vaikuttaa edelleen ajoittain siihen, miten uskallan mennä uusiin ryhmiin, ääneen mielipiteiden sanomiseen ja rohkeuteen. Se vaikuttaa siihen, miten toisiin ihmisiin luottaminen on haastavaa.”
Uudet, korjaavat ihmissuhteet ovat auttaneet osaa nuorista.
“Etenkin jos nuorella on haastavaa luottaa muihin kiusaamiskokemustensa vuoksi, voivat luotettavat, turvalliset aikuiset toimia parantavina ihmiskontakteina, jotka luovat luottamusta ja toivoa siihen, että kaikki ihmiset eivät satuta”, sanoo Eve-Linda Lassila.
”Vietän aikaa sellaisten ihmisten kanssa, jotka hyväksyvät minut tällaisena kuin olen. Jos minulle tulee tunne, että minua ei hyväksytä, poistun tilanteesta, sillä en halua kokea enää syrjityksi tulemista.”
Teksti: Ida Valpas
Pelastakaa Lapset ry:n tavoite on, että jokainen lapsi saa elää ilman pelkoa ja väkivaltaa ja kehittyä ja kasvaa turvallisessa ympäristössä. Netarin chatissa ja WhatsApp-tukipalvelussa nuori saa mahdollisuuden tulla kuulluksi. Palvelut tarjoavat paikan jakaa ajatuksia, saada rohkaisua ja löytää tahoja, jotka voivat auttaa nuorta eteenpäin. netari.fi
Netari tukee nuoria
Netari on Suomen suurin nettinuorisotalo. Se tarjoaa nuorten suosimilla nettialustoilla luotettavan aikuisen tukea kahdenvälisissä chateissa sekä erilaisia digitaalisen ryhmätoiminnan muotoja.
