Eurovaalien lähestyessä Pelastakaa Lapset kartoitti puolueiden näkemyksiä lasten oikeuksiin liittyen. Tulevan europarlamentin on sitouduttava tekemään monia lasten hyvinvointia edistäviä päätöksiä. Edessä on mahdollisuuksia parantaa lapsen oikeuksien toteutumista niin Euroopassa kuin maailmallakin.
Pelastakaa Lasten eurovaalikyselyyn vastasivat kaikki vaaleissa ehdokkaita asettaneet eduskuntapuolueet. Puolueilta pyydettiin vastauksia puoluejohdon edustajan, puoluesihteerin tai eurovaalivastaavan nimissä.
Suomalaiset puolueet antavat kyselyssämme laajasti tukea lapsen oikeuksien edistämiselle ja lapsiin kohdistuviin uhkiin puuttumiselle uudessa europarlamentissa. Vastaukset paljastavat kuitenkin puolueiden välillä myös eroja lasten kannalta merkittävissä kysymyksissä esimerkiksi eurooppalaisen lapsitakuun vahvistamisen, kehitysyhteistyön rahoituksen ja ilmastotoimien kiireellisyyden suhteen. Näkemykset hajoavat erityisen paljon kysymyksessä turvallisten reittien luomisesta Eurooppaan pyrkiville hädänalaisille ihmisille, lapsille ja lapsiperheille.
Puolueilla vahva tuki lapsen oikeuksien vahvistamiselle ja lapsiperheköyhyyden vähentämiselle EU:ssa
Euroopan unionin jokainen jäsenvaltio on ratifioinut YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen ja näin sitoutunut turvaamaan johdonmukaisesti lapsen oikeudet lainsäädännössä ja sen toimeenpanossa. EU:ssa tehtävillä päätöksillä on suora vaikutus lasten elämään sekä EU:n jäsenmaissa, että kaikkialla maailmassa. Lasten oikeuksien ja hyvinvoinnin tulee olla EU:n päätöksenteon ja kumppanuuksien keskeisiä painopisteitä.
Kysyimme puolueilta, tuleeko Euroopan parlamentin sitoutua edistämään lasten oikeuksia kaikessa päätöksenteossa, ja jokainen puolue ilmaisee tukensa lapsen oikeuksien keskeisyyden puolesta.
Jopa 20 miljoonaa lasta Euroopassa ja miljardi lasta maailmassa on vaarassa pudota köyhyysrajan alapuolelle. Lapsiperheköyhyys vaikuttaa negatiivisesti moniin lapsen elämän osa-alueisiin ja sillä on pysyviä, ylisukupolvisia seurauksia.
Vuonna 2015 Euroopan parlamentti esitti lapsitakuuta (Child Guarantee), jotta varmistettaisiin, että jokaisella lapsella on pääsy asumiseen, ravintoon, perusterveydenhuoltoon, varhaiskasvatukseen ja koulutukseen. Lapsitakuun tarkoitus on tukea erityisesti haavoittuvassa asemassa olevia lapsia ja heidän perheitään ja auttaa kohdentamaan investointeja lasten hyvinvointiin ja heille suunnattuihin palveluihin.
Suurin osa puolueista asettaa lapsiköyhyyden vähentämisen yhdeksi EU:n keskeiseksi tavoitteeksi, mutta havaittavissa on myös puoluekohtaisia eroja.
Väite: Euroopan parlamentin tulee sitoutua edistämään ja suojelemaan kaikkien lasten oikeuksia päätöksenteossa.
Väite: Lasten kokema köyhyys ja syrjäytyminen on yksi Euroopan merkittävimmistä ongelmista, joka tulee ratkaista sitoutumalla eurooppalaiseen lapsitakuuseen.
Turvalliset reitit Eurooppaan sekä kehitysyhteistyön rahoituksen turvaaminen jakavat puolueita
Tuoreen raporttimme mukaan 10 miljoonaa lasta on viime vuonna joutunut jättämään kotinsa konfliktien vuoksi. Useampi kuin joka toinen Eurooppaan paenneista lapsista on kokenut uhkaavia tilanteita ihmiskauppiaiden, rajaviranomaisten tai poliisien toimesta. Vuonna 2022 EU:n jäsenvaltiossa asui 6,6 miljoonaa lasta, jolla ei ollut asuinmaansa kansalaisuutta.
Kyselyssämme yli puolet puolueista pitää tärkeänä, että EU panostaa entistä enemmän turvallisiin reitteihin, joiden avulla hädänalaiset ihmiset voivat hakea turvaa Euroopasta ilman esimerkiksi ihmiskaupan tai väkivallan uhkaa. Turvapaikanhakijoihin liitetyt jännitteet ja poliittisten näkemyksien eroavaisuudet näkyvät puolueiden vastausten jakautumisessa.
Kaikki puolueet kuitenkin ilmoittavat sitoutuvansa lasten ja lapsiperheiden suojeluun Euroopan rajoilla, turvapaikkaprosessissa ja kotoutumisessa. Tämä on positiivinen tahdonilmaus, mutta varsin kaukana siitä lapsen oikeuksien toteutumista heikentävästä linjasta, jota esimerkiksi Suomen eduskuntaan tänä keväänä lähetetyissä pakolaispolitiikkaa ja perheenyhdistämistä koskevissa lakiesityksissä sovelletaan.
Väite: EU:n on luotava enemmän turvallisia reittejä hädänalaisille ihmisille, ja suojeltava erityisesti lapsia, lapsiperheitä ja haavoittuvaisessa asemassa olevia.
Väite: Puolueemme huolehtii turvaa hakevien lasten oikeuksien toteutumisesta sitoutumalla siihen, että EU:ssa suojellaan rajoilla, turvapaikkaprosessissa ja kotoutumisvaiheessa olevia lapsia ja lapsiperheitä
Joka kuudes lapsi maailmassa asuu konfliktialueella. Noin 250 miljoonaa 6–18-vuotiasta lasta ei käy koulua ja yli miljardi maailman lapsista ei ole sosiaaliturvan piirissä. Noin miljardi lasta on jo nyt vaarassa ilmastokriisin vuoksi. Vakavat lapsen oikeuksien loukkaukset ovat lisääntyneet konfliktialueilla ja lasten oikeuksien toteutumista estävät väkivaltaiset iskut siviilikohteisiin, humanitaarinen avun epääminen ja lasten värvääminen aseellisiin joukkoihin.
Suurin osa puolueista ilmaisee tukensa EU:n globaalille vastuulle ja kehitysyhteistyön ja humanitaarisen avun rahoituksen suojaamiseen leikkauksilta, mutta sitoumuksen vahvuudessa on nähtävissä vaihtelua. Tässäkin asiassa perussuomalaiset jäivät yksin vastahankaan.
EU:n aktiivista puuttumista vakaviin lapsiin kohdistuviin uhkiin konfliktialueilla puolueet tukevat lähes yksimielisesti.
Väite: EU:n tulee jatkaa kehitysyhteistyön ja humanitaarisen avun rahoittamista vähintään nykytasolla ja osoittaa siten globaalia johtajuutta kestävän kehityksen edistämisessä.
Väite: EU:n tulee ulkosuhteissaan toimia äärimmäisen vakavien lapsen oikeuksien loukkausten estämiseksi konfliktialueilla (esim. lapsisotilaiksi rekrytointi, humanitaarisen avun estäminen, iskut siviilikohteisiin).
Lasten asema on turvattava digitaalisilla alustoilla
Yhä digitaalisemmassa maailmassa lapset altistuvat enenevissä määrin myös verkon riskeille. Joka viides lapsi Euroopassa joutuu seksuaaliväkivallan uhriksi ja erityisesti riskit verkossa ovat lisääntyneet. Lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavasta materiaalista jo yli 60 % jaetaan EU:ssa sijaitsevilta palvelimilta.
Pelastakaa Lapset on pitkään peräänkuuluttanut vahvempaa lainsäädäntöä lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavan materiaalin poistamiseksi verkosta. On myönteistä, että kyselyssämme puolueet ilmaisevat vahvan tukensa tälle tavoitteelle.
Pelastakaa Lapset painottaa, että lasten arki digitaalisissa ympäristöissä ei ole lähtökohtaisesti ongelman ydin. Alustojen pelisääntöjen parantaminen on ensisijainen keino lasten turvallisuuden ja digitaalisten oikeuksien parantamiseksi. Kaikki puolueet antavatkin tukensa lasten yksityisyyden ja turvallisuuden vahvistamiselle verkossa.
Väite: EU:n tulee saattaa voimaan laki, joka velvoittaa EU:ssa toimivia yrityksiä poistamaan kaiken lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavan materiaalin omilta palvelimiltaan kaikin käytettävissä olevin keinoin.
Väite: EU:n on turvattava lasten oikeus yksityisyyteen ja turvallisuuteen kaikissa digitaalisissa ympäristöissä.
Ilmastokriisi on lapsen oikeuksien kriisi
Ilmastokriisin vaikutukset tuntuvat jo nyt erityisesti globaalissa etelässä elävien ihmisten arjessa ja kaventavat mahdollisuuksia elää ihmisarvoista elämää. Vuonna 2020 syntyneiden lasten riski altistua ilmastokriisin seurauksille, kuten kuivuudelle, lämpöaalloille ja ruokaturvan vaarantumiselle on moninkertainen verrattuna vuonna 1960 syntyneisiin.
Euroopan parlamentilla on keskeinen rooli ilmastokriisin torjumisessa, sekä kestävän, elinkelpoisen ja oikeudenmukaisen elämän takaamisessa myös tuleville sukupolville.
Suurin osa puolueista pitää ilmastokriisiä vakavana kriisinä, joka vaatii nopeita toimia. Vain perussuomalaiset ilmaisivat asiasta selvemmin eriävän kannan.
Väite: Ilmastokriisi vaatii EU:lta nopeita toimia, jotka takaavat globaalisti kestävän, oikeudenmukaisen ja elinkelpoisen yhteiskunnan nykyisille ja tuleville sukupolville.
Euroopan parlamentissa tarvitaan lapsen oikeuksien puolustajia
Pelastakaa Lapset pitää myönteisenä, että niin moni puolue sitoutuu vahvasti lapsen oikeuksien edistämiseen EU:n päätöksenteossa. Kristillisdemokraatit, ruotsalainen kansanpuolue, sosialidemokraatit, vasemmistoliitto ja vihreät sitoutuvat kyselyssä vahvasti kaikkiin vaalitavoitteisiimme. Perussuomalaiset sen sijaan asettuvat vastavirtaan erityisesti turvanpaikanhakijoihin ja ilmastonmuutokseen liittyvissä kysymyksissä, vaikka ne ovat lapsen oikeuksien kannalta keskeisiä.
Lupaukset kehitysyhteistyön rahoituksen turvaamisesta, lapsitakuun vahvistamisesta ja lasten suojelemisesta EU:n rajoilla ovat puntarissa, kun EU tekee päätöksiä tulevan vuoden budjetista ja lainsäädännöstään. Miten puolueiden tahto puuttua lapsen oikeuksien loukkauksiin konflikteissa näkyy jatkossa EU:n politiikassa maailman eri konfliktialueilla, esimerkiksi Gazassa, Sudanissa, tai Ukrainassa?
Odotamme myös, että suomalaisten puolueiden europarlamentaarikot edistävät aktiivisesti lainsäädäntöä lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavan materiaalin torjumiseksi ja poistamiseksi.
Puolueiden sitoutumisen lapsen oikeuksien puolustamiseen tulee näkyä myös käytännössä uuden europarlamentin työssä. Kehotamme jokaista ehdokasta sitoutumaan lapsen oikeuksien puolustajaksi.
