Petteri Taalas: 100 miljardia ilmastorahoitukseen vuodessa ei riitä, tarvitaan paljon enemmän

Ilmastonmuutoksen vaikutukset tuntuvat kaikkialla maailmassa, mutta koettelemusten vakavuus vaihtelee. Eniten ilmastonmuutoksen aiheuttamista luonnonkatastrofeista kärsivät suhteellisesti globaalin etelän köyhät ihmiset, jotka ovat vähiten vastuussa ilmakehän hiilidioksidin lisääntymisestä.

Keskustelimme Maailman ilmatieteen järjestön WMO:n pääsihteeri Petteri Taalaksen ja Pelastakaa Lasten yritysyhteistyöpäällikkö Camilla Ekholmin kanssa ilmastonmuutoksesta ja siihen sopeutumisesta kehittyvien maiden lasten ja nuorten näkökulmasta.

Lapsilla, jotka syntyvät nyt, on moninkertainen riski kohdata luonnonmullistuksia verrattuna vanhempiin sukupolviin. Petteri, olet sanonut, ettei tulevaisuus ole silti musta, mutta se saattaa olla harmaan eri sävyinen riippuen siitä, miten ilmastonmuutos saadaan kontrolliin.  Avaatko hieman näitä harmaan eri sävyjä?

Petteri: Meillä ei ole enää paluuta vanhaan hyvään ilmastoon. Tällä hetkellä olemme noin 2,5 asteen lämpenemisen polulla, mutta meillä on vielä mahdollisuus kääntää kehityskulku ja saavuttaa Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet eli korkeintaan kahden asteen keskilämpötilan nousu. Oikeastaan lämpötilan nousu ei ole tärkein asia ilmastonmuutoksessa, vaan sateisuuden muutokset ovat monissa paikoissa maailmaa olennaisempia. Joka tapauksessa: jos keskilämpötila nousee 2,5 astetta, se lisää merkittävästi luonnonkatastrofien, kuten kuivuuden, helleaaltojen, trooppisten myrskyjen, tulvien ja maastopalojen riskejä. Lisäksi jäätiköt sulavat ja merivesien pinnat nousevat.

Tärkeintä olisi saada fossiilisten polttoaineiden käyttö vähenemään voimakkaasti. Glasgow’n ilmastokokouksessa (2021) osa valtioista ei vielä sitoutunut puolentoista asteen tavoitteeseen, mutta uusi yritys on Sharm al-Sheikhissä, Egyptissä, marraskuussa. Olemme välttämässä aiemmat pahimmat skenaariot, mutta toistaiseksi emme ole matkalla kohti Pariisin sopimuksen rajoja.

Tärkeää on kiihdyttää päästöjen leikkauksia jo 2030 mennessä. Toivoa vielä on.

Teollisuusmaat ovat aiemmin tuottaneet suurimmat päästöt, mutta nyt kehittyvät maat kärsivät pahiten seurauksista. Rikkaat teollisuusmaat ovat siksi luvanneet globaalin etelän maille 100 miljardin dollarin vuosittaisen rahoituksen ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen. Rahoitus ei ole valitettavasti vielä toteutunut. Jos sinä saisit päättää, mihin asioihin käyttäisit tämän rahoituksen?

Petteri: 100 miljardia tulee rikkaiden maiden hallituksilta, mutta vielä suurempia summia tarvitaan muun muassa yksityisen sektorin investoijilta. Kehittyviin maihin pitää rakentaa nopeasti muun muassa uutta energiainfrastruktuuria, kuten aurinko- ja tuulienergiaa. Mutta olen luottavainen, että rahoitusta järjestyy, sillä yksityinen sektori on lähtenyt mukaan näihin uusiutuvan energian ja muihin ilmastokuormitusta helpottavien teknologioiden hankkeisiin. Lisäksi tarvitaan investointeja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen.

Camilla: Ilmastorahoitus on todella tärkeä osa, mutta me Pelastakaa Lapsilla edistämme sopeutumista myös muilla toimilla. Hankkeissamme esimerkiksi opetamme uusia taitoja ja jaamme tietoa tavoista selviytyä muuttuneessa tilanteessa.

Kaiken tarkoitus on auttaa maailman köyhimpien ja haavoittuvimpien ihmisten kykyä elää ihmisarvoista elämää myös ilmastonmuutoksen vaikutusten alla.

Missä ilmastonmuutos aiheuttaa nälkää ja vaikuttaa ruoantuotantoon? Miten voimme turvata riittävän ravinnonsaannin maailman väestölle?

Petteri: Ilmastonmuutoksen rajoittaminen korkeintaan kahteen asteeseen on erityisen tärkeää ruoantuotannon turvaamisen vuoksi. Muun muassa Välimeren alue, joka on tärkeä maatalouden kannalta, on yksi eniten lämmenneistä ja kuivuneista alueista.

Meriveden pinta nousee hitaasti. Nousu jatkuu vääjäämättä 2100-luvulle, vaikka pääsisimme Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteisiin. Tämä uhkaa muun muassa rannikkojen maataloutta ja makean veden varantoja. Puhtaan makean veden saatavuus on jo nyt vaikeutunut muun muassa Kiinassa.

Ilmastonmuutoksen kannalta olisi myös tärkeää, että rajoitamme väestönkasvua. Maailman väkiluku kasvaa edelleen, mutta väestönkasvun hillitseminen on erityisen vaikeaa muun muassa katolisille ja islamilaisille maille.

Camilla: Arvioimme, että ilmastonmuutos on jo nyt vaikuttanut ainakin 33 miljoonan eteläisessä ja Itä-Afrikassa asuvan ihmisen heikkoon ruokaturvaan. Heistä lapsia on arviolta yli 16 miljoonaa. Kriisin odotetaan ainoastaan pahenevan.

Monille maataloudesta elantonsa saaville perheille ilmastonmuutos tarkoittaa tulojen menetystä. Silloin joudutaan usein tinkimään perheiden ruokavaliosta, lasten koulutuksesta ja perusterveydenhuollosta. Köyhtyminen voi myös johtaa haitallisiin sopeutumismekanismeihin, kuten lapsi- ja pakkoavioliittoihin, aseellisiin ryhmittymiin tai äärijärjestöihin liittymiseen ja lapsityöhön.

Hankkeissamme opastamme selviytymistaitojen lisäksi paikallisia yhteisöjä myös kokeilemaan uusia innovatiivisia viljelytapoja, kuten pystyviljelyä, johon kuluu huomattavasti vähemmän vettä kuin maata pitkin viljeltäessä.

Mitä haluaisit sanoa nykypäivän lapsille ja nuorille, jotka miettivät koulutustaan? Entä nuorille ilmastoaktivisteille, jotka osallistuvat mielenosoituksiin, kuten Elokapinaan tai Fridays for Future -koululakkoon?

Petteri: Tulevaisuudessa tarvitsemme paljon osaajia ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen monilla eri aloilla. Muun muassa elintarvikeala tarvitsee uusia innovaatioita, jotta ihmiset siirtyisivät lihan kulutuksesta kasvispainotteisempaan ruokavalioon. Myös fossiilittomat energiamuodot ja kiertotalous tarvitsevat osaajia. Uuden vihreän teknologian osaamista pitäisi myös viedä nopeammin ja enemmän kehitysmaihin.

En haluaisi, että poliittinen vastakkainasettelu ja syyttely jatkuvat. Ne eivät johda mihinkään.

Ilmastonmuutoksen torjuntaan tarvitaan yhteiskunnan ja ihmisten laaja tuki, ja rakentavaa dialogia. Tarvitsemme mukaan niin julkisen sektorin ja yritykset kuin tavalliset kuluttajat.

Kansalaisjärjestöjen toiminnasta on ollut hyötyä siinä, että ne ovat nostaneet ja pitäneet ilmastonmuutoksen yhteiskunnallisen keskustelun keskiössä ja auttaneet ilmastonmuutokseen sopeutumista eri maissa.

Camilla: Nykytilanne ilmastonmuutoksen kourissa voi tuntua rankalta, varsinkin kun sosiaalisen ja perinteisen median kanavista tulvii jatkuvalla syötöllä huolestuttavia uhkakuvia tulevaisuudesta. On tärkeää, ettemme ala riidellä tosiasioista vaan edistämme asioita hyvässä hengessä.

On valitettava tosiasia, etteivät maailman päättäjät ja vaikuttajat ole ehkä tehneet monien mielestä tarpeeksi, mutta kuten Petteri totesi, toivoa kuitenkin on.

Uhkakuvista ei kannata ahdistua. Ratkaisuja löytyy.

Tämä artikkeli kuuluu Pelastakaa Lapset -järjestön blogisarjaan #IlmastokriisiinSyntyneet, jossa kerromme, miltä maailma näyttää lasten silmin. Tiedot perustuvat Ilmastokriisin keskelle syntyneet -raporttiin.

Teksti: Outi Toivanen-Visti

Haluaisitko kuulla lisää Pelastakaa Lasten kansainvälisestä työstä? Ota yhteyttä Camilla Ekholmiin.

”Olen työskennellyt yli kaksikymmentä vuotta isoissa kansainvälisissä teknologiayrityksissä. Vuoden 2021 alusta olen vastannut Pelastakaa Lapsilla järjestömme kansainvälisen työn yritysyhteistyöstä ja vastuullisuusohjelmastamme. Toteutamme laaja-alaisia ja vaikuttavia hankkeita yksityisen sektorin kanssa. Näiden hankkeiden avulla vahvistamme muun muassa haavoittuvimpien yhteisöjen ja ihmisten kykyä sopeutua ilmastonmuutokseen. Ole yhteydessä.”