Perheenyhdistäminen tukee tutkitusti kotoutumista ja edistää hyvinvointia, mutta monille pakolaistaustaisille perheille se on haastava ja pitkä prosessi. Pelastakaa Lasten uusi Kanava-hanke pyrkii kehittämään ratkaisuja näiden perheiden tuen tarpeisiin.
Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisjärjestön (UNHCR) mukaan maailmassa on käynnissä vaikein pakolaistilanne sitten toisen maailmansodan. Vuonna 2023 jopa 40 % pakkomuuton kokeneista oli lapsia.
Monet joutuvat jättämään osan perheestään kotimaahansa vaarallisen ja pitkän pakomatkan vuoksi.
“Kun koko perhe ei lähde yhtä aikaa pakoon, joudutaan elämään erillään hyvin erilaisissa yhteiskunnissa hyvinkin pitkiä aikoja. Arkeen kuuluu epävarmuus siitä, milloin jälleen nähdään. Myös ympäröivän yhteiskunnan ja perheenjäsenten erilaiset odotukset tuottavat usein haasteita”, kertoo Venla Ryymin, Pelastakaa Lasten Kanava-hankkeen päällikkö.
Perheenyhdistäminen tarkoittaa yksinkertaisimmillaan prosessia, jossa Suomessa asuvan henkilön perheenjäsen hakee oleskelulupaa perhesiteen perusteella. Esimerkiksi Suomeen pakolaisena saapuneen perheenjäsen voi hakea perheenyhdistämistä.
” Perheenyhdistämisen ehtoja ollaan jälleen kiristämässä. On kuitenkin tärkeää muistaa myös inhimillinen näkökulma. Jos perheet voisivat olla yhdessä, kotoutuminen sujuisi nopeammin ja ihmisten hyvinvointi paranisi.”
Perheenyhdistäminen voi olla haastava prosessi
Perhe on ihmiselle merkittävä sosiaalisen tuen lähde, ja tutkimusten mukaan samassa maassa asuva perhe ja sukulaiset parantavat hyvinvointia ja auttavat kotoutumisessa.
”Tutkimusten mukaan perheenyhdistämisprosessin aikana koetaan usein mielenterveyden kuormittumista, haasteita oppia uusia kieliä ja sopeutua yhteiskunnan erilaisiin lainalaisuuksiin ja toimintamalleihin. Samaan aikaan pitäisi pystyä vastaamaan niihin odotuksiin, mitä perheellä lähtömaassa saattaa olla”, kertoo Ryymin.
Usein perheenyhdistämisen edellytyksenä on tietyntasoinen toimeentulo. Toisin sanoen perheenkokoajalta vaaditaan riittävää toimeentuloa.
“Perheenyhdistämisen ehtoja ollaan jälleen kiristämässä esimerkiksi edellyttämällä tiettyä asumisaikaa Suomessa ja mahdollisesti rajaamalla entisestään sitä, keitä perheeseen katsotaan kuuluvaksi. On kuitenkin tärkeää muistaa myös inhimillinen näkökulma. Jos perheet voisivat olla yhdessä, kotoutuminen sujuisi nopeammin ja ihmisten hyvinvointi paranisi”, muistuttaa Ryymin.
Vertaistukea pakolaistaustaisille perheille
Pelastakaa Lasten uusi Kanava-hanke tukee perheenyhdistämisen haasteiden kanssa kamppailevia vanhempia ja lapsia. Hankkeessa järjestetään esimerkiksi matalan kynnyksen perhekerhoja ja tapahtumia pakolaistaustaisille perheille, jotka ovat kokeneet perheenyhdistämisprosessin tai ovat prosessissa parhaillaan.
“Tutkimuksissa vertaistuki on osoittautunut tehokkaaksi avuksi. Siitä on aidosti saatu tukea hyvinvoinnille erilaisissa haastavissa tilanteissa. Vaikeista asioista puhuminen on helpompaa ihmisen kanssa, joka on kokenut samankaltaisia haasteita,” kertoo Venla Ryymin.
Euroopan Unionin rahoittamassa Kanava-hankkeessa myös tutkitaan perheenyhdistämisen haasteita ja onnistumisia.
“Teemme selvityksiä, joissa haastatellaan perheitä, jotka ovat perheenyhdistämisprosessissa tai läpikäyneet sen. Tarkoituksena on antaa ääni perheille, ja osallistaa niin vanhempia kuin lapsiakin, jotta heidän tarpeisiinsa pystyttäisiin vastaamaan paremmin”, kertoo Ryymin.
