Pelastakaa Lapset ry:n tuoreen Lapsen ääni 2022 -kyselyn tulokset nostavat esiin Suomen lapsia ja nuoria painavan hyvinvointivajeen. Vaikka suurin osa lapsista voi kertomansa mukaan hyvin, huonosti voiville kasautuu useita kuormittavia tekijöitä, kuten pienituloisuus, mielenterveyden haasteet ja vähemmistöasema. Pienituloisissa perheissä on paitsi puutetta perustarvikkeista kuten ruoasta, myös vajetta hyvinvointia tukevista vapaa-ajan aktiviteeteista.
Vuonna 2022 Lapsen ääni -kyselyn tavoitteena oli selvittää lasten ja nuorten kokemuksia perheensä taloustilanteesta, hyvinvoinnista, mielenterveydestä ja sosiaaliturvan sekä palveluiden tuntemuksesta ja käyttökokemuksista. Lapsen ääni 2022 -raportti kuvaa lasten ja nuorten näkemyksiä perheen pienituloisuudesta, arjen haasteista ja hyvinvoinnin esteistä. Verkkokyselyyn vastasi yhteensä 1130 iältään 12–18-vuotiasta lasta ja nuorta eri puolilta Suomea.
Kyselyyn vastanneista lapsista noin puolet näkee hyvinvointinsa ja elämäntilanteensa hyvänä, mutta noin kolmasosa vastaajista kokee hyvinvointinsa heikoksi ja elämänsä epävakaaksi, eikä saa mielestään tarpeeksi tukea muilta ihmisiltä. Pienituloiseksi perheensä määrittelee noin 10 % lapsista, ja heistä 85 % kokee perheellä olevan vaikeuksia selvitä menoista.
Kiristyvä taloustilanne näkyy lasten ja nuorten vastauksissa kasvaneena huolena. Pienituloisten perheiden lapset kokevat myös muita useammin, että korona on vaikuttanut heidän elämäänsä negatiivisesti. Keinoja kuormituksesta palautumiseen on vain vähän, ja perheen heikko taloustilanne voi näkyä myös perheen sisäisinä jännitteinä, stressinä ja mielenterveyden haasteina.
– Näyttää siltä, että pienituloisten perheiden lasten hyvinvointivaje kasvaa. Kyse on perusasioista: kaikilla ei ole varaa edes ruokaan, ja lapset kantavat huolta perheen toimeentulosta. Pienituloisilla perheillä on merkittävästi enemmän kasautuvia haasteita eikä mahdollisuuksia saada riittävästi tukea hyvinvointiinsa, sanoo Pelastakaa Lapset ry:n lapsiperheköyhyyden asiantuntija Johanna Vinberg.
Vähävaraisuuden aiheuttama puute heikentää arjen hyvinvointia
Kyselyn mukaan pienituloisten perheiden lapsilla on arjessaan selkeitä puutteita elämisen perustarvikkeista, mutta vielä enemmän puutteita liittyy arjen palauttaviin ja voimavaroja antaviin elementteihin, kuten vapaa-aikaan, harrastamiseen ja rentoutumiseen sekä sosiaalisten suhteiden ylläpitämiseen.
– Mahdollisuus palautumiseen ja vapaa-aikaan ovat tärkeitä lapsillekin. On huolestuttavaa, jos lapsi kokee arjen ja koulun kuormittavaksi eikä hänellä ole mahdollisuuksia vapaa-aikaan samoin kuin muilla. Tämä voi myös aiheuttaa ulkopuolisuuden ja häpeän tunteita lapsessa, Vinberg toteaa.
Pienituloisissa perheissä:
- 85 % lapsista kokee, että perheellä on haasteita selviytyä menoista (vs. 27,8 % kaikki vastaajat ja 6,8 % hyvätuloiset)
- 71 % ei voi lomailla perheen kanssa, koska ei ole varaa (vs. 18 % kaikki vastaajat ja 3 % hyvätuloiset)
- 23 % lapsista on joutunut lopettamaan harrastuksen (vs. 6,5 % keskituloiset)
Näin lapset kuvaavat perheensä haasteita avoimissa vastauksissa:
”Vaikea hankkia tarvittavia asioita kuten perusvaatteita ja lämmintä ruokaa joka päivälle.”
”Äiti ei pysty sairauden takia käydä töissä, rahat riittää just ja just ruokaan, sit kun loppuu, eletään pakasteruuilla.”
”Vanhemmilla tulee usein riitaa siitä, että vain toinen heistä käy töissä ja saa palkkaa.”
”Rahaa ei ole muuhun kuin ruokaan ja joskus ei edes siihenkään.”
Pienituloisuuden stressi ja hyvinvoinnin puutteet kasautuvat lapsille
Pienituloisuuden aiheuttama stressi ja mielenterveyshaasteet lisäävät henkistä kuormitusta. Rahasta puhuminen tuo arkeen ahdistusta, kun perheessä on jatkuva huoli rahan riittävyydestä. Vapaa-ajanvieton mahdollisuuksien rajallisuus tarkoittaa, että lapsilla on vain vähän mahdollisuuksia palautua kuormituksesta.
Pienituloisissa perheissä asuvien lasten ja vähemmistöihin kuuluvien lasten hyvinvointi on selkeästi heikompi kaikissa mielen hyvinvointia käsittelevissä kysymyksissä. He ovat kokeneet useammin kiusaamista ja negatiivisia tuntemuksia perheensä taloudellisesta tilanteesta johtuen. Pienituloisten perheiden lapset ovat käyttäneet enemmän terveys- ja sosiaalipalveluja, ja selviytyminen koronapandemiasta on heikommalla tasolla.
Pienituloisissa perheissä:
- 47 % lapsista on huolissaan perheensä toimeentulosta (vs. 5 % hyvätuloisissa perheissä)
- 55 % lapsista on kokenut, että korona on vienyt elämästä vuosia (vs. 47 % kaikista vastaajista)
- 42 % lapsista kokee hyvinvointinsa huonoksi (vs. 28 % kaikista vastaajista)
- vain 9 % lapsista pitää itsestään sellaisena kuin on (vs. 18 % hyvätuloisissa perheissä)
Avoimissa vastauksissa lapset kuvailevat tilannettaan:
”Vanhemmat välillä sanovat ”meillä on tosi vähän rahaa”. Se ahdistaa.”
”Mun elämästä maksetaan, ruoasta ja asumisesta. Tuntuu että olen iso taakka.”
”Olo on usein erittäin masentunut.”
”Tekisi mieli joskus kadota tai luovuttaa kokonaan, koska tuntuu, että se auttaisi muita pärjäämään paremmin…”
Tulevaisuuden suhteen lapset ja nuoret itse toivovat tavallisia arkisia asioita, opiskelua, töitä, perhettä ja hyvää oloa, mutta myös rauhaa sekä ilmastonmuutoksen eteen tehtäviä toimia.
Suomen on puututtava lapsiperheköyhyyteen ja huomioitava perheiden yksilölliset tilanteet
– Lapsiperheiden palvelujen tulee olla oikea-aikaisia, riittävästi resursoituja ja kohdennettuja. Jokaisen heikossa asemassa olevan perheen tilanne on yksilöllinen, joten jokaiselle perheelle täytyy löytää juuri heidän tarpeisiinsa vastaava polku pois köyhyydestä. Kyse on ennen kaikkea lapsen oikeudesta hyvinvointiin, kasvuun ja kehitykseen, Johanna Vinberg sanoo.
Pienituloisten perheiden hyvinvointia on tuettava matalan kynnyksen palveluilla. Erityisesti lasten ja nuorten mielen hyvinvointiin on panostettava. Vanhempien työllistymistä on tuettava ja sosiaaliturvaetuuksia kehitettävä lapsilähtöisesti.
