Pitkään jatkuneen positiivisen kehityksen jälkeen lapsen oikeuksien toteutumiselle sekä Suomessa että maailmalla on tällä hetkellä enemmän uhkia kuin vuosikymmeniin. Korona, konfliktit ja ilmastonmuutos uhkaavat lapsen oikeuksien toteutumista ja lisäävät lasten kokemaa eriarvoisuutta.
Koronan globaalina seurauksena lasten aliravitsemus lisääntynyt ja sadat miljoonat lapset jääneet pois koulusta. Myös Suomessa korona-aika on heikentänyt lasten hyvinvointia ja lisännyt eriarvoisuutta. Inflaation, energian hinnan ja korkojen nousun myötä monien perheiden arjessa pärjääminen on vaikeutunut.
Pelastakaa Lapset on erittäin huolestunut hallituksen linjauksista aloittaa julkisen talouden sopeutustoimet kaikkein heikoimmassa asemassa olevista lapsista ja lapsiperheistä. YK:n lapsen oikeuksien komitea antoi kesäkuun alussa Suomelle uudet suositukset, joissa kehotetaan välttämään sosiaaliturvaetuuksien leikkauksia, jotka vaikuttavat köyhyyden ja syrjäytymisen vaarassa oleviin lapsiin. Komitea painottaa, että lapsivaikutusten arviointia on tehtävä sekä kansallisessa päätöksenteossa että kehitysyhteistyössä.
Suomalaisen yhteiskunnan kriisinkestävyys varmistetaan parhaiten pitämällä kaikkina aikoina huolta kaikkein heikoimmassa asemassa olevista lapsista ja lapsiperheistä. YK:n lapsen oikeuksien sopimus velvoittaa Suomen valtiota eikä sen noudattaminen voi olla suhdannetilanteesta kiinni.
Lapsiperheet julkisen talouden maksumiehinä
Hallituksen esittämät sosiaali- ja työttömyysturvaetuuksien leikkaukset kohdentuvat päällekkäisesti samoihin perheisiin, eli suurimmassa köyhyysriskissä oleviin pienituloisiin lapsiperheisiin, ja erityisesti yhden vanhemman perheisiin, jotka pyrkivät pärjäämään esimerkiksi osa-aikatyön, työttömyysturvan ja asumistuen yhdistelmällä. Nämä perheet joutuvat siirtymään osittain perustoimeentulotuelle.
Hallituksen tavoittelemat säästöt ovat näennäisiä, kun perusturvasta siirrytään käyttämään toimeentulotukea, jonka kustannukset puolestaan kasvavat. Toimeentulotuki on byrokraattisin tukimuoto, johon liittyy eniten kannustinloukkuja. Hallituksen tavoitteena on parantaa työllisyyttä, mutta monien perheiden kannalta vaikkapa osa-aikatyön tekeminen käy mahdottomaksi eikä kokoaikatyötä tai työllistymistä tukevia palveluita, kuten varhaiskasvatuksen vuorohoitoa, ole välttämättä tarjolla.
Perheiden tilanteet monimutkaistuvat, kun ne joutuvat tasapainoilemaan osa-aikatyön ja työttömyysturvan sekä perhe-elämän yhdistämisen kesken. Lapsiperheköyhyys lisääntyy, kun leikkaukset kohdistuvat heihin, joiden elämässä ei ole joustonvaraa.
Sosiaali- ja terveys ry, SOSTE:n, tuoreet laskelmat osoittavat, että hallituksen suunnittelemat indeksijäädytykset sekä työttömyysturvaan ja asumistukeen kohdistuvat leikkaukset lisäävät köyhyyttä. Pienituloisten määrä tulee kasvamaan vuonna 2024 noin 40 000 henkilöllä. Heistä noin 12 700 on lapsia.
Hallitus on aivan aiheellisesti huolissaan nuorten pahoinvoinnista, mielenterveysongelmista ja nuorisoväkivallasta, mutta hallituksen toimet eivät vastaa tehokkaasti näihin haasteisiin, vaan syventävät niitä. Perheiden taloudellisen tilanteen heikentäminen vaikuttaa lasten ja nuorten vointiin ja tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Tutkimusten mukaan lapsena koettu köyhyys näkyy pitkäaikaisina vaikutuksina myöhemmin elämässä muun muassa koulutuksen, mielenterveyden ja työllistymisen osalta.
Erityisen riskialttiina päätöksenä Pelastakaa Lapset pitää hallituksen esitystä laskea lastensuojelun jälkihuollon ikärajaa 25 ikävuodesta 23 ikävuoteen. Ikärajaa nostettiin viimeksi korona-aikana, vuonna 2020 emmekä ole vielä voineet saada riittävästi tutkimustietoa ikärajan noston vaikutuksista.
Ikärajan nostoa perusteltiin muun muassa nuorten syrjäytymisellä jälkihuollon päättyessä sekä huostassa olleiden nuorten kuolleisuuden korkeina lukuina ennen 25 ikävuotta. Jälkihuollon asiakkuudessa olevien nuorten kohdalla syrjäytymisen ja ennenaikaisen kuolleisuuden uhka on edelleen olemassa. Nämä nuoret tarvitsevat vahvaa tukea.
Maailman lasten hätä kuuluu meille kaikille, suhdanteista huolimatta
Globaalit ongelmat eivät noudattele valtioiden rajoja eikä pienellä, pohjoisella valtiolla ole varaa sulkea rajojaan apua tarvitsevilta. Humanitaarisesta avusta leikkaaminen jättää lapset ilman apua ja näkymää tulevaisuuteen. Ilmastonmuutoksen ja kriisien eskaloitumisen myötä globaali muuttoliike lisääntyy entisestään ja ulottaa vaikutuksensa meille.
YK:n lapsen oikeuksien komitea painottaa Suomelle erityisesti haavoittuviin ryhmiin kuuluvien, kuten maahanmuuttaja-, turvapaikanhakija- ja pakolaislasten, oikeuksista huolehtimista. Hallituksen suunnitelmat kiristää oleskelulupajärjestelmää, eriyttää maahanmuuttajien sosiaaliturva, hankaloittaa perheenyhdistämistä, heikentää vastaanottotoimintaa, karsia ns. paperittomien kiireettömistä sosiaali- ja terveyspalveluista sekä puolittaa pakolaiskiintiö, vaikuttavat juuri haavoittuvien lapsiryhmien elämään.
Hallituksen tavoitteet ja keinot ovat huolestuttavassa ristiriidassa keskenään. Lapsivaikutusten arvioinnin ja lapsibudjetoinnin kaltaiset työkalut auttavat päättäjiä tekemään päätöksiä, joiden lopputulokset kestävät kriittistä tarkastelua ja tuottavat pitkällä aikavälillä sekä inhimillisesti että taloudellisesti positiivisia vaikutuksia. Pelastakaa Lapset tarjoaa asiantuntemuksensa ja tukensa päättäjien avuksi tässä työssä.
Pelastakaa Lapset vaatii, että:
- Hallitus tekee etupainotteisesti sekä poikkileikkaavasti lapsivaikutusten arviointia ja lapsibudjetointia sekä ottaa havainnot huomioon päätöksenteossaan
- Hallitus toteuttaa lyhytnäköisten leikkausten sijaan kokonaisvaltaisen sosiaaliturvauudistuksen, joka ottaa huomioon sosiaaliturvakomitean välimietinnön havainnot ja monimuotoiset perhetilanteet
- Hallitus ei toteuta lastensuojelun jälkihuollon ikärajan laskemista 25 ikävuodesta 23 ikävuoteen, vaan uudistaa lastensuojelulainsäädännön kokonaisvaltaisesti
- Hallituksen on varmistettava kaikkien lasten mahdollisuus elää turvassa kaikelta väkivallalta, varmistamalla Väkivallaton lapsuus -toimenpidesuunnitelman toimenpiteet ja niiden riittävät resurssit
- Suomi kantaa globaalia vastuuta haavoittuvien lapsiryhmien oikeuksien edistämiseksi sekä kehitysyhteistyössä että maahanmuuttopolitiikassa.
