Keskimäärin 33 lasta syntyy joka minuutti tänä vuonna aliravittuna. Määrä on kasvanut 22 prosenttia kymmenessä vuodessa. Suunta voidaan kääntää, mutta se vaatii toimia, sanoo Pelastakaa Lapset.
Tänä vuonna syntyy ainakin 17,6 miljoonaa lasta, joita uhkaa nälkä ja aliravitsemus jo syntyessään. Se tarkoittaa keskimäärin 33:a lasta minuutissa, selviää Pelastakaa Lasten tänään, lapsen oikeuksien päivänä, tiedottamastaan selvityksestä. Määrä on noin 22 prosenttia enemmän kuin vuosikymmen sitten.
Selvitys perustuu YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön (FAO) tilastoihin aliravitsemuksen yleisyydestä sekä YK:n väestöosaston arvioihin syntymien määrästä.
Tuhoisa nälkäkriisi vaikuttaa kaikkiin maailmankolkkiin, ja sen taustalla ovat taloudellinen epävakaus, konfliktit ja toistuvat ilmastoon liittyvät sään ääri-ilmiöt.
– 33 lasta minuutissa on enemmän kuin tavallisessa suomalaisessa luokkahuoneessa on lapsia.
Nälkä tuhoaa heidän unelmansa, hiljentää heidän leikkinsä, vaikuttaa heidän kasvuunsa ja kehitykseensä, häiritsee heidän oppimistaan ja uhkaa heidän henkeään. Meidän pitää suojella heidän lapsuuttaan ja tulevaisuuttaan ennen kuin on liian myöhäistä, sanoo Tupuna Mäntysaari, Pelastakaa Lasten asiantuntija.
Aliravitsemuksesta syntyessään kärsivistä lapsista 95 prosenttia syntyy Aasian ja Afrikan maissa. Pahin tilanne on Kongon demokraattisessa tasavallassa, jossa syntyy tänä vuonna 1,5 miljoonaa aliravittua lasta. Se on suurin määrä sitten vuoden 2001, jolloin FAO alkoi kerätä tilastoja. Yhteensä Kongon demokraattisessa tasavallassa elää ennusteiden mukaan tänä vuonna 6,6 miljoonaa alle 5-vuotiasta, jotka kärsivät aliravitsemuksesta.
Yksi heistä on 33-vuotiaan Sifan* kuopus, joka syntyi kolme kuukautta sitten. Sifa ja hänen viisi lastansa elävät pakolaisleirillä Pohjois-Kivun maakunnassa. Hän on jo menettänyt kolme lasta malarialle, koleralle ja aseellisille ryhmille ja pelkää, että menettää taas yhden lapsen, tällä kertaa nälälle. Ruokaa ei yksinkertaisesti ole.
– Mietin kaiken aikaa, näenkö koskaan lasteni kasvavan ja onko minulla koskaan riittävästi ruokaa heille. Pelkään joka päivä herääväni ja löytäväni lapseni kuolleena.
– Synnytin lapsen kolme kuukautta sitten. Siitä lähtien olen kamppaillut voidakseni ruokkia vauvaani. Tiedän, että minun pitäisi syödä enemmän. Siitä vähästä mitä meillä on, annan yhdeksänvuotiaalle tyttärelleni. Yritän antaa hänelle jotain, sillä hän kerjää ruokaa joka päivä ja menee nukkumaan nälkäisenä.
Aasian maista pahin tilanne on Afganistanissa, jossa arvion mukaan syntyy tänä vuonna runsaat 440 000 aliravittua lasta.
Nälän vähentämisessä on aiemmin saavutettu valtavaa edistystä. Vielä vuonna 2001 syntyi noin 21,5 miljoonaa nälkäistä lasta, mikä on viidenneksen enemmän kuin tänä vuonna. Edistys alkoi kuitenkin hidastua merkittävästi vuonna 2019 muun muassa konfliktien, pahenevan ilmastokriisin ja taloudellisen epävakauden takia.
– Peliä ei ole menetetty. Meillä on mahdollisuus merkittävästi vähentää aliravittujen lasten määrää nyt, kuten meillä oli aiemminkin. Ellemme tartu nälän ja aliravitsemuksen juurisyihin, tulemme kuitenkin edelleen näkemään lasten hyväksi saavutetun kehityksen kääntymisen päinvastaiseksi. Tämä on globaali nälkäkriisi, ja se vaatii globaalia ratkaisua, toteaa Mäntysaari.
– Vaikka nälkä on kriisi, joka synnyttää inhimillistä kärsimystä valtavassa mittaluokassa, jää tämä usein muiden suurten kriisien ja haasteiden varjoon. Tähän ongelmaan on kuitenkin painavaa syytä puuttua aiempaa tarmokkaammin. Nälkää ja aliravitsemusta vastaan on toimittava laaja-alaisesti, niin osana ihmisten terveyttä edistäviä toimia ja elintarviketuotannon kehitystä kuin ilmastotoimia ja rauhantyötä. Olennaista on pitkäjänteisen kehitysrahoituksen turvaaminen. Leikkaaminen köyhyyden ja nälän vähentämiseen tarkoitetusta rahoituksesta lisää konflikteja ja muita kriisejä entisestään.
Maailman johtajat tapaavat tänään Isossa-Britanniassa kansainvälisessä ruokaturvakokouksessa. Pelastakaa Lapset vaatii heitä puuttumaan akuutin ruokapulan ja aliravitsemuksen juurisyihin. Vain lopettamalla konfliktit, puuttumalla ilmastokriisiin ja globaaliin eriarvoisuuteen sekä rakentamalla kestävämpiä terveys-, ravitsemus- ja sosiaaliturvajärjestelmiä varmistamme, ettei samoja varoituksia tilanteen heikkenemisestä kuulla taas tulevina vuosina.
Pelastakaa Lapset peräänkuuluttaa myös tiiviimpää yhteistyötä, dialogia ja investointeja eri sektoreille sekä paikallisten yhteisöjen johtajuuden vahvistamista. Meidän on vahvistettava kykyämme estää ennustettavissa olevien tapahtumien muuttuminen kriiseiksi. On lisättävä investointeja halpoihin, aliravitsemusta hoitaviin ja ehkäiseviin toimenpiteisiin, kuten yhteisöpohjaiseen akuutin aliravitsemuksen hoitoon, imetyksen tukemiseen ja yhteisöpohjaiseen terveydenhuoltoon sekä perusterveydenhoitoon.
* Nimi muutettu yksityisyyden suojaamiseksi.
—-
Lisätietoja
Nälkä on kehon tapa ilmaista ruuan tarvetta. Jatkuva nälkä voi johtaa aliravitsemukseen, joskin se on vain yksi tämän monista taustatekijöistä. Muita aliravitsemuksen syitä ovat esimerkiksi ripuli, malaria ja hiv/aids.
Pelastakaa Lapset käytti analyysiä varten YK:n vuoden 2023 väestöennustetta (UN Population Prospects) sekä FAO:n viimeisimpiä tilastoja, joissa nälkä määritellään aliravitsemuksen perusteella. FAO:n viimeisin maakohtainen data on vuodelta 2022.
Dataa aliravitsemuksen yleisyydestä on mahdollista saada vain koko väestön osalta. Tässä analyysissä oletetaan, että nälästä kärsivien lasten osuus on sama kuin koko väestössäkin. Todennäköisesti analyysin luvut ovat kuitenkin aliarvioituja, sillä tavallisesti köyhissä yhteisöissä on enemmän nälkää, ja niissä on suhteessa enemmän lapsia.
Niiden maiden joukossa, joissa ainakin 25 prosenttia väestöstä on aliravittuja, eniten nälästä kärsiviä lapsia on Kongon demokraattisessa tasavallassa, Ugandassa, Madagaskarilla, Afganistanissa, Keniassa, Somaliassa, Mosambikissa, Jemenissä, Tšadissa ja Sambiassa.
Analyysin mukaan yli 21,5 miljoonaa lasta syntyi nälkään vuonna 2001. Vuoteen 2018 mennessä määrä oli pudonnut noin 14,5 miljoonaan, mutta nousi sitten 15,3 miljoonaan seuraavana vuonna. Vuonna 2023 ennustetaan, että 17,6 miljoonaa lasta syntyy aliravittuna. Tämä on 22 prosenttia, eli noin viidenneksen enemmän kuin vuonna 2013, jolloin aliravittuina syntyneitä oli arviolta 14,4 miljoonaa.
Viimeisin aliravitsemukseen liittyvä data julkaistiin ennen väkivallan kärjistymistä miehitetyllä Palestiinalaisalueella, jossa 2,3 miljoonaa ihmistä Gazassa kamppailee saadakseen ruokaa jatkuvan pommituksen keskellä. Syntyvyyslukujen perusteella Pelastakaa Lapset arvioi, että Gazassa syntyy tänä vuonna yli 66 000 lasta, heistä yli 15 000 lokakuun 7. päivän jälkeen. Ilman tulitaukoa vauvojen elämä on vaarassa heidän syntymästään alkaen.
